Tiksojan retkipolut ja nuotiopaikat

Luontopolku sopii hyvin soiden kehitykseen ja kasvistoon tutustumiseen sekä mäntytaimikkojen tarkkailuun. Ympyrän muotoinen 1,8 km pitkä polku kiertää Valgesoon keidassuon. Polun varrella näkee rämekasveja, vanhaa "Paroninmännikkö" ja metsäneruna, jolla elää runsaasti tupsukekomuurahaisia. Pyörätuolilla ja lastenrattailla voi kulkea kaikilla polun osuuksilla. Kulkemista helpottavat polkukartta ja puissa olevat värimerkit. Retkipolun alkupäässä ovat näkötorni ja nuotiopaikka.Valgesoo on yksi Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jossa luonnonystävien kannattaa käydä.

Rõugen alkulaakson retkeilyreitti on 10 km pitkä. Reitti alkaa Hinnin kanjonin tai Ööbikuorgin keskuksen pysäköintialueelta. Ööbikuorgista Hinnin kanjonin suuntaan kulkevalla reitillä voi seurata vesioinaita, tutustua Viron syvimpään järveen - Rõuge Suurjärveen, ihailla Eesti Ema -monumenttia ja vierailla Rõugen puistossa. Ratasjärven, Tõugjärven ja Kahrilan järven rannoilla voi nähdä erilaisia metsätyyppejä ja kulkea Ennin puron rantapolkua pitkin Hinnin kanjoniin. Rõugen alkulaaksolta alkaa myös Rõugen joki, joka suuntaa Võhandun jokeen (ent. Pühajokeen). Retkeilyreitti ihastuttaa siellä kävijöitä omalla muinaisella luonnollaan ja Viron kauneimmalla laaksolla.

5,2 km pituinen polku mutkittelee Õrsavan järven ympärillä ja tarjoaa kauniita näkymiä. Polulla on useita porrassiltoja pienten purojen yli. Polku esittelee "Põhjalaagrin" (Pohjoisleiri) toimintaa (Viron tasavallan armeijan Petserin Pohjoisleiri perustettiin 1926). Polku alkaa ja loppuu Värskan lukion stadionilta, jossa on myös lasten leikkikenttä. Polulle pääsee myös usealta RMK:n levähdyspaikalta. Kauniita Setomaan maisemia tarjoaa myös läheisyydessä oleva Podmotsan kylä, joka edustaa yhtä Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta. Se on merkitty National Geographicin keltaisella ikkunalla ja vierailua siellä suositellaan kulttuurista ja luonnosta kiinnostuneille.

Palumägeden vaellusreitti sijaitsee Pangodijärven rannalla, viehättävässä Pangodin maisemansuojelualueella, ja se on loistava paikka aktiivista lomaa etsiville luonnonystäville. Polku tarjoaa vaihtelevia maisemia, joissa on miellyttävästi vuorottelevia nousuja ja laskuja, jotka tuovat vaellukseen hieman jännitystä. Polun lähtöpiste sijaitsee kätevästi Palumägeden toisella parkkipaikalla, jossa on myös infotaulu, joka antaa hyvän yleiskuvan ympäröivästä luonnosta. Selkeät opasteet ja penkit polun varrella tekevät kävelystä erityisen mukavan. Palumägeden leirintäalueella on grillaus-, uinti- ja leirintäalue.

Monipuolinen Pikksaaren retkeilyreitti alkaa Pangodijärven rannalla sijaitsevalta uinti- ja leirintäalueelta. Polkua pitkin kävellessäsi voit nauttia järven ja ympäröivän luonnon rauhasta ja idyllisistä näkymistä sekä tehdä pienen kiertoajelun Vapaussodan muistomerkille. Lisäksi polun varrella olevat opastetaulut auttavat tekemään vaelluksesta sujuvaa. Polku kulkee Pangodin leirintäalueen ohi, jossa on taukopaikka, jossa voit pitää taukoa suojassa, grillipaikka, mukava uimapaikka ja leirintäalueet. Tule viettämään mukava päivä luonnossa perheen tai ystävien kanssa!

3,6 km pitkä retkeilyreitti kulkee Pullijärven ympäri, jota on kutsuttu myös Pullipõdran (Sonnihirven) järveksi. Järvi sopii kalastukseen ja uintiin, järven pohjoisrannalla sijaitsee RMK Pullijärven metsätalo. Retkeilyreitillä voit tutustua paikalliseen luontoon ja Misson alueen historiaan.Keväisin ja syksyisin reitti saattaa olla paikoitellen märkä. Reitti alkaa ja loppuu RMK Pullijärven metsätalon luona.

Võrtsjärven kyljen alla Lullin rämeen pohjoisosassa on mäntymetsän varjossa kaunis suojärvi. Luonnollinen järvi on suuri (23 ha) ja hyvin matalavetinen. Vapaata vettä on järvessä vain metrin verran.Vaellusreitin voi aloittaa metsän pysäköintialueen tietotaululta. Eteenpäin johdattavat pitkospuut veden rantaan, josta avautuu maalauksellinen näkymä järvelle ja ympäröivään rämemaastoon. Lyhyt vaellusreitti (2,3 km) kulkee järven ympäri. Eksyminen on mahdotonta, koska polku on pyöreä ja jokainen päätyy lopuksi takaisin aloituspisteeseen. Kesän loppupuolella voi ympäristöstä kerätä vatukoita, mustikoita, puolukoita ja sieniä.

Retkimajat, näkötorni ja pitkospuut kutsuvat Meenikunnon rämeelle useita luonnosta kiinnostuneita. Kyseessä on kaunis levähdysalue. Pitkospuita pitkin kävellessä voi nähdä tavallisia suokasveja: vaiveroja, suokukkia, variksenmarjoja, suopursuja ja tupasvillaa, rämeen reunassa kasvaa myös vaivaiskoivuja. Eniten rämeellä kasvaa moniväristä rahkasammalta. Rämeen reunan umpeen kasvaneesta ojasta voivat rohkeimmat kokeilla maistaa erikoisen makuista rämevettä.Hyvä tietää: Pitkospuita pitkin voi kulkea myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.