Pyhäjärven puisto

Noin 400-vuotta vanhan tammen ympärysmitan mittaamiseen on otettava mukaan isompi seurue koska jättilatvaisen puurungon ympärysmitta on 6,6 m.Puuta kutsutaan Sotatammeksi, koska se on todistanut monia historiallisia tapahtumia. Pühajärven kartanon talonpojat kieltäytyivät syksyllä 1841 tekemästä kartanon vaadittuja työpäiviä , ja kapinallisia rangaistiin juuri sen tammen lähellä. Pühajärven sota oli yksi Viron ensimmäisistä talonpoikien mellakoista kartanoherroja vastaan, ja sen muistoksi istutettiin tänne lähelle myös tammikko, jonne kapinan 130-vuotispäivänä pystytettiin muistokivi. Puuta ympäröi nykyään kaunis puisto kävelyreitteineen, ja vaikka muinainen puu ei ole enää täydessä loistossaan, se seisoo täällä täydessä arvossaan muistuttaen menneitä aikoja.

Retkimajat, näkötorni ja pitkospuut kutsuvat Meenikunnon rämeelle useita luonnosta kiinnostuneita. Kyseessä on kaunis levähdysalue. Pitkospuita pitkin kävellessä voi nähdä tavallisia suokasveja: vaiveroja, suokukkia, variksenmarjoja, suopursuja ja tupasvillaa, rämeen reunassa kasvaa myös vaivaiskoivuja. Eniten rämeellä kasvaa moniväristä rahkasammalta. Rämeen reunan umpeen kasvaneesta ojasta voivat rohkeimmat kokeilla maistaa erikoisen makuista rämevettä.Hyvä tietää: Pitkospuita pitkin voi kulkea myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.

10 km pitkässä ja 52 m syvässä Rõugen muinaislaaksossa on seitsemän järve: Kahrilanjärvi, Tõugjärvi, Ratasjärvi, Kaussjärvi, Rõugen Suurjärvi, Liinjärvi, Valgjärvi. Järviä yhdistää Tindiorusta alkava Rõugen eli Ajo-joki. Rõugen muinaislaakson sivulaaksot ovat Tindi-, Külm-, Mõhk-, Ööbikuorg, Tinopeetri, Hinni, Sikasoo ja Järveotsa laakso. Kuuluisin niistä on muinaista linnavuorta pohjoisesta rajoittava Ööbikuorg. Keväisin, tuomien kukinnan aikaan, laakso kaikuu satakielten laulusta – tästä nimi Ööbikuorg. Rõugessa kulkee useita vaellusreittejä, joista suosituin on Ööbikuorgin vaellusreitti, joka vie kävijän muinaislaakson läpi, järvien ja lähteiden ohi. Reitti sopii myös lapsiperheille ja on osittain kuljettavissa polkupyörällä. Kesällä järvissä voi uida ja meloa, talvella samoja reittejä käyttävät hiihtäjät ja kelkkailijat. Rõugen taajamassa sijaitsee myös Viron syvin järvi – Rõugen Suurjärvi (38 m) – sekä Viron Suurin Luontokello, jonka viisarit merkitsevät ajan kulumista luonnon rytmissä.Hyvä tietää: Ööbikuorgin reunalla sijaitsee vierailukeskus ja Pesapuun näkötorni, josta avautuu näkymä koko laaksoon.

Saadjärv on Viron ainoa järvi, joka kuuluu sekä 10 suurimman että 10 syvimmän järven joukkoon. Järven pinta-ala on 708 ha ja suurin syvyys 25 metriä. Saadjärv on suurin Vooremaan järvistä ja sijaitsee Vooremaan maisemansuojelualueella Tarton ja Jõgevan maakuntien rajamailla. Viron mytologisen sankarin Kalevipojan legenda liittyy Saadjärveen ja sen siirtolohkareisiin. Saadjärv on suosittu virkistyspaikka, joka tarjoaa tekemistä ympäri vuoden. Alueella on useita aktiivista toimintaa tarjoavia yrityksiä, kulttuurimuistomerkkejä, museoita, yöpymispaikkoja ja monta julkista hiekkaista uimarantaa leikkikenttineen.

