Emajoen opintopolku

Laarin nuotiopaikan pysäköintialueelta alkaa 3 km pitkä ympyrän muotoinen metsätaloudellinen luontopolku, joka soveltuu leppoisaan kävelyyn nuotiopaikalla lepäävälle, luonnosta nautiskelevalle tai lemmikkiä ulkoiluttavalle.Polku on hyvin monipuolinen – se kulkee metsäteitä ja -polkuja pitkin valoisten männikköjen, salaperäisen kuusikon ja silmäänpistävän koivikon halki, yli Lambiniityn ja Lambiojan, jonka ylittävät puusillat.Reitti on viitoitettu ja merkitty puissa olevilla punaisilla pisteillä, reitin varrella olevat opastaulut esittelevät ympäröivää luontoa ja erilaisia ​​metsänhoitotapoja.

Emajoen ja Annen kanavan väliltä Torisillalta (Turu sild) alkaa 4 kilometriä pitkä Emajoen rantapolku, joka kulkee Natura 2000 -suojelualueella ja tarjoaa varrellaan avaria näkymiä Annen kanavalle, Emajoelle, laiva- ja veneliikenteelle sekä Karlovan venesatamalle.Polun varrella on opastauluja, joen rannalla sijaitsevia piknikkipaikkoja sekä useita kävelysiltoja, kohdata voi myös onkijoita. Keväällä rantapolku voi olla vetinen ja siltä voi ihailla tulvaniittyä. Polun päätyttyä voi palata samaa tietä. Toinen vaihtoehto on kääntyä vasemmalle soratielle, joka vie Ihasten kevyen liikenteen väylälle.

Piusa-joen alkulaakson retkeilyreitin kokonaispituus on 15 km - Vastseliinan linnoituksen raunioista Lindoraniin tai päinvastoin. Reitti on mahdollista kulkea jalan, osittain myös polkupyörällä tai autolla. Suojelualueen mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä ovat joen oikealla rannalla sijaitsevat korkeat devonikauden hiekkakiviseinämät, niistä korkein on Härma Mäeminen eli Keldren muuri, jonka kokonaiskorkeus on 43 m ja pituus 150 m. Leirintäpaikkoja on kaksi - ensimmäisellä kolmanneksella Make muurin alla ja lopussa Härma Alumisen muurin alla.Kohteessa ei ole lisävalaistusta, joten vierailuun sopii ennen kaikkea päiväsaika.

Kiidjärven vierailukeskukselta alkava vaellusreitti kulkee maalauksellisen Ahjan joen rannoilla, joilta voi hyvin tarkkailla erilaisia hiekkakivipaljastumia (Sõnajalamägi, Palanumägi, Oosemägi, Laaristamägi, Mõsumägi jne.). Reitti kulkee yhtä rantaa pitkin Saesaaren padolle, sieltä yli sillan ja toista rantaa pitkin takaisin. Reitille jää Sõnajalan nuotiopaikka, jossa voi myös telttailla ja Roiupalun luontopolun nuotiopaikka.RMK:n Kiidjärven vierailukeskuksesta saa vaellusreitin kartan.Vaellusreitti kulkee paikoittain pitkin korkeita rantoja ja siellä on jyrkkiä nousuja ja laskuja. Pyydämme liikkumaan varovaisesti!

7 kilometriä pitkä Rebäsen maisemapolku (Rebäse maastikurada) sijaitsee Karulan kansallispuistossa. Reitti kulkee vanhoissa maatilamaisemissa sekä ohittaa seudun vanhimman tilan ja nuoremman rautakauden asutuksen jälkiä sisältävän Linnamäen. Vaeltaja voi kiivetä paikalliselle Ararat-vuorelle, nähdä kylmävetisen Raudjärven ja ihailla Karulan ylängön suurimpiin kuuluvaa purorotkoa.Polun kulkeminen on mukavinta tuhdeilla jalkineilla, sateisella säällä polku voi olla paikoittain kurainen ja pitkospuut liukkaita. Reitin varrella on karja-aitauksia, joissa voit kohdata uteliaita mutta yleensä ystävällisiä lihanautoja. Varo karja-aitojen lankoja, koska niissä voi olla jännite!

Tellingumäen uudesta 25 m korkuisesta näkötornista avautuu upea näköala mutkaisen Mustjoen luhdille ja yli etelävirolaisen maiseman. Kauempaa horisontissa näkyy jo Latvia, sillä tornin lähistöllä Mustjoki laskee Viron ja Latvian rajajokena virtaavaan Koivaan eli Gaujaan. Näkötorni on suurenmoinen paikka luonnon ja lintujen tarkkailuun, sillä seudulta on bongattu useitakin harvinaisempia lintulajeja. Tornin juurella on RMK:n telttailu- ja virkistysalue nuotiopaikkoineen. Sen luota alkaa kaksi eripituista viitoitettua pyöräily- ja perinnekulttuurireittiä, joita voi taivaltaa toki jalkaisinkin.

lähellä Latvian rajaa sijaitsevassa Paganamaassa on kolme erillistä retkireittiä, joiden pituus on 3,8 km, 4,3 km ja 4,7 km. Lisäksi siellä on näkötorni . Kaikki polut alkavat Paganamaan nuotiopaikasta, josta voi nauttia tornista avautuvasta kauniista näkymästä Paganamaan luontoon. poluilla näet aarniometsän selvän sekametsän ja vanhan kasikan, tiellä ovat Kikkajärvi ja suuri-Mudajärvi. vaellusreittien alussa on myös levähdyspaikka, joka on hyvä nuotiopaikka, leirintäalue, leirintäalue.

Luontopolku sopii hyvin soiden kehitykseen ja kasvistoon tutustumiseen sekä mäntytaimikkojen tarkkailuun. Ympyrän muotoinen 1,8 km pitkä polku kiertää Valgesoon keidassuon. Polun varrella näkee rämekasveja, vanhaa "Paroninmännikkö" ja metsäneruna, jolla elää runsaasti tupsukekomuurahaisia. Pyörätuolilla ja lastenrattailla voi kulkea kaikilla polun osuuksilla. Kulkemista helpottavat polkukartta ja puissa olevat värimerkit. Retkipolun alkupäässä ovat näkötorni ja nuotiopaikka.Valgesoo on yksi Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jossa luonnonystävien kannattaa käydä.