Rõugen Marian kirkko

Otepään Talvikirkko on rakennettu vanhasta kirkkokartanon apurakennuksesta ja on käytössä lokakuun puolivälistä äitienpäivään. Tämä pieni ja mukava kirkko on valmistunut suomalaisten, Vihdin seurakunnan avulla. Kirkko on vihitty käyttöön 6. joulukuuta 1992 - Suomen itsenäisyyspäivänä. Talvikirkon vihitty nimi on Lesknaise ja vaeslapse kabel (Leskinaisten ja orpojen kappeli). Leskinaisille se on omistettu sen takia, että neuvostovallan aikana juuri he ylläpitivät kirkkoa pienestä palkastaan. Talvikirkon vieressä sijaitsevassa pappilassa on siunattu Viron ylioppilasseuran sinivalkoinen lippu, josta tuli myöhemmin Viron kansallislippu.

Nõon kauppalasta löytyy hieno nähtävyys - viidellä sipulikupolilla varustettu maakivi- ja tiiliskivimuurinen historistinen ortodoksinen kirkko. Nõon seurakunta perustettiin vuonna 1852 virolaisille ortodokseille, jotka kuuluivat aiemmin Tarton Yrjön seurakuntaan. Arkkitehtonisesti huomattava, kalkitusta maakivestä ja punatiilistä rakennettu kirkko, jossa on lännen puoleinen kellotorni, valmistui vuonna 1873. Kirkon sisäarkkitehtuuri on yksinkertaista, ikonostaasi on 1800-luvun lopulta. Nõon Pyhän Kolminaisuuden kirkossa järjestetään jumalanpalveluksia jokaisen kuukauden toisena lauantaina.

Viron evankelis-luterilaisen kirkon Urvasten Pyhän Urbanuksen kirkko Võrumaalla on yksi vanhimmista ja ainutlaatuisimmista maakirkoista. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät siitä ovat vuodelta 1413, joten sen ensimaininnasta on kulunut 600 vuotta.Nykyinen kirkko on goottilaistyylinen kolmilaivainen basilika ja vihitty 5.9.1889. Tältä aikakaudelta on myös kirkon koko sisustus. Urut ovat Kriisan veljesten rakentamat vuonna 1938 ja kirkonkellot vuodelta 1832.Uhtjärven rannalle pystytetystä National Geographicin keltaisesta ikkunasta avautuu lumoava näkymä Urvasten kirkolle ja Uhtjärven laaksoon. Ikkuna merkitsee paikan yhdeksi Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jossa vierailua suositellaan.

Ensimmäinen vanhauskoisten rukoushuone sijaitsee Kükitalla – 14. syyskuuta 1740 vihittiin käyttöön Kükitan rukoushuone. Sodan aikana vuonna 1812 vanhauskoiset lahjoittivat Kükitan rukoushuoneen kasakoille. Vuonna 1833 oli Kükitan seurakunnan kirjoilla yhteensä 397 vanhauskoista. Nykyinen rukoushuone rakennettiin vuonna 1948 toisessa maailmansodassa tuhoutuneen rukoushuoneen tilalle. Vanhauskoiset pitävät jumalanpalveluksia joka sunnuntai ja kaikkina pyhinä, kuten jouluna, pääsiäisenä ja loppiaisena.

This historicist-style church is built from red and yellow bricks and has five domes and a bell tower. It is one of the four representative churches of the Apostolic Orthodox Church in Estonia. The church is named after the priest martyr Isidore of Tartu. The church was built in 1897–1898 and was consecrated in 1898. The architect of the building is Vladimir Lunski.The church was built in 1896 for the congregation of Orthodox Russians and Latvians.

Tarton Pyhän Paavalin kirkko on ainutlaatuinen, sillä se on Viron ainoa jugendtyylinen kirkko. Kirkossa on kansanromanttinen ja geometrinen muotoilu. Lisäksi kirkko on kuuluisa kahdesta teräskellosta, jotka on valmistettu Saksassa vuonna 1922. Lasikupolista kellotornista avautuu lumoava näkymä Tarton kaupunkiin. Kellotorniin pääsee portaita pitkin, ja matkalla torniin voi vierailla pienessä galleriassa, jossa kerrotaan kirkon historiasta. Kirkon torniin tutustuminen on maksullista. Kirkossa on kolumbaario, krypta ja kirjakauppa. Lisäksi on mahdollista varata kirkkokierros, yksityinen urkukonsertti ja ateriapalvelu kirkon keittiöstä.

Rannussa sijaitseva apostolinen ortodoksinen kirkko rakennettiin vuosina 1899–1901 ja vihittiin 5. toukokuuta 1905 Jeesuksen Jerusalemiin-menon kunniaksi. Sen takia kirkkoa kutsutaan myös Rannun Herran Jerusalemiin-menon kirkoksi.Ortodoksisen seurakunnan toiminta lopetettiin vuonna 1961 ja rakennus otettiin käyttöön Rannun sovhoosin eli valtiontilan varastona. 1980-luvulla Rannun sovhoosi päätti oikaista vääryyden ja korjasi kirkonrakennuksen. Hyvän akustiikan vuoksi kirkkoa on käytetty myös konserttipaikkana.Nykyään kirkossa jumalanpalveluksia ei pidetä.

Legenda kertoo Roosan kartanon omistajasta, joka oli merihädässä ollessaan luvannut rakentaa kirkon pelastuttuaan. Pelastuttuaan onnellisesti hän pitikin lupauksensa ja vuonna 1735 Roosa sai ensimmäisen kirkkonsa. Nykyinen kirkko on jo kolmas Roosassa, valmistunut vuonna 1893. Massiivisissa luonnonkiviseinissä on kaari-ikkunat ja tiilikoristelu. Neliskanttisessa tornissa on kolmiokoristeet. Alttarikuva on kopio Rõugen Maarjan kirkon alttarikuvasta ”Kristus ristillä”. Urut ovat Kriisan veljesten ensimmäiset kirkkourut vuodelta 1900.