Metsä-matkailureitti

Pähnin 3 km pituinen metsäpolun alku- ja loppupiste on Pähnin luontokeskuksen luona.Reitin alussa on tietotaulu reitin kartalla ja esittelytekstillä, sen jälkeen pitää seurata suuntakylttejä.Metsäpolulla on 15 huvipistettä, jotka esittelevät erilaisia metsätyyppejä, puulajeja, perinnekulttuurikohteita ja eläinten jälkiä. Olemassa on myös nuotiopaikka ja katoksia (4), joissa voi lepuuttaa jalkojaan. Osittain reitillä on pitkospuut (200 m).

Pühajärven rantapuistoon ovat erityisesti tervetulleita lapsiperheet, sillä täältä löydät uimarannan kahviloiden, oleskelu alueiden, lasten leikkikentän, pallokentän ja venevuokraamon kanssa. Puiston pohjoisosassa tarjoaa kiipeilymahdollisuuksia kuntorata ja viihdettä kyläkeinu. Pühajärven rantareitillä kävellessä avautuu mahdollisuus ruokkia sorsia tai nauttia hurmaavista järvinäkymistä.Puisto kuului aikoinaan Pühajärven kartanopuistoon ja se muotoiltiin kävelymetsäksi polkuineen jo 1800-luvulla. Pääosin puisto on luonnollisesti syntynyt lehtimetsä. HUOM! Suurtapahtumien aikana puistossa liikkuminen voi olla rajoitettua!

Harimägi on yksi Otepään ylängön suurimmista laavavuorista (211 m merenpinnan yläpuolella). Harimäelle kannattaa tulla kaikkien Otepään suunnalla liikkuvien. Harimäen näköalatorni sijaitsee 3 km Käärikulta Sangasten suuntaan. Tornista avautuu näköala Otepään vuorille ja Väike Emajoen laakson yli Karulan ylängölle. Hyvä tietää: Harimäkeä on kutsuttu myös Leenardin ja Leonhardin mäeksi. 1816-1819 teki täällä geodeettisia mittauksia kansainvälisesti tunnustettu astronomi ja geodeetti Friedrich Georg Wilhelm Struwe (1793-1864).

Laarin nuotiopaikan pysäköintialueelta alkaa 3 km pitkä ympyrän muotoinen metsätaloudellinen luontopolku, joka soveltuu leppoisaan kävelyyn nuotiopaikalla lepäävälle, luonnosta nautiskelevalle tai lemmikkiä ulkoiluttavalle.Polku on hyvin monipuolinen – se kulkee metsäteitä ja -polkuja pitkin valoisten männikköjen, salaperäisen kuusikon ja silmäänpistävän koivikon halki, yli Lambiniityn ja Lambiojan, jonka ylittävät puusillat.Reitti on viitoitettu ja merkitty puissa olevilla punaisilla pisteillä, reitin varrella olevat opastaulut esittelevät ympäröivää luontoa ja erilaisia ​​metsänhoitotapoja.

Kiidjärven luontokeskus sijaitsee Kiidjärve-Koorasten virkistysalueella Kiidjärven kylässä maalauksellisen Ahjan joen rannalla. Siellä sekä nuorempia että vanhempia vierailijoita yritetään ohjata alueen kauniin maaston luontoharvinaisuuksien luo niin, että metsä ja luonto avaisivat itse salaisuutensa kiinnostuneelle ja tarkkaavaiselle tutkijalle. Luontokeskuksessa on tietomateriaaleja ja tietoja Kiidjärve-Koorastesta, muista RMK:n virkistysalueista ja muista erilaisista nähtävyyksistä. Välittömässä läheisyydessä ovat kuuluisat taesvakodat, Kiidjärven Kuklasten kuningaskunta ja maalauksellinen Valgesoon räme.

100 km pituinen vesiretkeilyreitti kulkee Võhandun joella Võru- ja Põlvamaalla ja on käytettävissä ympärivuotisesti jäättömään aikaan. Vesiretkeilyreitti alkaa Võrun kaupungista, Tamulan järveltä ja päättyy Põlvamaalla Võõpsun kylässä. Võhandun jokea ympäröivät jyrkkämetsäiset rannat ja runsaasti pystysuoria hiekkakivitörmiä. Kallioseinissä ja laaksoissa on useita lähteitä ja lähdeluolia. Võhandun joelta saa erinomaisen soutukokemuksen. Joka vuosi huhtikuun kolmantena viikonloppuna Võhandun joella järjestään maailman suurin soutumaraton - Võhandun maraton, johon osallistuu 1200 venettä ja yli 2500 osallistujaa.

Metsässä kulkevaa hiekkatietä pitkin kulkeva vaellusreitti esittelee muurahaisten elämää. Se kulkee vain hiekkateitä pitkin, joiden varrella on tietotauluja ja muurahaiskekojen luona vastaavat viitat. Polun voi kulkea myös ajoneuvolla. 3,6 km pituinen reitti alkaa tien vieressä olevalta tietotaululta. Vaellusreitti sijaitsee Padakõrven luonnonsuojelualueella, jonka tärkeimpiä arvoja ovat yksi Viron suurimmista tupsukekomuurahaisten kolonioista, monipuoliset metsäyhteisöt ja monipuolinen maasto. Suojelualueen tavoitteena on tupsukekomuurahaiskolonian, muiden suojeltujen lajien ja niiden asuinpaikkojen, metsäyhteisöjen ja Kärgandin Kames-muodostuman suojelu.

Vällamäe 3,3 km pitkällä vaellusreitillä voit kokea voimakkaan, ainutlaatuisen korkeuseron Virossa. Vällamägi on Viron toiseksi korkein muinaismetsän peittämä ja jyrkkärinteinen kukkula, jonka korkeus merenpinnasta on 303,9 m. Kun otetaan huomioon 84 metrin korkeus jalasta huipulle, Vällamägi on suhteelliselta korkeudeltaan Viron korkein. Vuoren rinteet ovat paikoin erittäin jyrkät (kaltevuus 35-40 astetta). Vuodesta 1992 lähtien Vällamäen metsät on määrätty kuusen geenivarannon suojelualueeksi. Reitillä kulkiessa vaihtelevat jyrkät nousut ja laskut, tarjoten samalla fyysistä haastetta ja henkeäsalpaavia näkymiä muinaismetsän suojiin. Nousu huipulle voi hetkeksi saada tuntemaan, kuin olisit päätynyt vuorille, etkä Haanjaan. Vällamäen viehätys on juuri sen alkuperäisessä hiljaisuudessa ja luonnon kosketuksessa – täältä et löydä tungosta vaellusreiteillä. Jokainen vuodenaika tuo reitille oman ilmeensä: keväällä ilma täyttyy linnunlaulusta, kesällä metsästä voi löytää marjoja, syksyllä silmää ilahduttavat värikkäät lehdet ja sienirikkaus, talvella taas rinteet peittää hiljaisuuden tiheä lumikerros.