Viron apostolisen ortodoksisen kirkon Nõon Pyhän Kolminaisuuden kirkko

Vuonna 1845 perustettiin Tartossa Viron ortodoksinen seurakunta ja pappi Joseph Shestakovskin (1856-1888) aloitteesta ryhdyttiin rakentamaan ortodoksista kirkkoa. Tarton Pyhän suuren kärsijä Georgin (Jyrin) kirkko valmistui seurakunnan jäsenten vapaaehtoisten lahjoitusten avulla, ja se vihittiin juhlallisesti käyttöön marttyyri Georgius Voittajan kunniaksi Riian ja Jelgavan piispa Benjaminin siunauksella vuonna 1870.

Kaupungin sydämessä sijaitseva Jaani-kirkko valmistui vuonna 1816 arkkitehti Chr. Haberlandin projektin mukaan ja on ainoa kirkko Virossa, jossa on ovaalinen pohjapiirros. Kirkon 1867 valmistuneet urut ovat säilyneet alkuperäisinä ja se on Viron ainoa säilynynyt Friedrich Ladegastin rakentama soitin. Tilaavassa ja valoisessa kirkonsalissa on myös erittäin hyvä akustiikka.Hyvä tietää: *Kirkon urut kuuluvat Euroopan 200 parhaimpien urkujen joukkoon; *keskipäivällä ja keskiyöllä kuuluu kirkon kellotornista musiikkia.

Otepää luterilainen Marian kirkko edustaa yhtä Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jossa vierailua suositellaan kulttuurista ja historiasta kiinnostuneille. Otepään luterilainen Marian kirkko liittyy historiallisesti Viron valtiolippuun. Kirkon pappilassa vihittiin 4.6.1884 sini-musta-valkoinen Viron ylioppilasliiton lippu, josta myöhemmin tuli kansallislippu ja vuonna 1991 Viron valtiolippu. Kirkko on rakennettu uusgoottiseen tyyliin, alttarimaalaus "Kristus ristillä" on vuodesta 1880, Kesslerin urut vuodesta 1853. Kesäisin kirkon ovet ovat avoinna vierailijoille.

Legenda kertoo Roosan kartanon omistajasta, joka oli merihädässä ollessaan luvannut rakentaa kirkon pelastuttuaan. Pelastuttuaan onnellisesti hän pitikin lupauksensa ja vuonna 1735 Roosa sai ensimmäisen kirkkonsa. Nykyinen kirkko on jo kolmas Roosassa, valmistunut vuonna 1893. Massiivisissa luonnonkiviseinissä on kaari-ikkunat ja tiilikoristelu. Neliskanttisessa tornissa on kolmiokoristeet. Alttarikuva on kopio Rõugen Maarjan kirkon alttarikuvasta ”Kristus ristillä”. Urut ovat Kriisan veljesten ensimmäiset kirkkourut vuodelta 1900.

Rauhallisesta Elvan kaupungista löydät historiallisen, punaisesta tiilestä rakennetun kirkon (arkkitehti Arved Eichom), joka on ensimmäinen Viron Tasavallassa rakennettu uusi jumalanhuone. Välillä toimi Tartu Jaani seurakunta Elva kauppalassa. Sen takia Elva kirkko muistuttaa jonkin verran Tartun Jaani kirkkoa, esim. harvinainen rappauksesta ja tiilistä ruusuikkunajäljennös kirkon länsiseinällä on viittaus nykyaikaiseen ruusuikkunaan, joka on myös Tartu Jaani -kirkossa.

Olette tervetulleita nauttimaan goottilaista tyyliä olevasta punaisesta tilliskivikirkosta (arkkitehti Wilhelm Schilling). Tarton Pühima Neitse Maarja Pärispatuta Saamise -kirkko on ainoa roomalaiskatolinen kirkko Tartossa. Peruskivi muurattiin vuonna 1862 ja kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1899. Kirkkosalissa, jossa on korkeat holvit, löydät Ernst Friedrich von Liphardtin alttaritaulun "Neitsi Maarja Jeesuslapsega" (1905) ja ison lehmuspuisen krusifiksin (1935). Hyvä tietää: -vuonna 1894, jolloin pappi Friedrich Zhyskar alkoi keräämään lahjoituksia kirkon rakentamiseen, lahjoitti myös keisari Nikolai II kirkon rakentamiseen 3 000 ruplaa.

Tarton 1300-luvun goottilaistyylinen Johanneksenkirkko on yksi Viron vanhimmista kirkoista, ja se erottuu ainutlaatuisista terrakottaveistoksista, joita pidetään harvinaisina koko Euroopassa. Kirkossa oli alun perin yli 1000 käsintehtyä terrakottaveistosta, joista noin 200 on säilynyt. Jokainen veistos on ainutlaatuinen, minkä vuoksi on arveltu, että ne saattavat kuvata Tarton silloisia asukkaita tai muita tärkeitä henkilöitä. Johanneksen kirkon tornista avautuu upea näkymä koko Tarton historialliseen vanhaankaupunkiin. Tornissa on 2 pronssikelloa, Pietari ja Paavali. Joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina kirkossa on englanninkielinen jumalanpalvelus!

Tarton Pietarin kirkko on yksi Etelä-Viron kauneimmista uusgoottilaisista luterilaisista pyhäköistä, joka perustettiin 1800-luvun lopulla kasvavan vironkielisen yhteisön henkiseksi kodiksi. Arkkitehti Viktor Schröterin luoma kirkko erottuu 56,5 metrin korkealla tornillaan ja vaikuttavalla tiilijulkisivullaan, joka muokkasi koko Ülejõe-kaupunginosan ilmettä. Kirkon sali on valoisa ja avara, huomionarvoisella kolmikerroksisella sisustuksella. Puiset parvekkeet ja uusgoottilaiset kaaret antavat tilalle lämpöä ja arvokasta rytmiä, luoden vaikutelman todellisesta kaupunkikatedraalista. Vierailijat voivat ihailla Johann Kölerin alttarimaalausta "Kutsuva Kristus" (1897) ja kuunnella 1800-luvun lopulta peräisin olevaa 22 rekisterin urkuja, jotka tekevät Peetrin kirkosta yhden Tarton arvostetuimmista konserttipaikoista erinomaisella akustiikalla. Kirkko perustettiin Viron ensimmäisen laulujuhlan läheisyyteen ja on ollut tärkeä osa virolaisten kulttuuri- ja seurakuntahistoriaa siitä lähtien, kun sen peruskivi asetettiin vuonna 1882.