EELK Räpinan Mikaelin kirkko

Keskiaikainen goottilaistyylinen maalaiskirkko sijaitsee vanhan Pirita-Vastseliina-pyhiinvaellusreitin varrella. Kirkon valkoisia seiniä koristavat kapeat ja korkeat ympyräkaariset ikkunat ja kauniit kohokuvioidut kuvat länsijulkisivulla.Puhjan kirkossa käytössä olevat urut ovat harvinaisuus koko Euroopassa. Sellaisia on säilynyt tiettävästi vain 10. Halukkaat voivat mennä myös katsomaan kirkon tornia tarkemmin tai vierailla Puhjan pappilan kirkkomuseossa.Hyvä tietää:Kirkko osallistuu "Tiekirkko"- ja "Kirkkojen yö" -ohjelmiin.Jumalanpalvelus sunnuntaisin kello 11. Kirkko on avoinna myös ennakkosopimuksella.

Palamusen kirkko on yksi Pohjois-Tartumaan vanhimmista keskiaikaisista kirkoista. Kirkko on mainittu dokumenteissa ensimmäisen kerran vuonna 1234. Kirkko tarjosi linnoituskirkkona sotien aikaan suojaa hyökkääjiltä. Kirkon ympärillä on hautausalue, josta on jäljellä kaksi hautamerkkiä. Ainutlaatuiset puuveistokset alttarilla ja saarnatuolissa ovat vuodelta 1696. Rakennuksen itäseinän ulkosivulla on rappauksen alta tuotu esiin kvaaderimaalaus. Kirkossa järjestetään jumalanpalvelus sunnuntaisin kello 11.00. Kirkossa järjestetään myös kauniita konsertteja ja joskus voi käydä katsomassa esityksiä.

Tarton Toomemäellä sijaitseva tuomiokirkko on yksi Viron huomattavimmista ja suurimmista keskiaikaisista rakennuksista sekä ainoa kaksitorninen kirkko. Kirkon rakentaminen aloitettiin jo 1200-luvulla, jolloin Tartto oli tärkeä piispankaupunki, ja rakennustöitä sekä lisäyksiä jatkettiin 1500-luvun alkuun asti. Uskonpuhdistuksen aikana tuomiokirkko jäi tyhjilleen ja muuttui ajan myötä raunioiksi. Kuitenkin juuri nämä voimakkaat muurit ja avarat holvikaaret ovat edelleen yksi Vanhan Liivinmaan merkittävimpiä tiiligotiikan esimerkkejä, jotka heijastavat keskiaikaisen arkkitehtuurin mittasuhteita ja mestareiden taitoa. Tuomiokirkon rakennuksessa toimii Tarton yliopiston museo, joka esittelee tieteen, yliopistokoulutuksen ja Tarton akateemisen hengen kehitystarinaa. Vierailijoilla on mahdollisuus käydä tuomiokirkon torneissa, joista avautuu yksi kauneimmista näkymistä Tarton kaupunkiin ja Emajoen laaksoon. Tornien vieressä sijaitsee Toompood, josta löytyy lahjoja, tiedeaiheisia matkamuistoja ja yliopiston symboliikalla varustettuja muistoesineitä. Iltaisin maagista tunnelmaa lisää valaistusinstallaatio.

Võrussa sijaitsevan Ekaterinan kirkon rakentaminen aloitettiin 1793 keisarinna Katariina II:n hallituskaudella. Kirkon suunnitteli todennäköisesti liivinmaalainen arkkitehti M. Schons ja rakennusmestarina toimi paikallinen Johann Karl Otto. Kirkon ympärille rakennettiin näyttävä aita. Kirkon pohjaratkaisu muistuttaa ristiä ja kirkolla on oma jykevätekoinen kellotapuli ja korkealle ulottuva kupolimainen kaksoistorni, jota koristavat katolliset kaari-ikkunat. Klassista tyyliä edustava kirkko valmistui vuonna 1804 pyhän suurkärsijän Ekaterinan kunniaksi. Kirkkopiha kunnostettiin 2008 ja siellä voi tutustua taiteilija Marje Ernitsan raamattuaiheisten piirustusten ulkoilmanäyttelyyn.

