EEKBKL Tartu Kolgata -baptistiseurakunnan kirkko

Ensimmäinen kivikirkko rakennettiin Rõugeen 1500-luvulla. Vuonna 1730 rakennettiin Pohjansodassa tuhoutuneen kirkon tilalle uusi, jolla oli voimakas neliskanttinen torni. Kirkko pyhitettiin Neitsyt Marialle. Alttaritaulu on R. von Mühlenin ”Kristus ristillä” vuodelta 1854. Vuonna 1860 korotettiin kirkon seiniä ja kirkko katettiin peiliholvilla. Vuonna 1930 Rõugen kirkko sai ensimmäiset Kriisan veljesten rakentamat 31-rekisteriset urut. Ensimmäinen virolainen pastori oli Rudolf Gottfried Kallas. Hyvä tietää! Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11.00. Kesäisin avoinna tiekirkkona. Torniin pääsy maksullinen (aikuiset 1.50, lapset 1, perhelippu 3 euroa)

Tarton vanhauskoisten rukoushuone on pieni ja viihtyisä jumalanhuone, joka sijaitsee vuonna 1946 sodassa tuhoutuneen ison näyttävän kirkon tornin alaosassa olevassa restauroidussa eteisessä. Rukoushuonetta ei ole vielä saatu kunnostettua täysin. Rukoushuoneessa on siellä esillä hienoja 1800-luvun ikoneja sekä paikallisten ikonimaalareiden teoksia 1900-luvulta.Venäjänkielinen jumalanpalvelus pidetään sunnuntaisin klo 10.

Kaupungin sydämessä sijaitseva Jaani-kirkko valmistui vuonna 1816 arkkitehti Chr. Haberlandin projektin mukaan ja on ainoa kirkko Virossa, jossa on ovaalinen pohjapiirros. Kirkon 1867 valmistuneet urut ovat säilyneet alkuperäisinä ja se on Viron ainoa säilynynyt Friedrich Ladegastin rakentama soitin. Tilaavassa ja valoisessa kirkonsalissa on myös erittäin hyvä akustiikka.Hyvä tietää: *Kirkon urut kuuluvat Euroopan 200 parhaimpien urkujen joukkoon; *keskipäivällä ja keskiyöllä kuuluu kirkon kellotornista musiikkia.

Peipsin rannalla sijaitsevaan Kasepään kylään kannattaa tulla katsomaan vanhauskoisten rukoushuonetta, joka on toiminut jatkuvasti jo 1700-luvulta. Nykyinen rukoushuone on rakennettu 1900-luvun alussa, sen suunnitteli maakunnan arkkitehti Wilhelm Schilling vuonna 1902. Frolovin koulukunnan mestarit uudistivat rukoushuoneen ikonostaasia ennen toista maailmansotaa. Rukoushuoneessa on ikoneja jopa 1600-luvulta. Rukoushuoneessa järjestetään venäjänkielisiä jumalanpalvelukisa sunnuntaisin kello 10.

Kanepi Jaani -kirkko on erittäin kaunis kirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti on Friedrich Siegel. Kirkossa on alttaritaulu "Kristus ristillä" (A.Bauer 1857) ja pseudogoottilaista tyyliä alttari, valtiollisesti on suojattu kaksi puista kynttiläjalkaa (1810) ja 1700-luvulta peräisin oleva koivuinen nojatuoli. Kirkon tornin huipulla on aamuntähti. Hyvä tietää: Kanepi Jaani -kirkko rakennettiin vuosina 1804-1810 vanhan puukirkon tilalle. Vuonna 1831 kirkon sytytti palamaan salamanisku. Nykyinen kirkko on Kanepi-kirkko vuodesta 1877.

Rajan vanhauskoisten seurakunnan toiminnan voidaan katsoa alkaneen 1700-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Rajan vanhauskoiset saivat luvan oman kirkon rakentamiseen vasta vuonna 1879. Kirkko tuhoutui toisessa maailmansodassa, jäljellä on vain kellotapuli. Nykyisessä rukoushuoneessa on 11 huonetta. Rukoushuoneessa asui vuosina 1854–1930 Gavriil Frolovile, joka opetti lapsille ikonien tekemistä ja vanhan kirkkoslaavin lukemista ja kirjoittamista sekä vanhanaikaisten nuottimerkkien mukaan laulamista.

Palamusen kirkko on yksi Pohjois-Tartumaan vanhimmista keskiaikaisista kirkoista. Kirkko on mainittu dokumenteissa ensimmäisen kerran vuonna 1234. Kirkko tarjosi linnoituskirkkona sotien aikaan suojaa hyökkääjiltä. Kirkon ympärillä on hautausalue, josta on jäljellä kaksi hautamerkkiä. Ainutlaatuiset puuveistokset alttarilla ja saarnatuolissa ovat vuodelta 1696. Rakennuksen itäseinän ulkosivulla on rappauksen alta tuotu esiin kvaaderimaalaus. Kirkossa järjestetään jumalanpalvelus sunnuntaisin kello 11.00. Kirkossa järjestetään myös kauniita konsertteja ja joskus voi käydä katsomassa esityksiä.

Olette tervetulleita nauttimaan goottilaista tyyliä olevasta punaisesta tilliskivikirkosta (arkkitehti Wilhelm Schilling). Tarton Pühima Neitse Maarja Pärispatuta Saamise -kirkko on ainoa roomalaiskatolinen kirkko Tartossa. Peruskivi muurattiin vuonna 1862 ja kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1899. Kirkkosalissa, jossa on korkeat holvit, löydät Ernst Friedrich von Liphardtin alttaritaulun "Neitsi Maarja Jeesuslapsega" (1905) ja ison lehmuspuisen krusifiksin (1935). Hyvä tietää: -vuonna 1894, jolloin pappi Friedrich Zhyskar alkoi keräämään lahjoituksia kirkon rakentamiseen, lahjoitti myös keisari Nikolai II kirkon rakentamiseen 3 000 ruplaa.