Elvan alkulaakson vaellusreitti on Elvan maastonsuojelualueella sijaitseva maastoltaan vaihteleva 15,5 km pituinen polku niille, jotka haluavat vaeltaa useamman päivän. Polulla on erilaisia metsämaastoja, hiekkakivipaljastumia, upeita metsäjärviä, Vitin näkötorni, saramättäitä, rantaniittyjä, kaivantoja, majavia ja muurahaisvaltakunta. Polulle jäävät myös Haltija- ja seikkailupolku.Alkulaakso alkaa ja päättyy Tartumaan kuntourheilukeskuksessa. Vaellusreitin kartta leirintä- ja nuotiopaikkojen kanssa (myös Illin leirintäalue) löytyy TÄSTÄ. Polulla olevat mustat tai keltaiset numerot näyttävät kuljetut kilometrit.Suojele luontoa!

Pühajärvi sen maalauksellinen mutkitteleva rantaviiva ja neljä saarta tekevät siitä Otepään luonnonpuiston suurimman järven. Pühajärven pohjoiskärjessä sijaitsee lomaranta, jossa on rantatalo, pelikenttiä, lasten leikkipaikka, levähdyspaikkoja, kahvila ja venelaituri. Eteläkärjessä sijaitsee Koolirannan virkistysalue, josta alkaa vain Valgamaalla mutkitteleva Väike Emajõgi. Pühajärven puistosta alkaa Murrumetsan vaellusreitti ja järven ympäri kulkee 12 km pitkä Pühajärven vaellusreitti, joka kulkee Poslovitsan rantamutkan ohi järven kuuluisimman lähteen - Armuallikan. Talvella sopivissa sääolosuhteissa järvelle tehdään jäärata vaeltamista varten ja Pühajärven rannassa on talviuintipaikka.Pühajärvi on antanut runsaasti inspiraatiota kirjailijoille ja taiteilijoille. Täällä ovat viettäneet kesää esimerkiksi Fridebert Tuglas ja Eino Leino. Konrad Mäen Pühajärve-maalauksista löytyy infotaulu järven rannalta GMP Pühajärve -ravintolan läheltä. Vuonna 1991 Otepäätä vieraili ja järven siunasi dalai-lama Tenzin Gyatso, ja tätä vierailua juhlistaa puuveistos Pühajärven puiston puoleisella rannalla.

Elvan kaupungin keskusaukio on tiiviisti yhteydessä Arbijärveen ja sen ympärillä mutkittelevaan luontopolkuun, järven rantaan sekä ranta-alueen virkistysalueeseen. Elvan keskusaukio ja rantapromenadi ovat kaupungin sydän – vihreä ja rauhallinen paikka, jossa järvenrannan vilinä ja puutarhakaupungin ilmapiiri luovat todellisen kesäloman tunteen tai talvisen tunnelman. Rantapromenadilla vieraita odottavat suihkulähde, aurinkotuolit, kahvila, riippumatot, pöytätennis, herukkapensaat, ulkoilmapelit, leikkikenttä, urheilualue ja skeittipuisto – kaikki, mikä tarjoaa mukavaa ajanvietettä niin lapsille ja aikuisille kuin perheen lemmikeillekin. Keskusaukiolla järjestetään säännöllisesti erilaisia markkinoita, konsertteja, ja kaikilla on mahdollisuus tutustua ulkogalleriaan sekä nauttia ilmaisista näyttelyistä Elvan kulttuurikeskuksessa. Elvan keskusaukion välittömässä läheisyydessä sijaitsevat vielä Leopold Hansenin kuja, useita kahviloita-ravintoloita sekä Elvan historiallinen asema, jossa toimii myös alueen matkailu- ja vierailukeskus.

Elistveren luontopolku on Elistveren kylässä Tartumaalla sijaitseva luontopolku. Polku alkaa Elistveren eläinpuistosta, meno-paluumatkaa on noin 2 kilometriä. Luontopolun lopussa odottavat maaginen Elistverenjärvi ja näkötorni, josta on hyvä tarkkailla järveä ympäröivää kasvillisuutta ja ruohossa juoksevia eläimiä. Vierailijaa avustavat polun varrella olevat opastaulut, ja polulla on useita näköalatasanteita. Polulla voi kulkea myös pyörätuolilla ja lastenrattailla. Luontopolulle pääsee vain eläinpuiston aukioloaikoina. Käynti eläinpuistossa on maksullista.