Viron evankelis-luterilaisen kirkon Rannun Pyhän Martinuksen kirkko

Arkkienkeli Mikaelille omistettu kirkko valmistui vuonna 1785. Kirkko sijaitse Räpinan järven rannalla ja sen luota avautuu kaunis näköala Sillapään kartanolle ja puistoon. Myöhäisbarokkityyliin rakennetun kirkon muurit ovat maakiveä ja katettu rappauksella. Kirkon etusivua komistavat samalta ajalta peräisin olevat pylväät, jotka symboloivat toivoa ja rakkautta.Kirkon erään arvokkaimman esineen, kaksiosaisen alttarimaalauksen Kristuksen ilmestyminen Maria Magdaleenalle ja Jeesuksen hautaus, on maalannut Carl Antropoff vuonna 1871.

Legenda kertoo Roosan kartanon omistajasta, joka oli merihädässä ollessaan luvannut rakentaa kirkon pelastuttuaan. Pelastuttuaan onnellisesti hän pitikin lupauksensa ja vuonna 1735 Roosa sai ensimmäisen kirkkonsa. Nykyinen kirkko on jo kolmas Roosassa, valmistunut vuonna 1893. Massiivisissa luonnonkiviseinissä on kaari-ikkunat ja tiilikoristelu. Neliskanttisessa tornissa on kolmiokoristeet. Alttarikuva on kopio Rõugen Maarjan kirkon alttarikuvasta ”Kristus ristillä”. Urut ovat Kriisan veljesten ensimmäiset kirkkourut vuodelta 1900.

Tule tutustumaan vanhasta venäläisestä kirkkoarkkitehtuurista mallinsa saaneeseen kaksikerroksiseen sipulikupoliseen Tartu Püha Aleksandri -kirkkoon (suunnittelija arkkitehti Vladimir Lunski). Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1914 ja se vihittiin uudelleen käyttöön 2003. Hyvä tietää: - Tartu Aleksandri -kirkon peruskiveen on muurattu sinkkilaatikko, jossa on pyhän ihmisen jäännökset ja kuparilevy, jossa on viesti: Peruskivi on muurattu Keisari Nikolai II hallituksen aikana 27. toukokuuta 1914 Riikan ja Miitavin ylipapin Joannin toimesta. Kirkko otettiin yhteiseen käyttöön vuonna 1940 ja sitä käyttivät varastorakennuksena Tarton yliopisto ja Viron kansallismuseo.

Rajan vanhauskoisten seurakunnan toiminnan voidaan katsoa alkaneen 1700-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Rajan vanhauskoiset saivat luvan oman kirkon rakentamiseen vasta vuonna 1879. Kirkko tuhoutui toisessa maailmansodassa, jäljellä on vain kellotapuli. Nykyisessä rukoushuoneessa on 11 huonetta. Rukoushuoneessa asui vuosina 1854–1930 Gavriil Frolovile, joka opetti lapsille ikonien tekemistä ja vanhan kirkkoslaavin lukemista ja kirjoittamista sekä vanhanaikaisten nuottimerkkien mukaan laulamista.

Kanepi Jaani -kirkko on erittäin kaunis kirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti on Friedrich Siegel. Kirkossa on alttaritaulu "Kristus ristillä" (A.Bauer 1857) ja pseudogoottilaista tyyliä alttari, valtiollisesti on suojattu kaksi puista kynttiläjalkaa (1810) ja 1700-luvulta peräisin oleva koivuinen nojatuoli. Kirkon tornin huipulla on aamuntähti. Hyvä tietää: Kanepi Jaani -kirkko rakennettiin vuosina 1804-1810 vanhan puukirkon tilalle. Vuonna 1831 kirkon sytytti palamaan salamanisku. Nykyinen kirkko on Kanepi-kirkko vuodesta 1877.

Keskiaikainen Rõngun Mikaelin kirkko on omistettu arkkienkeli Mikaelille. Kirkko tunnetaan myös Rõngu vanhimpana rakennuksena. Kirkko vahingoittui paljon useiden sotien aikana ja alkuperäinen arkkitehtuuri on kunnostustöissä aikojen saatossa osittain muuttunut. Kirkon nykyinen muoto on peräisin viimeisestä uudelleen rakentamisesta vuodelta 1901.Huomiota herättävät kirkon alttarimaalaus (1901, Dresdenin mestarin teos), urut (V. Müllverstedt 1874) ja lasimaalaukset (1900, Riian mestarien teos).Hyvä tietää:Kirkko osallistuu "Tiekirkko" ja "Kirkkojen yö" -ohjelmiin.Vierailla voi sunnuntaisin jumalanpalvelun aikaan tai ennakkosopimuksella.

Barokkiarkkitehtuuria ja pseudogotiikkaa (muunnos: Johann Gottfried Mühlhausen). 12 pientä nuolta tornissa symboloivat Kristuksen 12 apostolia. Kirkko kuin historiallinen pitäjän keskus, paastoraatti on rakennettu 1817.

Olette tervetulleita nauttimaan goottilaista tyyliä olevasta punaisesta tilliskivikirkosta (arkkitehti Wilhelm Schilling). Tarton Pühima Neitse Maarja Pärispatuta Saamise -kirkko on ainoa roomalaiskatolinen kirkko Tartossa. Peruskivi muurattiin vuonna 1862 ja kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1899. Kirkkosalissa, jossa on korkeat holvit, löydät Ernst Friedrich von Liphardtin alttaritaulun "Neitsi Maarja Jeesuslapsega" (1905) ja ison lehmuspuisen krusifiksin (1935). Hyvä tietää: -vuonna 1894, jolloin pappi Friedrich Zhyskar alkoi keräämään lahjoituksia kirkon rakentamiseen, lahjoitti myös keisari Nikolai II kirkon rakentamiseen 3 000 ruplaa.