Otepään Talvikirkko on rakennettu vanhasta kirkkokartanon apurakennuksesta ja on käytössä lokakuun puolivälistä äitienpäivään. Tämä pieni ja mukava kirkko on valmistunut suomalaisten, Vihdin seurakunnan avulla. Kirkko on vihitty käyttöön 6. joulukuuta 1992 - Suomen itsenäisyyspäivänä. Talvikirkon vihitty nimi on Lesknaise ja vaeslapse kabel (Leskinaisten ja orpojen kappeli). Leskinaisille se on omistettu sen takia, että neuvostovallan aikana juuri he ylläpitivät kirkkoa pienestä palkastaan. Talvikirkon vieressä sijaitsevassa pappilassa on siunattu Viron ylioppilasseuran sinivalkoinen lippu, josta tuli myöhemmin Viron kansallislippu.
Ensimmäinen kivikirkko rakennettiin Rõugeen 1500-luvulla. Vuonna 1730 rakennettiin Pohjansodassa tuhoutuneen kirkon tilalle uusi, jolla oli voimakas neliskanttinen torni. Kirkko pyhitettiin Neitsyt Marialle. Alttaritaulu on R. von Mühlenin ”Kristus ristillä” vuodelta 1854. Vuonna 1860 korotettiin kirkon seiniä ja kirkko katettiin peiliholvilla. Vuonna 1930 Rõugen kirkko sai ensimmäiset Kriisan veljesten rakentamat 31-rekisteriset urut. Ensimmäinen virolainen pastori oli Rudolf Gottfried Kallas. Hyvä tietää! Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11.00. Kesäisin avoinna tiekirkkona. Torniin pääsy maksullinen (aikuiset 1.50, lapset 1, perhelippu 3 euroa)
Valga Jaani -kirkon seinään asennettiin vuonna 1934 mustasta graniitista tehty, lähes 200 nimeä sisältävä muistotaulu Viron Vapaussodan Pajun taistelussa kaatuneiden Suomen vapaaehtoisten kunniaksi. Kivellä olevan kilven päällä on Pohjan Poikien -rykmentin jääkarhumerkki. Vuonna 1940 muistotaulu murskattiin kommunistien toimesta. Pajun taistelun 80-vuotispäivänä 1999 muistotaulu paljastettiin uudelleen. Vuonna 1934 muistotaulun paljasti valtionpäämies Konstantin Päts. Ensimmäinen taulu valmistettiin Suomessa, toinen Tartossa. Lahjoituksia toista taulua varten keräsi Ylistaron kunta (Suomi) Ossi Salon johdolla.
Obinitsan ortodoksisen koulu-kirkon rakentaminen aloitettiin 1897, vihittiin 1904. Baltian maissa ainutlaatuinen koulu-kirkko oli puinen, kaksikerroksinen rakennus, jossa oli kellotorni. Vuonna 1950 kirkko suljettiin ja rakennus annettiin koulun käyttöön. OBINITSAN UUSI KIRKKO sijaitsee Obinitsasta Piusalle vievän maantien varrella hautausmaan vieressä. Vuonna 1950 paikallinen pastori Vileomon Talomees aloitti uuden kirkon rakentamisen. Vuonna 1951 kirkon rakentamista yritettiin häiritä monilla tavoin. Obinitsan uuden kirkon rakentamista ei tukenut Võrun maakunnan rovastikunta, mutta sitä kannatti Viron hiippakunta. Kirkon vihki Herran kunniaksi vuonna 1952 Tallinnan piispa Roman.
Tule tutustumaan nykyaikaiseen ja tilavaan Tartu Salemi -baptistiseurakunnan kirkkoon (arkkitehti Maarja Nummert). Kirkko avattiin 28. kesäkuuta 1988 konsertti-kiitosjumalanpalveluksella. Olette tervetulleita nauttimaan konserteista noin 400 ihmisille tarkoitetussa kirkkosalissa, jossa on hyvä akustiikka. Hyvä tietää: -Tartu Salemi -baptistiseurakunnan kirkossa sijaitsee Tarton ainoat barokkiurut. Kirkko tarjoaa ohikulkijoille levähdyspaikan.
Legenda kertoo Roosan kartanon omistajasta, joka oli merihädässä ollessaan luvannut rakentaa kirkon pelastuttuaan. Pelastuttuaan onnellisesti hän pitikin lupauksensa ja vuonna 1735 Roosa sai ensimmäisen kirkkonsa. Nykyinen kirkko on jo kolmas Roosassa, valmistunut vuonna 1893. Massiivisissa luonnonkiviseinissä on kaari-ikkunat ja tiilikoristelu. Neliskanttisessa tornissa on kolmiokoristeet. Alttarikuva on kopio Rõugen Maarjan kirkon alttarikuvasta ”Kristus ristillä”. Urut ovat Kriisan veljesten ensimmäiset kirkkourut vuodelta 1900.
This historicist-style church is built from red and yellow bricks and has five domes and a bell tower. It is one of the four representative churches of the Apostolic Orthodox Church in Estonia. The church is named after the priest martyr Isidore of Tartu. The church was built in 1897–1898 and was consecrated in 1898. The architect of the building is Vladimir Lunski.The church was built in 1896 for the congregation of Orthodox Russians and Latvians.
Võrussa sijaitsevan Ekaterinan kirkon rakentaminen aloitettiin 1793 keisarinna Katariina II:n hallituskaudella. Kirkon suunnitteli todennäköisesti liivinmaalainen arkkitehti M. Schons ja rakennusmestarina toimi paikallinen Johann Karl Otto. Kirkon ympärille rakennettiin näyttävä aita. Kirkon pohjaratkaisu muistuttaa ristiä ja kirkolla on oma jykevätekoinen kellotapuli ja korkealle ulottuva kupolimainen kaksoistorni, jota koristavat katolliset kaari-ikkunat. Klassista tyyliä edustava kirkko valmistui vuonna 1804 pyhän suurkärsijän Ekaterinan kunniaksi. Kirkkopiha kunnostettiin 2008 ja siellä voi tutustua taiteilija Marje Ernitsan raamattuaiheisten piirustusten ulkoilmanäyttelyyn.