Mõnisten Ritsikun kirkko

Tartossa toimineet baptistiseurakunnat liittyivät toisen maailmansodan jälkeen ainoaan jäljelle jääneeseen baptistiseen rukoushuoneeseen: Kolgatan seurakuntaan, jonka rukoushuone oli avattu vuonna 1931. Vuonna 2013 seurakunta muutti tilanpuutteen vuoksi vanhasta Karlovan kaupunginosassa sijainneesta rukoushuoneesta keskustan rajalla sijaitsevaan moderniin vuonna 1995 valmistuneeseen kirkkoon. Avajaisjumalanpalvelus uudessa Veski-kadun rakennuksessa pidettiin 10.11.2013 yhdessä Kolgatan seurakunnan 112-vuotispäivän juhlinnan kanssa. Seurakunta kuuluu Viron evankeliskristittyjen ja baptistiseurakuntien liittoon. Vironkielisiä jumalanpalveluksia järjestään sunnuntaisin kello 11, venäjänkielisiä kello 13.

Pyhälle Martinukselle omistettu kirkko on Viron pyhiinvaellusreitillä, joka alkaa Piritan luostarista ja päättyy Vana-Vastseliinan piispanlinnassa. Matkaajat voivat kerätä henkisiä voimia myös kirkon pihan rukouspenkillä. Tule tutustumaan yhteen Viron vanhimmista pitäjänkirkoista. Kiinnostuneet voivat mennä kirkontorniin, josta avautuu ainutlaatuinen näkymä kauniille Võrtsjärvelle ja koko ympäristöön.Hyvä tietää:- kirkko osallistuu "Tie kirkko"- ja "Kirkkojen yö" -ohjelmiin.- yötaistelu elokuvasta "Nimet marmoritaulussa" (2002) on kuvattu Rannun kirkon pihalla.Kirkossa voi vierailla sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikaan tai ennakkosopimuksesta.

Vastseliinan vanhalla hautausmaalla eli saksalaisella hautausmaalla sijaitsee Vastseliinan kartanon kappeli, jota kansan suussa kutsutaan myös Liphartien hautakappeliksi. Se rakennettiin samana vuonna nykyisen Vastseliinan kirkon kanssa (1772). Liphartien, Liivinmaan yhden rikkaimman aatelissuvun hallussa oli koko Vastseliinan pitäjä Missosta Oravaan ja he hallitsivat Vastseliinassa seitsemässä polvessa. Vastseliinan lisäksi tämän perheen jäsenille kuului myös useita kartanoita, myös Raadin kartano. Vastseliinan kartanon kappeli on yksi merkittävimpiä varhaisklassistisia maakappeleita. Tarkasteltavissa vain ulkopuolelta.

Tarton vanhauskoisten rukoushuone on pieni ja viihtyisä jumalanhuone, joka sijaitsee vuonna 1946 sodassa tuhoutuneen ison näyttävän kirkon tornin alaosassa olevassa restauroidussa eteisessä. Rukoushuonetta ei ole vielä saatu kunnostettua täysin. Rukoushuoneessa on siellä esillä hienoja 1800-luvun ikoneja sekä paikallisten ikonimaalareiden teoksia 1900-luvulta.Venäjänkielinen jumalanpalvelus pidetään sunnuntaisin klo 10.

Pindin Johanneksen kirkko on rakennettu arkkitehti J. G. Mühlhausenin suunnitelman mukaan. Kirkko vihittiin vuonna 1881. Ristin muotoisen kirkkorakennuksen länsipuolella on massiivinen torni, koillisessa sakasti. Alttaritaulu on jäljennös Rõugen kirkon Rudolf von zur Mühlenin alttaritaulusta ”Jeesus ristillä”. Vuonna 1903 vihittiin Kriisojen rakentamat uudet urut.Kirkon hautausmaalla on vapaussodassa kaatuneen kapteeni Friedrich Vreemanin (1894–1919) hauta ja muistomerkki. Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10.30. Mielenkiintoista tietää: Pindin kirkossa palveli vuoteen 2004 asti Laine Villenthal, ensimmäinen Virossa papiksi vihitty nainen.

Kaupungin sydämessä sijaitseva Jaani-kirkko valmistui vuonna 1816 arkkitehti Chr. Haberlandin projektin mukaan ja on ainoa kirkko Virossa, jossa on ovaalinen pohjapiirros. Kirkon 1867 valmistuneet urut ovat säilyneet alkuperäisinä ja se on Viron ainoa säilynynyt Friedrich Ladegastin rakentama soitin. Tilaavassa ja valoisessa kirkonsalissa on myös erittäin hyvä akustiikka.Hyvä tietää: *Kirkon urut kuuluvat Euroopan 200 parhaimpien urkujen joukkoon; *keskipäivällä ja keskiyöllä kuuluu kirkon kellotornista musiikkia.

Rajan vanhauskoisten seurakunnan toiminnan voidaan katsoa alkaneen 1700-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Rajan vanhauskoiset saivat luvan oman kirkon rakentamiseen vasta vuonna 1879. Kirkko tuhoutui toisessa maailmansodassa, jäljellä on vain kellotapuli. Nykyisessä rukoushuoneessa on 11 huonetta. Rukoushuoneessa asui vuosina 1854–1930 Gavriil Frolovile, joka opetti lapsille ikonien tekemistä ja vanhan kirkkoslaavin lukemista ja kirjoittamista sekä vanhanaikaisten nuottimerkkien mukaan laulamista.

Legenda kertoo Roosan kartanon omistajasta, joka oli merihädässä ollessaan luvannut rakentaa kirkon pelastuttuaan. Pelastuttuaan onnellisesti hän pitikin lupauksensa ja vuonna 1735 Roosa sai ensimmäisen kirkkonsa. Nykyinen kirkko on jo kolmas Roosassa, valmistunut vuonna 1893. Massiivisissa luonnonkiviseinissä on kaari-ikkunat ja tiilikoristelu. Neliskanttisessa tornissa on kolmiokoristeet. Alttarikuva on kopio Rõugen Maarjan kirkon alttarikuvasta ”Kristus ristillä”. Urut ovat Kriisan veljesten ensimmäiset kirkkourut vuodelta 1900.