RKK Tartu Pühima Neitsi Maarja Pärispatuta Saamise -kirkko

Barokkiarkkitehtuuria ja pseudogotiikkaa (muunnos: Johann Gottfried Mühlhausen). 12 pientä nuolta tornissa symboloivat Kristuksen 12 apostolia. Kirkko kuin historiallinen pitäjän keskus, paastoraatti on rakennettu 1817.

Vuonna 1997 valmistui Karula-kirkko, joka rakennettiin vanhasta kartanon vilja-aitasta. Vuonna 2001 valmistunut virolaisen taiteilijan Dolores Hoffmannin lasimaalaus Pyhä ehtoollinen, jossa on Karulan mäkisen maaston taustalla kuvattu opetuslapsina paikallisia asukkaita. Karula-kirkon ovet ovat avoinna vierailijoille sunnuntaisin jumalanpalveluksien aikana. Kirkossa vierailua koskien muina aikoina, pyydämme ottamaan yhteyttä seurakunnan edustajaan. Hyvä tietää: *Neuvostovallan aikan sama rakennus oli käytössä navettana. *Lasimaalauksen lahjoittivat Karula-kirkolle Saksan kartanonherra von Groten jälkeläiset.

Tule katsomaan Viron maalaiskirkoista yhtä suurimpaa ja vanhimpaa - Võnnun Jakobin -kirkkoa. Kirkko rakennettiin 1232-1236 piispa Hermannin käskystä. 1700-luvulla rakennettiin torni. Kirkon alttaria koristaa alttaritaulu "Kristus ristillä" (Otto von Moeller, 1873). Kirkon ympärillä on 1800-luvun alussa perustettu 2 ha -mittainen puisto. Hyvä tietää: -Võnnu kirkon urkuja (1895) katsotaan olevan yhden selkeimmin soivia urkuja Virossa. -Kirkossa on Borodino-taistelussa kaatuneen aatelin R. von Nolckenin klassistinen hautamonumentti (kuvanveistäjä Paolo Triscomi).

Võrussa sijaitsevan Ekaterinan kirkon rakentaminen aloitettiin 1793 keisarinna Katariina II:n hallituskaudella. Kirkon suunnitteli todennäköisesti liivinmaalainen arkkitehti M. Schons ja rakennusmestarina toimi paikallinen Johann Karl Otto. Kirkon ympärille rakennettiin näyttävä aita. Kirkon pohjaratkaisu muistuttaa ristiä ja kirkolla on oma jykevätekoinen kellotapuli ja korkealle ulottuva kupolimainen kaksoistorni, jota koristavat katolliset kaari-ikkunat. Klassista tyyliä edustava kirkko valmistui vuonna 1804 pyhän suurkärsijän Ekaterinan kunniaksi. Kirkkopiha kunnostettiin 2008 ja siellä voi tutustua taiteilija Marje Ernitsan raamattuaiheisten piirustusten ulkoilmanäyttelyyn.

Vastseliinan linna valmistui vuonna 1342. Ruotsin hovista saatiin käsky rakentaa Vastseliinan linnakappelin lisäksi kirkko linnan ulkopuolelle. Uusi kirkko vihittiin Pyhän Katariinan kirkoksi. Kirkko ja Vastseliinan linna tuhoutuivat Venäjän tykistön tulituksessa. Rakennettiin toinen kirkko ja samalla alettiin rakentaa uutta, kivistä kirkkoa. Von Liphardt lahjoitti kirkkoon Kesslerin valmistamat urut ja alttaritaulun, jonka oli maalannut paroni Maydell. Vastseliinan kirkko uudistettiin arkkitehti Pohlmannin suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 1911 kirkkoon saatiin uudet urut, jotka olivat Kriisan veljesten valmistamat. Jumalanpalvelus sunnuntaisin.

Ensimmäinen kivikirkko rakennettiin Rõugeen 1500-luvulla. Vuonna 1730 rakennettiin Pohjansodassa tuhoutuneen kirkon tilalle uusi, jolla oli voimakas neliskanttinen torni. Kirkko pyhitettiin Neitsyt Marialle. Alttaritaulu on R. von Mühlenin ”Kristus ristillä” vuodelta 1854. Vuonna 1860 korotettiin kirkon seiniä ja kirkko katettiin peiliholvilla. Vuonna 1930 Rõugen kirkko sai ensimmäiset Kriisan veljesten rakentamat 31-rekisteriset urut. Ensimmäinen virolainen pastori oli Rudolf Gottfried Kallas. Hyvä tietää! Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11.00. Kesäisin avoinna tiekirkkona. Torniin pääsy maksullinen (aikuiset 1.50, lapset 1, perhelippu 3 euroa)

Pindin Johanneksen kirkko on rakennettu arkkitehti J. G. Mühlhausenin suunnitelman mukaan. Kirkko vihittiin vuonna 1881. Ristin muotoisen kirkkorakennuksen länsipuolella on massiivinen torni, koillisessa sakasti. Alttaritaulu on jäljennös Rõugen kirkon Rudolf von zur Mühlenin alttaritaulusta ”Jeesus ristillä”. Vuonna 1903 vihittiin Kriisojen rakentamat uudet urut.Kirkon hautausmaalla on vapaussodassa kaatuneen kapteeni Friedrich Vreemanin (1894–1919) hauta ja muistomerkki. Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10.30. Mielenkiintoista tietää: Pindin kirkossa palveli vuoteen 2004 asti Laine Villenthal, ensimmäinen Virossa papiksi vihitty nainen.

Mõnisten Ritsikun kirkko on toiseksi vanhin ortodoksikirkko Võrun maakunnassa (1855). Vanhin on Võrun Ekaterinan kirkko.Kirkko on omistettu profeetta Johannes Kastajalle ja seurakunta viettää kirkon nimipäivää vuosittain 24. kesäkuuta.Mõnisten Ristikun seurakunta on perustettu vuonna 1837. Rakennus on puinen ja sillä on peltikatto. Aluksi kirkon nimi oli Mõniste, koska se sijaitsi Mõnisten kartanon mailla. Mõnistessa kuitenkaan itse asiassa ei ollut kirkkoa, ja kirkko nimitettiin Mõnisten Ritsikun kirkoksi.Lukkarit ja pastorit tekivät paljon töitä paikallisväestön opetuksen hyväksi. Ritsikun seurakunnassa työskenteli vuoteen 1931 saakka yksi pitäjän koulu ja kolme apukoulua.