Kirnan vaelluspolku

Kavadin 2,2 km pitkä vaellusreitti kulkee Kavadin järven rantaa pitkin. Retkipolku alkaa ja päättyy uuden-Salouse-puistossa, jossa on lepopaikka, grilliritilät ja leirintäalue. Edestakaisin kulkeva polku kiemurtelee sekä rantaradalla että metsän alla. Kavadin järveä pidetään Viron niveltyneimpänä rantaviivana. Järven pinta-ala on 27,4 hehtaaria. Järvi on saavuttanut nykyisen kokonsa ja ilmeensä noin 140 vuotta sitten, kun paroni C. FR. von Maydell, joka osti uuden-Salouse-kartanon, paisutti kolme pientä suojärveä.

The Valga/Valka–Ape narrow gauge railway was opened to traffic in 1900 and the last trains ran here in 1970.Today, most of the old railway embankment is used as a hiking trail that runs through forests and fields on gravel and dirt roads.On the Valka–Žuldin and Koikküla–Hargla section, the trail is redirected to larger roads, because the former railway dam is mostly impassable there.Many old railway photographs and historical stories related to the railway have been attached to the old sleepers on the railway dam.There is a resting place in Hargla.

Elvan metsien keskellä on salaperäinen vesistö - Vaikne-järvi. Kaunis metsäjärvi on nähtävyys itsessään, ja se lumoaa vierailijat viehättävällä luonnollaan ja hiljaisuudellaan kaikkina vuodenaikoina. Järvi on houkutellut myös runoilija J. Kärneriä, joka kävi siellä aikoinaan usein keräämässä inspiraatiota teoksiinsa.Paikka sopii vastuulliselle lomailijalle, joka pitää enemmän vähemmän kansoitetuista paikoista ja haluaa saada henkeäsalpaavan elämyksen. Järvi sopii uintiin. Vesi on puhdasta ja erittäin lämmintä.Veteen ja vedestä pois pääsee turvallisesti vain sillalta.Uinti on omalla vastuulla!Aluetta kuvaavat Väike Väeradan puuveistokset.

Tartumaalla, Elvan rautatieaseman läheisyydestä alkava Väike Väerada on yksi alueen suosituimmista vaellusreiteistä. Sen erityispiirteenä ovat puuveistokset, jotka ovat saaneet inspiraationsa virolaisista kansansaduista ja joita ovat luoneet paikalliset taiteilijat. Pieni mutta voimakas Väerada vaikuttaa tervehdyttävästi sekä mieleen että kehoon. Luontopolku tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille vaelluksen ystäville ja on sopiva tutkittavaksi ympäri vuoden. Houkuttelevat veistokset eivät ainoastaan kaunista reittiä, vaan myös opastavat oikealle polulle. Metsäreitille jää useita lepoalueita ja jännittäviä lasten aktiviteetteja, jotka tekevät retkestä entistä nautinnollisemman. Vaellusreitti päättyy Tartumaa Tervisespordikeskukseen, jossa voi jatkaa seikkailua muilla metsäreiteillä, pelata frisbeegolfia tai nauttia lasten kanssa leikkipaikan iloista kauniiden mäntyjen alla. Tule kävelemään luontoon, tutki satumaisia veistoksia ja anna Elvan Väeradan tarjota sinulle rauhaa ja elämystä joka vuodenaikana.

Kekkosen retkipolku on käytössä ympäri vuoden - kesällä kävelijöille, harrastus- ja huippu-urheilijoille sekä pyöräilijöille ja talvella hiihtäjille. Omaperäisen nimensä polku on saanut Suomen entisen presidentin Urho Kaleva Kekkosen Käärikun vierailun kunniaksi. 15 km pitkä polku alkaa Käärikun hiihtostadionilta ja kulkee ylös-alas luonnonkauniiden paikkojen, mm Harimäen kautta. Harimägi on Otepään ylängön suurimpia mäkiä (211,3 m). Kekkosen polun vieressä on 26 metriä korkea puusta tehty Harimäen näkötorni. Ja jos energiaa riittää, voi tehdä viisi kilometriä pitkän lisäkierroksen Harimäellä.

Kun haluat vaihtelua kaupungin hälylle, ota suunnaksi kaunis ja lähes koskemattomassa luonnossa kulkeva Selli-Sillaotsan luontopolku. Luontopolku, joka sijaitsee Alam-Pedjan luonnonsuojelualueella, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tartosta. Suolla, metsässä ja hiekkatiellä poimuilevasti kulkeva reitti on hyvin viitoitettu ja monilla tietotauluilla varustettu. Polku on tasainen, joten sitä pitkin on helppo patikoida. Jämeristä hirsistä rakennettu 12 m:n korkuinen Suuretükin näkötorni tarjoaa kauniit näkymät suon yli kaikkina vuodenaikoina! Jos satut paikalle oikeaan vuodenaikaan, voit poimia täällä kasvavista marjoista suun makeaksi - löydät mustikoita, lakkoja ja karpaloita.

Palumägeden vaellusreitti sijaitsee Pangodijärven rannalla, viehättävässä Pangodin maisemansuojelualueella, ja se on loistava paikka aktiivista lomaa etsiville luonnonystäville. Polku tarjoaa vaihtelevia maisemia, joissa on miellyttävästi vuorottelevia nousuja ja laskuja, jotka tuovat vaellukseen hieman jännitystä. Polun lähtöpiste sijaitsee kätevästi Palumägeden toisella parkkipaikalla, jossa on myös infotaulu, joka antaa hyvän yleiskuvan ympäröivästä luonnosta. Selkeät opasteet ja penkit polun varrella tekevät kävelystä erityisen mukavan. Palumägeden leirintäalueella on grillaus-, uinti- ja leirintäalue.

Retkimajat, näkötorni ja pitkospuut kutsuvat Meenikunnon rämeelle useita luonnosta kiinnostuneita. Kyseessä on kaunis levähdysalue. Pitkospuita pitkin kävellessä voi nähdä tavallisia suokasveja: vaiveroja, suokukkia, variksenmarjoja, suopursuja ja tupasvillaa, rämeen reunassa kasvaa myös vaivaiskoivuja. Eniten rämeellä kasvaa moniväristä rahkasammalta. Rämeen reunan umpeen kasvaneesta ojasta voivat rohkeimmat kokeilla maistaa erikoisen makuista rämevettä.Hyvä tietää: Pitkospuita pitkin voi kulkea myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.