Ensimmäinen kivikirkko rakennettiin Rõugeen 1500-luvulla. Vuonna 1730 rakennettiin Pohjansodassa tuhoutuneen kirkon tilalle uusi, jolla oli voimakas neliskanttinen torni. Kirkko pyhitettiin Neitsyt Marialle. Alttaritaulu on R. von Mühlenin ”Kristus ristillä” vuodelta 1854. Vuonna 1860 korotettiin kirkon seiniä ja kirkko katettiin peiliholvilla. Vuonna 1930 Rõugen kirkko sai ensimmäiset Kriisan veljesten rakentamat 31-rekisteriset urut. Ensimmäinen virolainen pastori oli Rudolf Gottfried Kallas. Hyvä tietää! Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11.00. Kesäisin avoinna tiekirkkona. Torniin pääsy maksullinen (aikuiset 1.50, lapset 1, perhelippu 3 euroa)
Varnjan kylästä aivan Peipsijärven rannalta löydät ison kauniin kivisen rukoushuoneen, jonka paikallinen seurakunta on rakentanut omatoimisesti omalla kustannuksellaan. Valta osa rukoushuoneen runsaista ikoneista on peräisin 1900-luvun alusta. Kirkko on avoinna vierailijoille vain ennakkotilauksesta.Yhden vierailukerran hinta ryhmille alkaa 50 eurosta. Vierailun aikana saat paikallisen vanhauskoisen oppaan kertomista tarinoista mielenkiintoisen käsityksen vanhauskoisten elämästä ja historiasta. Vierailuun kannattaa varata noin tunti – vierailu on tämän ajan arvoista!Hyvä tietää, että naisilla kuuluu hyviin tapoihin mennä rukoushuoneeseen pää peitettynä. Ethän ota rukoushuoneessa kuvia tai videoita, kiitos!
Miiksen Johannes Kastajan kirkko on pieni puinen ortodoksinen kirkko Viron kaakkoisosassa Setomaalla. Tämän kirkon tekee erityiseksi ennen kaikkea sen tarina. Se rakennettiin vuonna 1953, neuvostoaikana, jolloin uskontoa ja kirkkojen rakentamista ei suosittu. Paikalliset ottivat kuitenkin rohkean askeleen ja rakensivat kirkon omilla voimillaan, usein iltaisin ja öisin välttääkseen viranomaisten huomion. Tänään Miiksen kirkko on jälleen Seto-yhteisön voiman ja sitkeyden symboli, jossa paikallinen yhteisö kunnosti rappeutuvan pyhäkön uudeksi ja silmiinpistäväksi seto-kirkoksi. Alttari ja ikonit säilyivät, mutta uusi on pitsikuvioinen julkisivu, jossa käytettiin sekä seto-värejä (punaista, sinistä ja lampaanvillan valkoista) että seto-vyön kuvioita. Kirkon ympärillä sijaitsevat myös vanha hautausmaa ja pyhät kivet, jotka antavat paikalle erityisen historiallisen ja hengellisen ilmapiirin. Kirkko on avoinna kerran kuukaudessa palveluksen aikana, muina aikoina kirkkoon pääsee sopimalla kirkonvanhimman kanssa (puhuu viroa ja venäjää). Vieraskielistä Setomaan kierrosta varten suosittelemme tilaamaan paikallisen oppaan.
Otepää luterilainen Marian kirkko edustaa yhtä Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jossa vierailua suositellaan kulttuurista ja historiasta kiinnostuneille. Otepään luterilainen Marian kirkko liittyy historiallisesti Viron valtiolippuun. Kirkon pappilassa vihittiin 4.6.1884 sini-musta-valkoinen Viron ylioppilasliiton lippu, josta myöhemmin tuli kansallislippu ja vuonna 1991 Viron valtiolippu. Kirkko on rakennettu uusgoottiseen tyyliin, alttarimaalaus "Kristus ristillä" on vuodesta 1880, Kesslerin urut vuodesta 1853. Kesäisin kirkon ovet ovat avoinna vierailijoille.
Tarton 1300-luvun goottilaistyylinen Johanneksenkirkko on yksi Viron vanhimmista kirkoista, ja se erottuu ainutlaatuisista terrakottaveistoksista, joita pidetään harvinaisina koko Euroopassa. Kirkossa oli alun perin yli 1000 käsintehtyä terrakottaveistosta, joista noin 200 on säilynyt. Jokainen veistos on ainutlaatuinen, minkä vuoksi on arveltu, että ne saattavat kuvata Tarton silloisia asukkaita tai muita tärkeitä henkilöitä. Johanneksen kirkon tornista avautuu upea näkymä koko Tarton historialliseen vanhaankaupunkiin. Tornissa on 2 pronssikelloa, Pietari ja Paavali. Joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina kirkossa on englanninkielinen jumalanpalvelus!
Linnanmuureille rakennettu kirkko, joka on puoli vuosisataa sitten jälleenrakennettu sodan aiheuttamista raunioista. Alttari, saarnatuoli, valaisimet ja tornikellot (XIX) ovat peräisin Tarton yliopiston lakkautetusta kirkosta.
Kirkko on rakennettu maa- ja tiiliskivistä ja valmistui vuonna 1907. Kirkon rakentamiseen osallistuivat aktiivisesti myös Liettuan ja Puolan rautatietyöläiset. Kirkko toimi vuoteen 1940 asti ja vuodesta 1945 rakennusta käytettiin varastona, myöhemmin liikuntahallina. Kirkon uudet rakennukset valmistuivat vuonna 1995 ja kirkko uusittiin. Hyvä tietää: *kirkko on rakennettu ilman tornia, koska Venäjän tsaarin hallitus ei antanut siihen lupaa.
Võrussa sijaitsevan Ekaterinan kirkon rakentaminen aloitettiin 1793 keisarinna Katariina II:n hallituskaudella. Kirkon suunnitteli todennäköisesti liivinmaalainen arkkitehti M. Schons ja rakennusmestarina toimi paikallinen Johann Karl Otto. Kirkon ympärille rakennettiin näyttävä aita. Kirkon pohjaratkaisu muistuttaa ristiä ja kirkolla on oma jykevätekoinen kellotapuli ja korkealle ulottuva kupolimainen kaksoistorni, jota koristavat katolliset kaari-ikkunat. Klassista tyyliä edustava kirkko valmistui vuonna 1804 pyhän suurkärsijän Ekaterinan kunniaksi. Kirkkopiha kunnostettiin 2008 ja siellä voi tutustua taiteilija Marje Ernitsan raamattuaiheisten piirustusten ulkoilmanäyttelyyn.