Valga Jaani-kirkko

Obinitsan ortodoksisen koulu-kirkon rakentaminen aloitettiin 1897, vihittiin 1904. Baltian maissa ainutlaatuinen koulu-kirkko oli puinen, kaksikerroksinen rakennus, jossa oli kellotorni. Vuonna 1950 kirkko suljettiin ja rakennus annettiin koulun käyttöön. OBINITSAN UUSI KIRKKO sijaitsee Obinitsasta Piusalle vievän maantien varrella hautausmaan vieressä. Vuonna 1950 paikallinen pastori Vileomon Talomees aloitti uuden kirkon rakentamisen. Vuonna 1951 kirkon rakentamista yritettiin häiritä monilla tavoin. Obinitsan uuden kirkon rakentamista ei tukenut Võrun maakunnan rovastikunta, mutta sitä kannatti Viron hiippakunta. Kirkon vihki Herran kunniaksi vuonna 1952 Tallinnan piispa Roman.

Ensimmäinen vanhauskoisten rukoushuone sijaitsee Kükitalla – 14. syyskuuta 1740 vihittiin käyttöön Kükitan rukoushuone. Sodan aikana vuonna 1812 vanhauskoiset lahjoittivat Kükitan rukoushuoneen kasakoille. Vuonna 1833 oli Kükitan seurakunnan kirjoilla yhteensä 397 vanhauskoista. Nykyinen rukoushuone rakennettiin vuonna 1948 toisessa maailmansodassa tuhoutuneen rukoushuoneen tilalle. Vanhauskoiset pitävät jumalanpalveluksia joka sunnuntai ja kaikkina pyhinä, kuten jouluna, pääsiäisenä ja loppiaisena.

Vastseliinan vanhalla hautausmaalla eli saksalaisella hautausmaalla sijaitsee Vastseliinan kartanon kappeli, jota kansan suussa kutsutaan myös Liphartien hautakappeliksi. Se rakennettiin samana vuonna nykyisen Vastseliinan kirkon kanssa (1772). Liphartien, Liivinmaan yhden rikkaimman aatelissuvun hallussa oli koko Vastseliinan pitäjä Missosta Oravaan ja he hallitsivat Vastseliinassa seitsemässä polvessa. Vastseliinan lisäksi tämän perheen jäsenille kuului myös useita kartanoita, myös Raadin kartano. Vastseliinan kartanon kappeli on yksi merkittävimpiä varhaisklassistisia maakappeleita. Tarkasteltavissa vain ulkopuolelta.

Helme-Tõrva apostolis-ortodoksinen Kristuksen Syntymisen -kirkko perustettiin Valga-kadulle vuosina 1903-1904. Rakennusmestarina toimi Karl Shurin. Rakennus, jossa on kaksi kupolia ja kellotorni näytti kauniilta Viljandi apostolis-ortodoksisen rovastikunnan kirkkojen ryhmässä. Vaikeiden syyskuun taistelujen aikana vuonna 1944 kirkko vaurioitui ja se palautettiin entiselleen vasta vuonna 1990 kamarisalina. Hyvä tietää: *neuvostovallan aikana kirkkoa käytettiin myös suola- ja sementtivarastona. *Nykyään kirkko-kamarisali kuuluu luterilaiselle kirkolle.

Tule tutustumaan vanhasta venäläisestä kirkkoarkkitehtuurista mallinsa saaneeseen kaksikerroksiseen sipulikupoliseen Tartu Püha Aleksandri -kirkkoon (suunnittelija arkkitehti Vladimir Lunski). Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1914 ja se vihittiin uudelleen käyttöön 2003. Hyvä tietää: - Tartu Aleksandri -kirkon peruskiveen on muurattu sinkkilaatikko, jossa on pyhän ihmisen jäännökset ja kuparilevy, jossa on viesti: Peruskivi on muurattu Keisari Nikolai II hallituksen aikana 27. toukokuuta 1914 Riikan ja Miitavin ylipapin Joannin toimesta. Kirkko otettiin yhteiseen käyttöön vuonna 1940 ja sitä käyttivät varastorakennuksena Tarton yliopisto ja Viron kansallismuseo.

Tule katsomaan Viron maalaiskirkoista yhtä suurimpaa ja vanhimpaa - Võnnun Jakobin -kirkkoa. Kirkko rakennettiin 1232-1236 piispa Hermannin käskystä. 1700-luvulla rakennettiin torni. Kirkon alttaria koristaa alttaritaulu "Kristus ristillä" (Otto von Moeller, 1873). Kirkon ympärillä on 1800-luvun alussa perustettu 2 ha -mittainen puisto. Hyvä tietää: -Võnnu kirkon urkuja (1895) katsotaan olevan yhden selkeimmin soivia urkuja Virossa. -Kirkossa on Borodino-taistelussa kaatuneen aatelin R. von Nolckenin klassistinen hautamonumentti (kuvanveistäjä Paolo Triscomi).

Palamusen kirkko on yksi Pohjois-Tartumaan vanhimmista keskiaikaisista kirkoista. Kirkko on mainittu dokumenteissa ensimmäisen kerran vuonna 1234. Kirkko tarjosi linnoituskirkkona sotien aikaan suojaa hyökkääjiltä. Kirkon ympärillä on hautausalue, josta on jäljellä kaksi hautamerkkiä. Ainutlaatuiset puuveistokset alttarilla ja saarnatuolissa ovat vuodelta 1696. Rakennuksen itäseinän ulkosivulla on rappauksen alta tuotu esiin kvaaderimaalaus. Kirkossa järjestetään jumalanpalvelus sunnuntaisin kello 11.00. Kirkossa järjestetään myös kauniita konsertteja ja joskus voi käydä katsomassa esityksiä.

Rannussa sijaitseva apostolinen ortodoksinen kirkko rakennettiin vuosina 1899–1901 ja vihittiin 5. toukokuuta 1905 Jeesuksen Jerusalemiin-menon kunniaksi. Sen takia kirkkoa kutsutaan myös Rannun Herran Jerusalemiin-menon kirkoksi.Ortodoksisen seurakunnan toiminta lopetettiin vuonna 1961 ja rakennus otettiin käyttöön Rannun sovhoosin eli valtiontilan varastona. 1980-luvulla Rannun sovhoosi päätti oikaista vääryyden ja korjasi kirkonrakennuksen. Hyvän akustiikan vuoksi kirkkoa on käytetty myös konserttipaikkana.Nykyään kirkossa jumalanpalveluksia ei pidetä.