Pühajärven Sotatammi

Ahjajoen alkulaakson rannoilla sijaitsevat Iso ja Pieni Taevaskoda ovat Etelä-Viron vierailluimpia matkailukohteita. Ahjajoen luonnonsuojelualueen kauneimman osan muodostavat hiekkakivikalliot ja koskematon joki. Taevaskodan legendat kertovat luolista ja salakäytävistä, piruista sekä neidosta, jolla on kultainen kampa. Kävely Saesaaren padolta Pienen Taevaskodan seinämälle, Emaläteen, Neitsikoopaan ja lopuksi Ison Taevaskodan 22,5 korkeuteen kohoavan hiekkakiviseinämän luo kannattaa kaikkina vuodenaikoina. Kaunis ja jännittävä luonto kutsuu retkeilijöitä, ja jokaisella virolaisella on velvollisuus käydä täällä edes kerran elämässään.

Alatskiven linnanpuisto on Tartumaan suurin puisto, jonka pinta-ala on noin 130 hehtaaria. 1800-luvulla kreivi Arved von Nolckenin suunnitelmien mukaan perustettu puisto ympäröi Alatskiven linnaa ja on yksi parhaiten säilyneistä kartanopuistoista Etelä-Virossa. Alatskiven linnan torneista ja terassilta avautuu näkymä järvelle, sillalle, kirkolle ja ympäröivälle maisemalle. Puiston vaellusreitti kulkee lehmusten, vaahteroiden ja tammien läpi ja sopii hyvin kävelyyn ja luonnon nauttimiseen. Puiston alueella sijaitsee myös Alatskiven maisemansuojelualue, joka säilyttää alueen lajirikkaan kasvillisuuden ja maiseman. Täällä voi nähdä sekä vanhoja puistometsiä että luonnollisia järvenrantoja. Virkistysmahdollisuuksista löytyy puistosta frisbeegolfrata, joka tarjoaa tekemistä niin paikallisille kuin vierailijoille. Kannattaa myös vierailla Alatskiven linnassa, jossa sijaitsevat infokeskus, Eduard Tubinin museo, taiteilijoiden ateljeet sekä Alatskiven linnan ravintola. Alatskiven linnanpuisto yhdessä maisemansuojelualueen kanssa on paikka, jossa historia ja luonto kulkevat käsi kädessä ja kutsuvat vierailijaa ottamaan aikaa rauhoittumiseen.

Pähnin 3 km pituinen metsäpolun alku- ja loppupiste on Pähnin luontokeskuksen luona.Reitin alussa on tietotaulu reitin kartalla ja esittelytekstillä, sen jälkeen pitää seurata suuntakylttejä.Metsäpolulla on 15 huvipistettä, jotka esittelevät erilaisia metsätyyppejä, puulajeja, perinnekulttuurikohteita ja eläinten jälkiä. Olemassa on myös nuotiopaikka ja katoksia (4), joissa voi lepuuttaa jalkojaan. Osittain reitillä on pitkospuut (200 m).

Tarton kupeessa sijaitsevat Tiksojan retkipolut sopivat perheille, liikunnan harrastajille ja koiran ulkoiluttajille. 1–2 kilometriä pitkät kehän muotoiset polut saavat alkunsa Tiksojan nuotiopaikan pysäköintialueelta. Vaihtelevat polut kulkevat metsäteitä ja aluerajoja pitkin. 700 metrin kehä, jolla on tiivistetty sorapäällyste, sopii lastenvaunuja tai pyörätuolia käyttäville. 1 kilometriä pitkän polun varrella on aktiviteettialueita lapsille ja aidaton koira-alue sekä 2 kilometrin polun varrella ulkokuntosali. Polkuja sävyttävät monet ajo- ja kävelysillat, pitkospuut ja nähtävyyksien edustalla sijaitsevat opastaulut.Levähtää voi Tiksojan nuotiopaikalla, jossa on 2 katoksellista penkki-pöytää ja grilliritilällä varustettua tulisijaa.

Luunjan ruusutarha on kaunis ja ainutlaatuinen upeilla näkymillä ja pitkällä historialla varustettu suosittu konserttipaikka Emajoen rannalla. Siellä kasvaa yhteensä 58 ruusulajiketta.Viron tasavallan 100-vuotispäivän kunniaksi paikallisille ja kaikille virolaisille lahjoitetussa ruusutarhassa kasvaa muiden muassa uusi Luunja-niminen ruusulajike, jonka luojai on virolainen Mart Ojasalu. Kyseessä on ainutlaatuinen lajike, jonka tarkoituksena on antaa ennen kaikkea Luunjan kunnan asukkaille yhteenkuuluvuudentunnetta ja jättää seuraaville sukupolville muistoksi yhteisvoimin ja käsityönä valmistunut upea ruusutarha.

Viron ja Latvian rajalla olevan Koivajoen varrella kulkeva jännittävä vaellusreitti vie sinut näiden kahden maan kulttuuriperinnön nähtävyyksiin! Patikointireitti on edestakainen, 22 km yhteen suuntaan, yhteensä 44 km. Polku tutustuttaa muinaisvirolaisilta perittyyn elämäntapaan ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua historialliseen perintöön luonnon keskellä! Polun varrella on Tahevan kartano, tuulimylly, heinäladon rauniot ja ikivanhoja puita. Alueella on useita leirintäalueita ja leirintäalueita. Polku on viitoitettu ja varustettu viroksi, latviaksi ja englanniksi laadituilla infotauluilla, ja sitä voi myös pyöräillä.

Kirnan 6,8 km pituinen vaelluspolku antaa hyvän mahdollisuuden tutustua Pedjan joen luhtiin ja tulvametsään. Paremman katsauksen saamiseksi luhdista ja joesta on Altmetsan tilan paikalle pystytetty näkötorni. Polun kaukaisemmassa pisteessä auttaa joen ylityksessä riippusilta. Pedjan joen oikealla rannalla on upea Musutammi. Usealla puolella vaelluspolkua on havaittavissa villisikojen ja majavien jälkiä.Polulla oltaessa saattaa kuulua Kaitseliitin (Suojeluliitto) ampumaharjoituksista tulevaa ampumista, koska Kirnan koulutuskeskus on lähellä. Luhtien likipääsytiet risteävät monessa paikassa vaelluspolun kanssa, seuraa huolella polun merkkejä!

Munamägi-mäen huipulle kannattaa kiivetä, koska sieltä näkee yli 50 kilometrin päähän. Pienen eli Otepää Munamägi-mäen absoluuttinen korkeus on 207,5 metriä (suhteellinen korkeus yli 80 m). Väike Munamägi -mäen koillisrinteellä (Otepäätä päin) on lähde, josta ennen vanhaan sanottiin, että sen on Väike Emajõgi lähde. Ensimmäisen tasangon reunassa sijaitseva siirtokivi on alueen suurin - 25 000 kg. Katso myös ilmapanoraamakuva (tekijä Joel Tammet).