Tarton Pyhän Paavalin kirkko on ainutlaatuinen, sillä se on Viron ainoa jugendtyylinen kirkko. Kirkossa on kansanromanttinen ja geometrinen muotoilu. Lisäksi kirkko on kuuluisa kahdesta teräskellosta, jotka on valmistettu Saksassa vuonna 1922. Lasikupolista kellotornista avautuu lumoava näkymä Tarton kaupunkiin. Kellotorniin pääsee portaita pitkin, ja matkalla torniin voi vierailla pienessä galleriassa, jossa kerrotaan kirkon historiasta. Kirkon torniin tutustuminen on maksullista. Kirkossa on kolumbaario, krypta ja kirjakauppa. Lisäksi on mahdollista varata kirkkokierros, yksityinen urkukonsertti ja ateriapalvelu kirkon keittiöstä.
Arkkienkeli Mikaelille omistettu kirkko valmistui vuonna 1785. Kirkko sijaitse Räpinan järven rannalla ja sen luota avautuu kaunis näköala Sillapään kartanolle ja puistoon. Myöhäisbarokkityyliin rakennetun kirkon muurit ovat maakiveä ja katettu rappauksella. Kirkon etusivua komistavat samalta ajalta peräisin olevat pylväät, jotka symboloivat toivoa ja rakkautta.Kirkon erään arvokkaimman esineen, kaksiosaisen alttarimaalauksen Kristuksen ilmestyminen Maria Magdaleenalle ja Jeesuksen hautaus, on maalannut Carl Antropoff vuonna 1871.
Mõnisten Ritsikun kirkko on toiseksi vanhin ortodoksikirkko Võrun maakunnassa (1855). Vanhin on Võrun Ekaterinan kirkko.Kirkko on omistettu profeetta Johannes Kastajalle ja seurakunta viettää kirkon nimipäivää vuosittain 24. kesäkuuta.Mõnisten Ristikun seurakunta on perustettu vuonna 1837. Rakennus on puinen ja sillä on peltikatto. Aluksi kirkon nimi oli Mõniste, koska se sijaitsi Mõnisten kartanon mailla. Mõnistessa kuitenkaan itse asiassa ei ollut kirkkoa, ja kirkko nimitettiin Mõnisten Ritsikun kirkoksi.Lukkarit ja pastorit tekivät paljon töitä paikallisväestön opetuksen hyväksi. Ritsikun seurakunnassa työskenteli vuoteen 1931 saakka yksi pitäjän koulu ja kolme apukoulua.
Tarton Pietarin kirkko on yksi Etelä-Viron kauneimmista uusgoottilaisista luterilaisista pyhäköistä, joka perustettiin 1800-luvun lopulla kasvavan vironkielisen yhteisön henkiseksi kodiksi. Arkkitehti Viktor Schröterin luoma kirkko erottuu 56,5 metrin korkealla tornillaan ja vaikuttavalla tiilijulkisivullaan, joka muokkasi koko Ülejõe-kaupunginosan ilmettä. Kirkon sali on valoisa ja avara, huomionarvoisella kolmikerroksisella sisustuksella. Puiset parvekkeet ja uusgoottilaiset kaaret antavat tilalle lämpöä ja arvokasta rytmiä, luoden vaikutelman todellisesta kaupunkikatedraalista. Vierailijat voivat ihailla Johann Kölerin alttarimaalausta "Kutsuva Kristus" (1897) ja kuunnella 1800-luvun lopulta peräisin olevaa 22 rekisterin urkuja, jotka tekevät Peetrin kirkosta yhden Tarton arvostetuimmista konserttipaikoista erinomaisella akustiikalla. Kirkko perustettiin Viron ensimmäisen laulujuhlan läheisyyteen ja on ollut tärkeä osa virolaisten kulttuuri- ja seurakuntahistoriaa siitä lähtien, kun sen peruskivi asetettiin vuonna 1882.
Helme-Tõrva apostolis-ortodoksinen Kristuksen Syntymisen -kirkko perustettiin Valga-kadulle vuosina 1903-1904. Rakennusmestarina toimi Karl Shurin. Rakennus, jossa on kaksi kupolia ja kellotorni näytti kauniilta Viljandi apostolis-ortodoksisen rovastikunnan kirkkojen ryhmässä. Vaikeiden syyskuun taistelujen aikana vuonna 1944 kirkko vaurioitui ja se palautettiin entiselleen vasta vuonna 1990 kamarisalina. Hyvä tietää: *neuvostovallan aikana kirkkoa käytettiin myös suola- ja sementtivarastona. *Nykyään kirkko-kamarisali kuuluu luterilaiselle kirkolle.
Valga Jaani -kirkon seinään asennettiin vuonna 1934 mustasta graniitista tehty, lähes 200 nimeä sisältävä muistotaulu Viron Vapaussodan Pajun taistelussa kaatuneiden Suomen vapaaehtoisten kunniaksi. Kivellä olevan kilven päällä on Pohjan Poikien -rykmentin jääkarhumerkki. Vuonna 1940 muistotaulu murskattiin kommunistien toimesta. Pajun taistelun 80-vuotispäivänä 1999 muistotaulu paljastettiin uudelleen. Vuonna 1934 muistotaulun paljasti valtionpäämies Konstantin Päts. Ensimmäinen taulu valmistettiin Suomessa, toinen Tartossa. Lahjoituksia toista taulua varten keräsi Ylistaron kunta (Suomi) Ossi Salon johdolla.
Ensimmäinen kivikirkko rakennettiin Rõugeen 1500-luvulla. Vuonna 1730 rakennettiin Pohjansodassa tuhoutuneen kirkon tilalle uusi, jolla oli voimakas neliskanttinen torni. Kirkko pyhitettiin Neitsyt Marialle. Alttaritaulu on R. von Mühlenin ”Kristus ristillä” vuodelta 1854. Vuonna 1860 korotettiin kirkon seiniä ja kirkko katettiin peiliholvilla. Vuonna 1930 Rõugen kirkko sai ensimmäiset Kriisan veljesten rakentamat 31-rekisteriset urut. Ensimmäinen virolainen pastori oli Rudolf Gottfried Kallas. Hyvä tietää! Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11.00. Kesäisin avoinna tiekirkkona. Torniin pääsy maksullinen (aikuiset 1.50, lapset 1, perhelippu 3 euroa)
Saatsen uusi kivikirkko valmistui vuonna 1801 ja sen suojeluspyhimykseksi tuli suurmarttyyri Paraskeva Ikoniumilainen, joka asui Lykaonian Ikonionissa eli Ikoniumissa (nyk. Konya Turkissa). Vanhan kirkon sijaa merkitsee uuden kirkon lähellä oleva kivipatsas.Kirkossa voi nähdä vanhasta puukirkosta peräisin olevien ikonostaasin osien mukaan restauroidut ”kuninkaalliset portit”, jotka eivät enää ole käytössä, mutta antavat käsityksen barokkisesta rakennustaiteesta.Kirkossa on myös 1400-luvun kiviristi, joka uskotaan tekevän ihmeitä.Suurmarttyyri Paraskevan muistoksi Saatsessa on kaksi kirkollista juhlaa: päätnitsapäev (heinäkuun viimeinen perjantai) ja rämmanipäev (10. marraskuuta).