Padakõrven vaellusreitti

Pähnin 3 km pituinen metsäpolun alku- ja loppupiste on Pähnin luontokeskuksen luona.Reitin alussa on tietotaulu reitin kartalla ja esittelytekstillä, sen jälkeen pitää seurata suuntakylttejä.Metsäpolulla on 15 huvipistettä, jotka esittelevät erilaisia metsätyyppejä, puulajeja, perinnekulttuurikohteita ja eläinten jälkiä. Olemassa on myös nuotiopaikka ja katoksia (4), joissa voi lepuuttaa jalkojaan. Osittain reitillä on pitkospuut (200 m).

Tule perheesi kanssa kävelemään Taevaskojan vaellusreitille, joka kulkee Ahjajoen alkulaakson maisemansuojelualueella. Reitti alkaa Taevaskojan pysäköintialueelta ja kiertää Ahjajoen molemmat rannat, joilla huomiota herättävät Pienen ja Suuren Taevaskodan paljastumat, lähdeluolat ja maalaukselliset näkymät. Vaellusreitin alkupäässä on opastaulu ja virkistysalueen kartta, ja reitin varrella on opasteita viroksi, englanniksi ja venäjäksi. Pyörätuolin tai lastenrattaiden käyttäjät voivat kulkea vaihtoehtoista 3 kilometrin reittiä pitkin Suureen Taevaskodaan asti. Hyvä tietää: Taevaskojassa liikkuessasi saatat nähdä lentävän kuningaskalastajan.

Kiidjärven luontokeskus sijaitsee Kiidjärve-Koorasten virkistysalueella Kiidjärven kylässä maalauksellisen Ahjan joen rannalla. Siellä sekä nuorempia että vanhempia vierailijoita yritetään ohjata alueen kauniin maaston luontoharvinaisuuksien luo niin, että metsä ja luonto avaisivat itse salaisuutensa kiinnostuneelle ja tarkkaavaiselle tutkijalle. Luontokeskuksessa on tietomateriaaleja ja tietoja Kiidjärve-Koorastesta, muista RMK:n virkistysalueista ja muista erilaisista nähtävyyksistä. Välittömässä läheisyydessä ovat kuuluisat taesvakodat, Kiidjärven Kuklasten kuningaskunta ja maalauksellinen Valgesoon räme.

Verijärven luontopolun pituus on noin 1 km. Polun varrella on yhdeksän aluetta esittelevää taulua, jotka kertovat kasveista, puista, pensaista, linnuista ja muista eläimistä. Polku kulkee Verijärven muinaislaaksossa ja metsäpuistossa. Polulla on puiset opasviitat, 3 nuotiopaikkaa grillausritilöineen ja lankkupenkkeineen.Verijärveen liittyy useita legendoja. Järvi on saanut nimensä kauan aikaa sitten, kun orjia rangaistiin järven rannalla sijaitsevassa kellarissa ja heidän verensä värjäsi veden punaiseksi. Toinen tarina kertoo pahasta Kasaritsan kartanonherrasta, jonka kuski oli yöllä kerran kotiin ajaessaan vierittänyt vankkurit ja siellä nukkuvan herran korkealta jyrkänteeltä alas järveen.

Valgesoon näkötorni sijaitsee Valgesoon rämeellä, joka edustaa yhtä Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta ja jossa vierailua suositellaan kaikille luonnosta kiinnostuneille. Silmäänpistävästi suunnitellusta näkötornista avautuu upea näkymä Valgesoon rämeelle, alkukantaisen näköiseen aarniometsään ja "Paronin männikköön" sekä siellä kulkevalle luontopolulle. 29,7 m korkuisessa metallitornissa on 3 välitasannetta, viimeisen tasanteen korkeus on 23,8 m, sen keskellä on tuulisuoja ja penkit. Läheisyydessä RMK:n nuotiopaikka ja leirintäalue enintään viidelle teltalle.

Piusa-joen alkulaakson retkeilyreitin kokonaispituus on 15 km - Vastseliinan linnoituksen raunioista Lindoraniin tai päinvastoin. Reitti on mahdollista kulkea jalan, osittain myös polkupyörällä tai autolla. Suojelualueen mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä ovat joen oikealla rannalla sijaitsevat korkeat devonikauden hiekkakiviseinämät, niistä korkein on Härma Mäeminen eli Keldren muuri, jonka kokonaiskorkeus on 43 m ja pituus 150 m. Leirintäpaikkoja on kaksi - ensimmäisellä kolmanneksella Make muurin alla ja lopussa Härma Alumisen muurin alla.Kohteessa ei ole lisävalaistusta, joten vierailuun sopii ennen kaikkea päiväsaika.

Pühajärven rantapuistoon ovat erityisesti tervetulleita lapsiperheet, sillä täältä löydät uimarannan kahviloiden, oleskelu alueiden, lasten leikkikentän, pallokentän ja venevuokraamon kanssa. Puiston pohjoisosassa tarjoaa kiipeilymahdollisuuksia kuntorata ja viihdettä kyläkeinu. Pühajärven rantareitillä kävellessä avautuu mahdollisuus ruokkia sorsia tai nauttia hurmaavista järvinäkymistä.Puisto kuului aikoinaan Pühajärven kartanopuistoon ja se muotoiltiin kävelymetsäksi polkuineen jo 1800-luvulla. Pääosin puisto on luonnollisesti syntynyt lehtimetsä. HUOM! Suurtapahtumien aikana puistossa liikkuminen voi olla rajoitettua!

100 km pituinen vesiretkeilyreitti kulkee Võhandun joella Võru- ja Põlvamaalla ja on käytettävissä ympärivuotisesti jäättömään aikaan. Vesiretkeilyreitti alkaa Võrun kaupungista, Tamulan järveltä ja päättyy Põlvamaalla Võõpsun kylässä. Võhandun jokea ympäröivät jyrkkämetsäiset rannat ja runsaasti pystysuoria hiekkakivitörmiä. Kallioseinissä ja laaksoissa on useita lähteitä ja lähdeluolia. Võhandun joelta saa erinomaisen soutukokemuksen. Joka vuosi huhtikuun kolmantena viikonloppuna Võhandun joella järjestään maailman suurin soutumaraton - Võhandun maraton, johon osallistuu 1200 venettä ja yli 2500 osallistujaa.