Karulan kansallispuisto ja kansallispuiston vierailukeskus Ähijärvellä

Luhasoo-maastonsuojelualueella kulkeva opetuspolku on 5 km pitkä kierros, joka on osittain katettu pitkospuilla. Reitin keskellä sijaitsevalla suosaarella on pieni metsämaja yöpymistä varten. Retki tasaisella maastolla Luhasoossa tarjoaa vaihtelua Võrumaan muuten mäkiselle luonnolle. Suon rauha ja hiljaisuus auttavat hermoja lepäämään kaupungin hälinästä ja päivän askareista. Pitkospuilla katettu osuus on helppo myös lasten kanssa kulkea. Matkan varrella voi pitää taukoja. Luhasoo-suo on tunnettu tummavetisistä lammistaan ja lammikoiden välillä kimmeltävistä sammalaukeista. Reitillä kulkiessa avautuvat maalaukselliset näkymät suojärvelle ja ympäröivälle siirtymäsuomaastolle — tämä on ihanteellinen paikka hengittää puhdasta ilmaa, ottaa aikaa itselleen ja latautua luonnollisesti. Retki tarjoaa sekä visuaalista monimuotoisuutta että mahdollisuuden todella paeta arjen melusta. Hyvä tietää: retkimajassa tarvittavat nuotiopuut tulee ottaa mukaan pitkospuureitin alussa olevasta puiden suojakatoksesta. Retkimaja on vapaasti käytettävissä.

Elistveren luontopolku on Elistveren kylässä Tartumaalla sijaitseva luontopolku. Polku alkaa Elistveren eläinpuistosta, meno-paluumatkaa on noin 2 kilometriä. Luontopolun lopussa odottavat maaginen Elistverenjärvi ja näkötorni, josta on hyvä tarkkailla järveä ympäröivää kasvillisuutta ja ruohossa juoksevia eläimiä. Vierailijaa avustavat polun varrella olevat opastaulut, ja polulla on useita näköalatasanteita. Polulla voi kulkea myös pyörätuolilla ja lastenrattailla. Luontopolulle pääsee vain eläinpuiston aukioloaikoina. Käynti eläinpuistossa on maksullista.

Maastoltaan vaihtelevan ja näkymiltään kauniin Lossijärven ympäri kulkeva 4,5 km pituinen polku tarjoaa paljon elämyksiä ja nähtävyyksiä kaikkina vuodenaikoina.Polun alku on Alatskivilla tai Kalevipojan sängyn vierestä. Polun varrelle jäävät Alatskivin linna ja linnan puisto, hirvitarha, lammassilta, Kalevipojan sänky, Veskijärv ja Lossijärv.Polulla on 2 suurta tietotaulua, Kalevipojan sängyssä hirsiportaat, 2 siltaa, opasteet ja pienet suojelualueen kohteita esittelevät tietotaulut.

Rõugen alkulaakson retkeilyreitti on 10 km pitkä. Reitti alkaa Hinnin kanjonin tai Ööbikuorgin keskuksen pysäköintialueelta. Ööbikuorgista Hinnin kanjonin suuntaan kulkevalla reitillä voi seurata vesioinaita, tutustua Viron syvimpään järveen - Rõuge Suurjärveen, ihailla Eesti Ema -monumenttia ja vierailla Rõugen puistossa. Ratasjärven, Tõugjärven ja Kahrilan järven rannoilla voi nähdä erilaisia metsätyyppejä ja kulkea Ennin puron rantapolkua pitkin Hinnin kanjoniin. Rõugen alkulaaksolta alkaa myös Rõugen joki, joka suuntaa Võhandun jokeen (ent. Pühajokeen). Retkeilyreitti ihastuttaa siellä kävijöitä omalla muinaisella luonnollaan ja Viron kauneimmalla laaksolla.

Verijärven luontopolun pituus on noin 1 km. Polun varrella on yhdeksän aluetta esittelevää taulua, jotka kertovat kasveista, puista, pensaista, linnuista ja muista eläimistä. Polku kulkee Verijärven muinaislaaksossa ja metsäpuistossa. Polulla on puiset opasviitat, 3 nuotiopaikkaa grillausritilöineen ja lankkupenkkeineen.Verijärveen liittyy useita legendoja. Järvi on saanut nimensä kauan aikaa sitten, kun orjia rangaistiin järven rannalla sijaitsevassa kellarissa ja heidän verensä värjäsi veden punaiseksi. Toinen tarina kertoo pahasta Kasaritsan kartanonherrasta, jonka kuski oli yöllä kerran kotiin ajaessaan vierittänyt vankkurit ja siellä nukkuvan herran korkealta jyrkänteeltä alas järveen.

Murrumetsa-vaellusreitti alkaa Pühajärve kartanopuistota kulkee Murrumetsan läpi päättyen alkupisteeseen. 3,5 km pituisen reitin kulkemiseen kuluu noin 1-1,5 tuntia. Reitillä voi lukea infotauluilta tietoja metsiemme ja kulttuurimaastojemme kasvillisuudesta sekä eläimistöstä. Reitille jää ikivanha Pühajärve-sotatammi (ympärysmitta 6,98 m ja korkeus 22 m), Murrumetsan tammikossa on muistokivi vuonna 1841 tapahtuneen Pühajärve-sodan muistoksi (kuvanveistäjä Lembit Paluteder, avattiin 11.9.1997). Reitiltä löytyy myös lepo- ja nuotiopaikkoja.

Mukavaan kävelyyn sopiva vaellusreitti alkaa Voorepalun nuotiopaikkaa vastapäätä toiselta puolelta tietä ja kulkee erittäin vaihtelevassa maastossa, jossa on useita jyrkkiä nousuja ja laskuja. Polulla on menneisyyden tapahtumia ja kansanperinnettä esitteleviä tietotauluja, polun korkeimmassa pisteessä on lepäämiseen pöytä ja penkit. Polun jyrkkiin rinteisiin on asennettu köysirajat.Nuotiopaikan ja vaellusreitin välillä kulkee historiallinen Postitie. Vaihtelevamaastoiselle polulle jää Ristimänd ja monia muita jännittäviä paikkoja. Nuotiopaikalla on pysäköintipaikat 2 autolle.

Piusa-joen alkulaakson retkeilyreitin kokonaispituus on 15 km - Vastseliinan linnoituksen raunioista Lindoraniin tai päinvastoin. Reitti on mahdollista kulkea jalan, osittain myös polkupyörällä tai autolla. Suojelualueen mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä ovat joen oikealla rannalla sijaitsevat korkeat devonikauden hiekkakiviseinämät, niistä korkein on Härma Mäeminen eli Keldren muuri, jonka kokonaiskorkeus on 43 m ja pituus 150 m. Leirintäpaikkoja on kaksi - ensimmäisellä kolmanneksella Make muurin alla ja lopussa Härma Alumisen muurin alla.Kohteessa ei ole lisävalaistusta, joten vierailuun sopii ennen kaikkea päiväsaika.