Miiksen Johannes Kastajan kirkko on pieni puinen ortodoksinen kirkko Viron kaakkoisosassa Setomaalla. Tämän kirkon tekee erityiseksi ennen kaikkea sen tarina. Se rakennettiin vuonna 1953, neuvostoaikana, jolloin uskontoa ja kirkkojen rakentamista ei suosittu. Paikalliset ottivat kuitenkin rohkean askeleen ja rakensivat kirkon omilla voimillaan, usein iltaisin ja öisin välttääkseen viranomaisten huomion. Tänään Miiksen kirkko on jälleen Seto-yhteisön voiman ja sitkeyden symboli, jossa paikallinen yhteisö kunnosti rappeutuvan pyhäkön uudeksi ja silmiinpistäväksi seto-kirkoksi. Alttari ja ikonit säilyivät, mutta uusi on pitsikuvioinen julkisivu, jossa käytettiin sekä seto-värejä (punaista, sinistä ja lampaanvillan valkoista) että seto-vyön kuvioita. Kirkon ympärillä sijaitsevat myös vanha hautausmaa ja pyhät kivet, jotka antavat paikalle erityisen historiallisen ja hengellisen ilmapiirin. Kirkko on avoinna kerran kuukaudessa palveluksen aikana, muina aikoina kirkkoon pääsee sopimalla kirkonvanhimman kanssa (puhuu viroa ja venäjää). Vieraskielistä Setomaan kierrosta varten suosittelemme tilaamaan paikallisen oppaan.

Kirkko on rakennettu maa- ja tiiliskivistä ja valmistui vuonna 1907. Kirkon rakentamiseen osallistuivat aktiivisesti myös Liettuan ja Puolan rautatietyöläiset. Kirkko toimi vuoteen 1940 asti ja vuodesta 1945 rakennusta käytettiin varastona, myöhemmin liikuntahallina. Kirkon uudet rakennukset valmistuivat vuonna 1995 ja kirkko uusittiin. Hyvä tietää: *kirkko on rakennettu ilman tornia, koska Venäjän tsaarin hallitus ei antanut siihen lupaa.

Värskan ortodoksisen, korkearakenteisen maakivikirkon nimipyhimys on Pyhä Yrjänä (lat. Georgius eli vir. Jüri). Kirkon tärkein juhla on keväinen, Setomaalla 6.5. vietettävä Yrjänänpäivä, joka huipentuu iltapäivän kirmaskiin eli kyläjuhliin. Kirkko rakennettiin 1900-luvun alussa kansan keräämillä rahoilla. Sen tiloissa on säilynyt alkuperäinen ikonostaasi eli ikoniseinä, jonka helmi on 1600-luvulla maalattu puinen Pyhän Yrjänän ikoni. Kirkon sisustuksessa on käytetty paljon paikallisia käsityötekstiilejä. Kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla lepää useita keskeisiä Setomaan kulttuurihenkilöitä.

Helme-Tõrva apostolis-ortodoksinen Kristuksen Syntymisen -kirkko perustettiin Valga-kadulle vuosina 1903-1904. Rakennusmestarina toimi Karl Shurin. Rakennus, jossa on kaksi kupolia ja kellotorni näytti kauniilta Viljandi apostolis-ortodoksisen rovastikunnan kirkkojen ryhmässä. Vaikeiden syyskuun taistelujen aikana vuonna 1944 kirkko vaurioitui ja se palautettiin entiselleen vasta vuonna 1990 kamarisalina. Hyvä tietää: *neuvostovallan aikana kirkkoa käytettiin myös suola- ja sementtivarastona. *Nykyään kirkko-kamarisali kuuluu luterilaiselle kirkolle.