Rajakülan vanhauskoisten rukoushuone

Kirkko on rakennettu maa- ja tiiliskivistä ja valmistui vuonna 1907. Kirkon rakentamiseen osallistuivat aktiivisesti myös Liettuan ja Puolan rautatietyöläiset. Kirkko toimi vuoteen 1940 asti ja vuodesta 1945 rakennusta käytettiin varastona, myöhemmin liikuntahallina. Kirkon uudet rakennukset valmistuivat vuonna 1995 ja kirkko uusittiin. Hyvä tietää: *kirkko on rakennettu ilman tornia, koska Venäjän tsaarin hallitus ei antanut siihen lupaa.

Tule tutustumaan nykyaikaiseen ja tilavaan Tartu Salemi -baptistiseurakunnan kirkkoon (arkkitehti Maarja Nummert). Kirkko avattiin 28. kesäkuuta 1988 konsertti-kiitosjumalanpalveluksella. Olette tervetulleita nauttimaan konserteista noin 400 ihmisille tarkoitetussa kirkkosalissa, jossa on hyvä akustiikka. Hyvä tietää: -Tartu Salemi -baptistiseurakunnan kirkossa sijaitsee Tarton ainoat barokkiurut. Kirkko tarjoaa ohikulkijoille levähdyspaikan.

Rannussa sijaitseva apostolinen ortodoksinen kirkko rakennettiin vuosina 1899–1901 ja vihittiin 5. toukokuuta 1905 Jeesuksen Jerusalemiin-menon kunniaksi. Sen takia kirkkoa kutsutaan myös Rannun Herran Jerusalemiin-menon kirkoksi.Ortodoksisen seurakunnan toiminta lopetettiin vuonna 1961 ja rakennus otettiin käyttöön Rannun sovhoosin eli valtiontilan varastona. 1980-luvulla Rannun sovhoosi päätti oikaista vääryyden ja korjasi kirkonrakennuksen. Hyvän akustiikan vuoksi kirkkoa on käytetty myös konserttipaikkana.Nykyään kirkossa jumalanpalveluksia ei pidetä.

Vastseliinan linna valmistui vuonna 1342. Ruotsin hovista saatiin käsky rakentaa Vastseliinan linnakappelin lisäksi kirkko linnan ulkopuolelle. Uusi kirkko vihittiin Pyhän Katariinan kirkoksi. Kirkko ja Vastseliinan linna tuhoutuivat Venäjän tykistön tulituksessa. Rakennettiin toinen kirkko ja samalla alettiin rakentaa uutta, kivistä kirkkoa. Von Liphardt lahjoitti kirkkoon Kesslerin valmistamat urut ja alttaritaulun, jonka oli maalannut paroni Maydell. Vastseliinan kirkko uudistettiin arkkitehti Pohlmannin suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 1911 kirkkoon saatiin uudet urut, jotka olivat Kriisan veljesten valmistamat. Jumalanpalvelus sunnuntaisin.

Tarton Toomemäellä sijaitseva tuomiokirkko on yksi Viron huomattavimmista ja suurimmista keskiaikaisista rakennuksista sekä ainoa kaksitorninen kirkko. Kirkon rakentaminen aloitettiin jo 1200-luvulla, jolloin Tartto oli tärkeä piispankaupunki, ja rakennustöitä sekä lisäyksiä jatkettiin 1500-luvun alkuun asti. Uskonpuhdistuksen aikana tuomiokirkko jäi tyhjilleen ja muuttui ajan myötä raunioiksi. Kuitenkin juuri nämä voimakkaat muurit ja avarat holvikaaret ovat edelleen yksi Vanhan Liivinmaan merkittävimpiä tiiligotiikan esimerkkejä, jotka heijastavat keskiaikaisen arkkitehtuurin mittasuhteita ja mestareiden taitoa. Tuomiokirkon rakennuksessa toimii Tarton yliopiston museo, joka esittelee tieteen, yliopistokoulutuksen ja Tarton akateemisen hengen kehitystarinaa. Vierailijoilla on mahdollisuus käydä tuomiokirkon torneissa, joista avautuu yksi kauneimmista näkymistä Tarton kaupunkiin ja Emajoen laaksoon. Tornien vieressä sijaitsee Toompood, josta löytyy lahjoja, tiedeaiheisia matkamuistoja ja yliopiston symboliikalla varustettuja muistoesineitä. Iltaisin maagista tunnelmaa lisää valaistusinstallaatio.

Vastseliinan vanhalla hautausmaalla eli saksalaisella hautausmaalla sijaitsee Vastseliinan kartanon kappeli, jota kansan suussa kutsutaan myös Liphartien hautakappeliksi. Se rakennettiin samana vuonna nykyisen Vastseliinan kirkon kanssa (1772). Liphartien, Liivinmaan yhden rikkaimman aatelissuvun hallussa oli koko Vastseliinan pitäjä Missosta Oravaan ja he hallitsivat Vastseliinassa seitsemässä polvessa. Vastseliinan lisäksi tämän perheen jäsenille kuului myös useita kartanoita, myös Raadin kartano. Vastseliinan kartanon kappeli on yksi merkittävimpiä varhaisklassistisia maakappeleita. Tarkasteltavissa vain ulkopuolelta.

Otepään Talvikirkko on rakennettu vanhasta kirkkokartanon apurakennuksesta ja on käytössä lokakuun puolivälistä äitienpäivään. Tämä pieni ja mukava kirkko on valmistunut suomalaisten, Vihdin seurakunnan avulla. Kirkko on vihitty käyttöön 6. joulukuuta 1992 - Suomen itsenäisyyspäivänä. Talvikirkon vihitty nimi on Lesknaise ja vaeslapse kabel (Leskinaisten ja orpojen kappeli). Leskinaisille se on omistettu sen takia, että neuvostovallan aikana juuri he ylläpitivät kirkkoa pienestä palkastaan. Talvikirkon vieressä sijaitsevassa pappilassa on siunattu Viron ylioppilasseuran sinivalkoinen lippu, josta tuli myöhemmin Viron kansallislippu.

Legenda kertoo Roosan kartanon omistajasta, joka oli merihädässä ollessaan luvannut rakentaa kirkon pelastuttuaan. Pelastuttuaan onnellisesti hän pitikin lupauksensa ja vuonna 1735 Roosa sai ensimmäisen kirkkonsa. Nykyinen kirkko on jo kolmas Roosassa, valmistunut vuonna 1893. Massiivisissa luonnonkiviseinissä on kaari-ikkunat ja tiilikoristelu. Neliskanttisessa tornissa on kolmiokoristeet. Alttarikuva on kopio Rõugen Maarjan kirkon alttarikuvasta ”Kristus ristillä”. Urut ovat Kriisan veljesten ensimmäiset kirkkourut vuodelta 1900.