Pindin kirkko Lasvassa

Ensimmäinen kivikirkko rakennettiin Rõugeen 1500-luvulla. Vuonna 1730 rakennettiin Pohjansodassa tuhoutuneen kirkon tilalle uusi, jolla oli voimakas neliskanttinen torni. Kirkko pyhitettiin Neitsyt Marialle. Alttaritaulu on R. von Mühlenin ”Kristus ristillä” vuodelta 1854. Vuonna 1860 korotettiin kirkon seiniä ja kirkko katettiin peiliholvilla. Vuonna 1930 Rõugen kirkko sai ensimmäiset Kriisan veljesten rakentamat 31-rekisteriset urut. Ensimmäinen virolainen pastori oli Rudolf Gottfried Kallas. Hyvä tietää! Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11.00. Kesäisin avoinna tiekirkkona. Torniin pääsy maksullinen (aikuiset 1.50, lapset 1, perhelippu 3 euroa)

Linnanmuureille rakennettu kirkko, joka on puoli vuosisataa sitten jälleenrakennettu sodan aiheuttamista raunioista. Alttari, saarnatuoli, valaisimet ja tornikellot (XIX) ovat peräisin Tarton yliopiston lakkautetusta kirkosta.

Otepään Talvikirkko on rakennettu vanhasta kirkkokartanon apurakennuksesta ja on käytössä lokakuun puolivälistä äitienpäivään. Tämä pieni ja mukava kirkko on valmistunut suomalaisten, Vihdin seurakunnan avulla. Kirkko on vihitty käyttöön 6. joulukuuta 1992 - Suomen itsenäisyyspäivänä. Talvikirkon vihitty nimi on Lesknaise ja vaeslapse kabel (Leskinaisten ja orpojen kappeli). Leskinaisille se on omistettu sen takia, että neuvostovallan aikana juuri he ylläpitivät kirkkoa pienestä palkastaan. Talvikirkon vieressä sijaitsevassa pappilassa on siunattu Viron ylioppilasseuran sinivalkoinen lippu, josta tuli myöhemmin Viron kansallislippu.

Viron evankelis-luterilaisen kirkon Urvasten Pyhän Urbanuksen kirkko Võrumaalla on yksi vanhimmista ja ainutlaatuisimmista maakirkoista. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät siitä ovat vuodelta 1413, joten sen ensimaininnasta on kulunut 600 vuotta.Nykyinen kirkko on goottilaistyylinen kolmilaivainen basilika ja vihitty 5.9.1889. Tältä aikakaudelta on myös kirkon koko sisustus. Urut ovat Kriisan veljesten rakentamat vuonna 1938 ja kirkonkellot vuodelta 1832.Uhtjärven rannalle pystytetystä National Geographicin keltaisesta ikkunasta avautuu lumoava näkymä Urvasten kirkolle ja Uhtjärven laaksoon. Ikkuna merkitsee paikan yhdeksi Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jossa vierailua suositellaan.

Vuonna 1997 valmistui Karula-kirkko, joka rakennettiin vanhasta kartanon vilja-aitasta. Vuonna 2001 valmistunut virolaisen taiteilijan Dolores Hoffmannin lasimaalaus Pyhä ehtoollinen, jossa on Karulan mäkisen maaston taustalla kuvattu opetuslapsina paikallisia asukkaita. Karula-kirkon ovet ovat avoinna vierailijoille sunnuntaisin jumalanpalveluksien aikana. Kirkossa vierailua koskien muina aikoina, pyydämme ottamaan yhteyttä seurakunnan edustajaan. Hyvä tietää: *Neuvostovallan aikan sama rakennus oli käytössä navettana. *Lasimaalauksen lahjoittivat Karula-kirkolle Saksan kartanonherra von Groten jälkeläiset.

Kyseessä on nykyaikainen kirkkorakennus (arkkitehti Indrek Allmann), joka sijaitsee Toomemägi alueella. Hyvä tietää: -Tartu Püha Luuka -kirkko on arvioitu Tarton 2002 parhaiten restauroiduksi rakennukseksi. -Kirkko sijaitsee tontilla, jonka entinen omistaja oli kuuluisa kirurgi Zoega von Manteuffel.

Nõon kauppalasta löytyy hieno nähtävyys - viidellä sipulikupolilla varustettu maakivi- ja tiiliskivimuurinen historistinen ortodoksinen kirkko. Nõon seurakunta perustettiin vuonna 1852 virolaisille ortodokseille, jotka kuuluivat aiemmin Tarton Yrjön seurakuntaan. Arkkitehtonisesti huomattava, kalkitusta maakivestä ja punatiilistä rakennettu kirkko, jossa on lännen puoleinen kellotorni, valmistui vuonna 1873. Kirkon sisäarkkitehtuuri on yksinkertaista, ikonostaasi on 1800-luvun lopulta. Nõon Pyhän Kolminaisuuden kirkossa järjestetään jumalanpalveluksia jokaisen kuukauden toisena lauantaina.

Värskan ortodoksisen, korkearakenteisen maakivikirkon nimipyhimys on Pyhä Yrjänä (lat. Georgius eli vir. Jüri). Kirkon tärkein juhla on keväinen, Setomaalla 6.5. vietettävä Yrjänänpäivä, joka huipentuu iltapäivän kirmaskiin eli kyläjuhliin. Kirkko rakennettiin 1900-luvun alussa kansan keräämillä rahoilla. Sen tiloissa on säilynyt alkuperäinen ikonostaasi eli ikoniseinä, jonka helmi on 1600-luvulla maalattu puinen Pyhän Yrjänän ikoni. Kirkon sisustuksessa on käytetty paljon paikallisia käsityötekstiilejä. Kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla lepää useita keskeisiä Setomaan kulttuurihenkilöitä.