Valgesoon luontopolku

Hinni-kanjoni sijaitsee Haanjan luonnonpuiston suojavyöhykkeellä ja on ainutlaatuinen kanjonilaakso koko Virossa. Hinni-kanjoni on muodostunut devonikauden hiekkakiveen. Se on 15-20 m syvä ja 300 m pitkä jyrkkärinteinen uurre, jonka pohjalla virtaa nopeasti Enni-puro. Hinni-kanjonin vieraillessa kannattaa ottaa huomioon, että täällä voi kokea todellisen luonnon voiman: hiekkakivi leikkaa maiseman läpi syvälle poikittaissuunnassa, rinteet kohoavat ympärillä – tämä on harvinainen ja visuaalisesti vaikuttava paikka Virossa. Polku laakson pohjalla kulkee puron vieressä. Enni-puro virtaa nopeasti ja lisää seikkailuun veden ääntä ja raikasta ilmaa. Lisäksi kallioissa voi havaita uurteita, pienempiä luolia ja varjoisampia sisäleikkauksia, jotka luovat mystisen tunnelman. Luonnonsuojelun näkökulmasta on tärkeää, että tämä paikka sijaitsee suojavyöhykkeellä.Hyvä tietää: kohteessa ei ole lisävalaistusta, joten vierailu sopii parhaiten päiväsaikaan. Koska Hinni-kanjoni sijaitsee osittain yksityisillä mailla, koirien kanssa liikkuminen ei ole sallittua!

Suur Munamägi on Baltian korkein huippu (318 metriä merenpinnan yläpuolella). Kirkkaalla säällä näköalatornista avautuu näkymä Viron maisemiin jopa 50 km säteellä. Näkötorni valmistui vuonna 1939 ja on 29,1 metriä korkea. Tornista avautuu näkymä Vana-Võromaan alueelle: kaukana toisistaan sijaitseville maatiloille, joita erottaa järvet ja mäet. Suur Munamäeltä voi ihailla näkymiä eri vuodenaikoina ja väreissä. Suur Munamägi on ollut suosittu nähtävyys jo yli sadan vuoden ajan – ensimmäinen näköalatorni rakennettiin mäelle jo vuonna 1812. Nykyinen torni on kuudes versio – aiemmat tornit olivat joko puisia tai matalampia ja ne purettiin tai tuhoutuivat ajan myötä.

Palumägeden vaellusreitti sijaitsee Pangodijärven rannalla, viehättävässä Pangodin maisemansuojelualueella, ja se on loistava paikka aktiivista lomaa etsiville luonnonystäville. Polku tarjoaa vaihtelevia maisemia, joissa on miellyttävästi vuorottelevia nousuja ja laskuja, jotka tuovat vaellukseen hieman jännitystä. Polun lähtöpiste sijaitsee kätevästi Palumägeden toisella parkkipaikalla, jossa on myös infotaulu, joka antaa hyvän yleiskuvan ympäröivästä luonnosta. Selkeät opasteet ja penkit polun varrella tekevät kävelystä erityisen mukavan. Palumägeden leirintäalueella on grillaus-, uinti- ja leirintäalue.

Viron ja Latvian rajalla olevan Koivajoen varrella kulkeva jännittävä vaellusreitti vie sinut näiden kahden maan kulttuuriperinnön nähtävyyksiin! Patikointireitti on edestakainen, 22 km yhteen suuntaan, yhteensä 44 km. Polku tutustuttaa muinaisvirolaisilta perittyyn elämäntapaan ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua historialliseen perintöön luonnon keskellä! Polun varrella on Tahevan kartano, tuulimylly, heinäladon rauniot ja ikivanhoja puita. Alueella on useita leirintäalueita ja leirintäalueita. Polku on viitoitettu ja varustettu viroksi, latviaksi ja englanniksi laadituilla infotauluilla, ja sitä voi myös pyöräillä.

Murrumetsa-vaellusreitti alkaa Pühajärve kartanopuistota kulkee Murrumetsan läpi päättyen alkupisteeseen. 3,5 km pituisen reitin kulkemiseen kuluu noin 1-1,5 tuntia. Reitillä voi lukea infotauluilta tietoja metsiemme ja kulttuurimaastojemme kasvillisuudesta sekä eläimistöstä. Reitille jää ikivanha Pühajärve-sotatammi (ympärysmitta 6,98 m ja korkeus 22 m), Murrumetsan tammikossa on muistokivi vuonna 1841 tapahtuneen Pühajärve-sodan muistoksi (kuvanveistäjä Lembit Paluteder, avattiin 11.9.1997). Reitiltä löytyy myös lepo- ja nuotiopaikkoja.

100 km pituinen vesiretkeilyreitti kulkee Võhandun joella Võru- ja Põlvamaalla ja on käytettävissä ympärivuotisesti jäättömään aikaan. Vesiretkeilyreitti alkaa Võrun kaupungista, Tamulan järveltä ja päättyy Põlvamaalla Võõpsun kylässä. Võhandun jokea ympäröivät jyrkkämetsäiset rannat ja runsaasti pystysuoria hiekkakivitörmiä. Kallioseinissä ja laaksoissa on useita lähteitä ja lähdeluolia. Võhandun joelta saa erinomaisen soutukokemuksen. Joka vuosi huhtikuun kolmantena viikonloppuna Võhandun joella järjestään maailman suurin soutumaraton - Võhandun maraton, johon osallistuu 1200 venettä ja yli 2500 osallistujaa.

Eteläleirin 2 km pitkä vaellusreitti on luotu Viron puolustusvoimien entiselle Eteläleirin alueelle. Vuonna 1920 rakennettiin tänne vaikuttava sotilaskompleksi, jossa kesäisin harjoittelivat jalkaväen sotilaat. Vaikka rakennuksista ei ole mitään jäljellä, puiden välissä kimalteleva patoallas, vanha silta, useat perustuskivet ja kaivannot kertovat jotain tuon ajan todellisuudesta. Infotauluista voi lukea lisää entisistä ajoista. On elämys kokea, kuinka nopeasti luonto peittää kaiken ihmisen tekemän. Eteläleirin vaellusreitti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää kevyt luontoretki Viron sotahistorian perintöön. Reitin luonnollinen kulku padon ympäri ja vanhan sillan yli luo rauhallisen, lähes meditatiivisen ilmapiirin. RMK:n nuotiopaikka mahdollistaa tauon pitämisen ja tarvittaessa myös telttailun. Reitti on merkitty ja infotaulut auttavat ymmärtämään alueen merkitystä Viron puolustusvoimien historiassa. Ampumaradan pyöräreitin risteys tarjoaa lisämahdollisuuden pidempään liikkumiseen – näin Eteläleiristä voi aloittaa myös urheilullisemman päivälenkin.

Kekkosen retkipolku on käytössä ympäri vuoden - kesällä kävelijöille, harrastus- ja huippu-urheilijoille sekä pyöräilijöille ja talvella hiihtäjille. Omaperäisen nimensä polku on saanut Suomen entisen presidentin Urho Kaleva Kekkosen Käärikun vierailun kunniaksi. 15 km pitkä polku alkaa Käärikun hiihtostadionilta ja kulkee ylös-alas luonnonkauniiden paikkojen, mm Harimäen kautta. Harimägi on Otepään ylängön suurimpia mäkiä (211,3 m). Kekkosen polun vieressä on 26 metriä korkea puusta tehty Harimäen näkötorni. Ja jos energiaa riittää, voi tehdä viisi kilometriä pitkän lisäkierroksen Harimäellä.