Tarton Pyhän Paavalin kirkko on ainutlaatuinen, sillä se on Viron ainoa jugendtyylinen kirkko. Kirkossa on kansanromanttinen ja geometrinen muotoilu. Lisäksi kirkko on kuuluisa kahdesta teräskellosta, jotka on valmistettu Saksassa vuonna 1922. Lasikupolista kellotornista avautuu lumoava näkymä Tarton kaupunkiin. Kellotorniin pääsee portaita pitkin, ja matkalla torniin voi vierailla pienessä galleriassa, jossa kerrotaan kirkon historiasta. Kirkon torniin tutustuminen on maksullista. Kirkossa on kolumbaario, krypta ja kirjakauppa. Lisäksi on mahdollista varata kirkkokierros, yksityinen urkukonsertti ja ateriapalvelu kirkon keittiöstä.
Vuonna 1997 valmistui Karula-kirkko, joka rakennettiin vanhasta kartanon vilja-aitasta. Vuonna 2001 valmistunut virolaisen taiteilijan Dolores Hoffmannin lasimaalaus Pyhä ehtoollinen, jossa on Karulan mäkisen maaston taustalla kuvattu opetuslapsina paikallisia asukkaita. Karula-kirkon ovet ovat avoinna vierailijoille sunnuntaisin jumalanpalveluksien aikana. Kirkossa vierailua koskien muina aikoina, pyydämme ottamaan yhteyttä seurakunnan edustajaan. Hyvä tietää: *Neuvostovallan aikan sama rakennus oli käytössä navettana. *Lasimaalauksen lahjoittivat Karula-kirkolle Saksan kartanonherra von Groten jälkeläiset.
Ensimmäinen vanhauskoisten rukoushuone sijaitsee Kükitalla – 14. syyskuuta 1740 vihittiin käyttöön Kükitan rukoushuone. Sodan aikana vuonna 1812 vanhauskoiset lahjoittivat Kükitan rukoushuoneen kasakoille. Vuonna 1833 oli Kükitan seurakunnan kirjoilla yhteensä 397 vanhauskoista. Nykyinen rukoushuone rakennettiin vuonna 1948 toisessa maailmansodassa tuhoutuneen rukoushuoneen tilalle. Vanhauskoiset pitävät jumalanpalveluksia joka sunnuntai ja kaikkina pyhinä, kuten jouluna, pääsiäisenä ja loppiaisena.
Tule tutustumaan vanhasta venäläisestä kirkkoarkkitehtuurista mallinsa saaneeseen kaksikerroksiseen sipulikupoliseen Tartu Püha Aleksandri -kirkkoon (suunnittelija arkkitehti Vladimir Lunski). Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1914 ja se vihittiin uudelleen käyttöön 2003. Hyvä tietää: - Tartu Aleksandri -kirkon peruskiveen on muurattu sinkkilaatikko, jossa on pyhän ihmisen jäännökset ja kuparilevy, jossa on viesti: Peruskivi on muurattu Keisari Nikolai II hallituksen aikana 27. toukokuuta 1914 Riikan ja Miitavin ylipapin Joannin toimesta. Kirkko otettiin yhteiseen käyttöön vuonna 1940 ja sitä käyttivät varastorakennuksena Tarton yliopisto ja Viron kansallismuseo.
Põlva Püha Neitsi Maarja -kirkko on Võrumaan vanhimpia kirkkoja. Kirkossa on vanha alttaritaulu "Pyhä ehtoollinen" (1650) ja saarnastuolin taulut (1647). Alttaritaulu "Ylösnousemus" (Friedrich Ludwig von Maydell, 1845). Alkuperäisestä neliömäisestä, pohjakaavaltaan kolmiholvisesta kirkosta on säilynyt korkealla ja syvällä seinäsyvennyksellä torni ja länsisivu. Hyvä tietää: Legendan mukaan kirkon avainta pitää hallussaan kirkon seinään muurattu polvilleen laskeutunut Maarja-niminen tyttö. Sieltä on periytynyt sekä kirkon että Põlva-nimet.
Rannussa sijaitseva apostolinen ortodoksinen kirkko rakennettiin vuosina 1899–1901 ja vihittiin 5. toukokuuta 1905 Jeesuksen Jerusalemiin-menon kunniaksi. Sen takia kirkkoa kutsutaan myös Rannun Herran Jerusalemiin-menon kirkoksi.Ortodoksisen seurakunnan toiminta lopetettiin vuonna 1961 ja rakennus otettiin käyttöön Rannun sovhoosin eli valtiontilan varastona. 1980-luvulla Rannun sovhoosi päätti oikaista vääryyden ja korjasi kirkonrakennuksen. Hyvän akustiikan vuoksi kirkkoa on käytetty myös konserttipaikkana.Nykyään kirkossa jumalanpalveluksia ei pidetä.
Tartu Jumalaema Uinumise eli Uspenskin tuomiokirkon rakentaminen alkoi Pohjansodan jälkeen Pietari I käskystä ja vihittiin käyttöön vuonna 1783. Kirkko perustettiin dominikaasen luostarikirkon perustuksiin aluksi ristin muotoisena, ja rakennettiin neliömäiseksi vuonna 1840. Hyvä tietää: - Laajennuksen aikana kirkkoon perustettiin marttyyrikuoleman kohdanneen Pyhä Isidorin kappeli - 80 vuotta sitten bolševikit tappoivat Krediidikassa kellarissa 19 syytöntä ihmistä. Uspenskin kirkkoon on haudattu uhrit - ylipapit Bleive ja Bežanitski.
Nõon kauppalassa sinua odottaa ainut aidoilla keskiaikaisilla holveilla (1200-luku) varustettu maakirkko Etelä-Virossa. Kirkossa on puinen harjatorni (1817) ja 1800-luvun pseudogoottilainen sisustus. Nõon Pyhän Laurentiuksen kirkosta löydät Tõnis Grenzsteinin alttaritaulun "Kristus ristillä" (1895) ja neljä puista apostolin kuvaa (Jaan Koort, 1910), kaksi urkua, Walcker (suuri, 1890) ja Müllverstedt (pieni, 1903) sekä seurakunnan pitkäaikaisen papin, Viron lippulaulun sanojen kirjoittajan Martin Lipun (1854-1923) patsaan.Nõon kirkko osallistuu kesäisin Viron kirkkoneuvoston projektiin "Tiekirkot".Jumalanpalvelukset sunnuntaisin kello 11.