Emajoen rantapolku

Murrumetsa-vaellusreitti alkaa Pühajärve kartanopuistota kulkee Murrumetsan läpi päättyen alkupisteeseen. 3,5 km pituisen reitin kulkemiseen kuluu noin 1-1,5 tuntia. Reitillä voi lukea infotauluilta tietoja metsiemme ja kulttuurimaastojemme kasvillisuudesta sekä eläimistöstä. Reitille jää ikivanha Pühajärve-sotatammi (ympärysmitta 6,98 m ja korkeus 22 m), Murrumetsan tammikossa on muistokivi vuonna 1841 tapahtuneen Pühajärve-sodan muistoksi (kuvanveistäjä Lembit Paluteder, avattiin 11.9.1997). Reitiltä löytyy myös lepo- ja nuotiopaikkoja.

Maastoltaan vaihtelevan ja näkymiltään kauniin Lossijärven ympäri kulkeva 4,5 km pituinen polku tarjoaa paljon elämyksiä ja nähtävyyksiä kaikkina vuodenaikoina.Polun alku on Alatskivilla tai Kalevipojan sängyn vierestä. Polun varrelle jäävät Alatskivin linna ja linnan puisto, hirvitarha, lammassilta, Kalevipojan sänky, Veskijärv ja Lossijärv.Polulla on 2 suurta tietotaulua, Kalevipojan sängyssä hirsiportaat, 2 siltaa, opasteet ja pienet suojelualueen kohteita esittelevät tietotaulut.

Kavadin 2,2 km pitkä vaellusreitti kulkee Kavadin järven rantaa pitkin. Retkipolku alkaa ja päättyy uuden-Salouse-puistossa, jossa on lepopaikka, grilliritilät ja leirintäalue. Edestakaisin kulkeva polku kiemurtelee sekä rantaradalla että metsän alla. Kavadin järveä pidetään Viron niveltyneimpänä rantaviivana. Järven pinta-ala on 27,4 hehtaaria. Järvi on saavuttanut nykyisen kokonsa ja ilmeensä noin 140 vuotta sitten, kun paroni C. FR. von Maydell, joka osti uuden-Salouse-kartanon, paisutti kolme pientä suojärveä.

Tarton kupeessa sijaitsevat Tiksojan retkipolut sopivat perheille, liikunnan harrastajille ja koiran ulkoiluttajille. 1–2 kilometriä pitkät kehän muotoiset polut saavat alkunsa Tiksojan nuotiopaikan pysäköintialueelta. Vaihtelevat polut kulkevat metsäteitä ja aluerajoja pitkin. 700 metrin kehä, jolla on tiivistetty sorapäällyste, sopii lastenvaunuja tai pyörätuolia käyttäville. 1 kilometriä pitkän polun varrella on aktiviteettialueita lapsille ja aidaton koira-alue sekä 2 kilometrin polun varrella ulkokuntosali. Polkuja sävyttävät monet ajo- ja kävelysillat, pitkospuut ja nähtävyyksien edustalla sijaitsevat opastaulut.Levähtää voi Tiksojan nuotiopaikalla, jossa on 2 katoksellista penkki-pöytää ja grilliritilällä varustettua tulisijaa.

Kirikumäen luonnonsuojelualueella sijaitsevan järven rannalla on mahdollista retkeillä pitkin kahta merkittyä luontopolkua: ensimmäinen polku kulkee Kirikumäen järven ympäri, toinen polku tarjoaa mahdollisuuden tutustua järveltä itään päin jääviin rämejärviin, metsä-ja niitty yhdistelmiin. Molemmat polut soveltuvat retkeilijöille, jotka eivät pelkää luonnollisia esteitä (jalat voivat kastua, puuttuu pitkospuureitit ja kaiteet). Polut on merkitty punaisella (1.reitti, 3,5 km) ja vihreällä (2.reitti, 4 km) pyöreällä merkillä puissa, lisäksi kyltit ja ilmoitustaulut.

Suur Taevaskodasta alkava tunnelmallinen reitti kulkee Ahjan joen korkeilla rannoilla ja suosikkielokuvan "Taistojen mies" reiteillä. Vaellusreitille jäävät Suur Taevaskoda, osittain säilynyt Ottenin eli Valgesoon vesimyllyrakennus, kaksiholvinen Ottenin myllysilta ja minikanjoni, joka tuli tunnetuksi elokuvan "Taistojen mies" kautta, maalaukselliset näkymät Ahjan joelle, metsänveljien bunkkeri. Reitti on merkitty vihreillä merkeillä ja suuntaviitoilla, reitillä useita tietotauluja. Mahdollisuus telttailla ja tehdä nuotio on Ottenin nuotiopaikalla. Autolla tultaessa vaellus alkaa Saesaaren pysäköintialueelta ja sen vuoksi reitti on n. 2 km pidempi.

Karula kansallispuisto on Viron pienin kansallispuisto, jonka kumpuileva maisema on järvien täyttämä, niitä on ylängöllä 60. Kansallispuisto on avoinna kaikille: perheille, reppumatkailijoille ja luonnon ystäville, tarjoten erilaisia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja vaeltamiseen. Ähijärven rannalla sijaitsevassa vierailukeskuksessa saa tietoa kansallispuiston tarjoamista mahdollisuuksista ja siellä oleva pysyvä näyttely esittelee Karulan alueen historiaa, luontoa, kansankulttuuria sekä nykyistä elämäntapaa. Kansallispuiston sydän on Ähijärvi, joka on ihanteellinen veneilyyn, uimiseen ja luonnosta nauttimiseen. Vaelluksesta kiinnostuneita odottavat hyvin hoidettuja reittejä, jotka kulkevat metsien, niittyjen ja kumpuilevien maisemien läpi, tarjoten näkymiä, jotka ovat ominaisia vain Karulalle. Suosittuja kohteita ovat Rebäse vaellusreitti, Lüllemäen näkötorni sekä Kaikan kumpuileva alue, josta avautuu erinomainen näkymä aaltoilevaan maisemaan. Kansallispuistosta löytyy runsaasti telttailu- ja nuotiopaikkoja sekä luonnonmukaisia uimapaikkoja, jotka tekevät siitä sopivan sekä päivän retkelle että pidemmälle lomalle.

Luonnonpoluilla on kaksi mahdollista alkua: Värska Sanatoorium -pysäköintialue ja Värska Sanatoorium Värska-lahden viereinen puoli. Pikalombi-luontopoluilla on kaksi pituutta; 3,8 km ja 9,1 km. Luonnonpolkuja kuljetaan syksyllä, keväällä ja kesällä kävellen että polkupyörällä. Velna-suo pitkospuilla on polkupyörää talutettava. Hyvä tietää: Polulla on yhteensä 11 pistettä. Pisteessä nro: 6 kauniin Saarepää-järven rannalla voidaan tehdä nuotio ja muutenkin pysähtyä ja levätä.