Vapramäen luonnon opinto- ja vaellusreitti

Eteläleirin 2 km pitkä vaellusreitti on luotu Viron puolustusvoimien entiselle Eteläleirin alueelle. Vuonna 1920 rakennettiin tänne vaikuttava sotilaskompleksi, jossa kesäisin harjoittelivat jalkaväen sotilaat. Vaikka rakennuksista ei ole mitään jäljellä, puiden välissä kimalteleva patoallas, vanha silta, useat perustuskivet ja kaivannot kertovat jotain tuon ajan todellisuudesta. Infotauluista voi lukea lisää entisistä ajoista. On elämys kokea, kuinka nopeasti luonto peittää kaiken ihmisen tekemän. Eteläleirin vaellusreitti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää kevyt luontoretki Viron sotahistorian perintöön. Reitin luonnollinen kulku padon ympäri ja vanhan sillan yli luo rauhallisen, lähes meditatiivisen ilmapiirin. RMK:n nuotiopaikka mahdollistaa tauon pitämisen ja tarvittaessa myös telttailun. Reitti on merkitty ja infotaulut auttavat ymmärtämään alueen merkitystä Viron puolustusvoimien historiassa. Ampumaradan pyöräreitin risteys tarjoaa lisämahdollisuuden pidempään liikkumiseen – näin Eteläleiristä voi aloittaa myös urheilullisemman päivälenkin.

Helmen luolat – kaikkein uhkeimmat Virossa sijaitsevat luolat – sijaitsevat Helmen kartanonpuistossa. Linnan raunioiden pohjoispuolella sijaitsevissa luolissa on paljastunut noin kolmen metrin matkalta valkoinen Burtniekin kerrostuman kalkkikivi. Jotkut kuuluisista luolista ovat luhistuneet kasaan. Aikoinaan luolasto koostui seitsemästä käytävillä yhdistetystä tilasta, joista suurin oli Mooseksen kirkko. Luolat ovat lähteiden uurtamia. Myöhemmin ihmiset ovat laajentaneet niitä ja käyttäneet niitä turvapaikkoina.Hyvä tietää: Helmen luolia on kansantarinoissa kutsuttu myös Helvetiksi.Kivenalainen oli vanhojen virolaisten turvapaikka sotien aikaan.

Võrtsjärven kyljen alla Lullin rämeen pohjoisosassa on mäntymetsän varjossa kaunis suojärvi. Luonnollinen järvi on suuri (23 ha) ja hyvin matalavetinen. Vapaata vettä on järvessä vain metrin verran.Vaellusreitin voi aloittaa metsän pysäköintialueen tietotaululta. Eteenpäin johdattavat pitkospuut veden rantaan, josta avautuu maalauksellinen näkymä järvelle ja ympäröivään rämemaastoon. Lyhyt vaellusreitti (2,3 km) kulkee järven ympäri. Eksyminen on mahdotonta, koska polku on pyöreä ja jokainen päätyy lopuksi takaisin aloituspisteeseen. Kesän loppupuolella voi ympäristöstä kerätä vatukoita, mustikoita, puolukoita ja sieniä.

Elvan alkulaakson vaellusreitti on Elvan maastonsuojelualueella sijaitseva maastoltaan vaihteleva 15,5 km pituinen polku niille, jotka haluavat vaeltaa useamman päivän. Polulla on erilaisia metsämaastoja, hiekkakivipaljastumia, upeita metsäjärviä, Vitin näkötorni, saramättäitä, rantaniittyjä, kaivantoja, majavia ja muurahaisvaltakunta. Polulle jäävät myös Haltija- ja seikkailupolku.Alkulaakso alkaa ja päättyy Tartumaan kuntourheilukeskuksessa. Vaellusreitin kartta leirintä- ja nuotiopaikkojen kanssa (myös Illin leirintäalue) löytyy TÄSTÄ. Polulla olevat mustat tai keltaiset numerot näyttävät kuljetut kilometrit.Suojele luontoa!

Kirnan 6,8 km pituinen vaelluspolku antaa hyvän mahdollisuuden tutustua Pedjan joen luhtiin ja tulvametsään. Paremman katsauksen saamiseksi luhdista ja joesta on Altmetsan tilan paikalle pystytetty näkötorni. Polun kaukaisemmassa pisteessä auttaa joen ylityksessä riippusilta. Pedjan joen oikealla rannalla on upea Musutammi. Usealla puolella vaelluspolkua on havaittavissa villisikojen ja majavien jälkiä.Polulla oltaessa saattaa kuulua Kaitseliitin (Suojeluliitto) ampumaharjoituksista tulevaa ampumista, koska Kirnan koulutuskeskus on lähellä. Luhtien likipääsytiet risteävät monessa paikassa vaelluspolun kanssa, seuraa huolella polun merkkejä!

Munamägi-mäen huipulle kannattaa kiivetä, koska sieltä näkee yli 50 kilometrin päähän. Pienen eli Otepää Munamägi-mäen absoluuttinen korkeus on 207,5 metriä (suhteellinen korkeus yli 80 m). Väike Munamägi -mäen koillisrinteellä (Otepäätä päin) on lähde, josta ennen vanhaan sanottiin, että sen on Väike Emajõgi lähde. Ensimmäisen tasangon reunassa sijaitseva siirtokivi on alueen suurin - 25 000 kg. Katso myös ilmapanoraamakuva (tekijä Joel Tammet).

Kavadin 2,2 km pitkä vaellusreitti kulkee Kavadin järven rantaa pitkin. Retkipolku alkaa ja päättyy uuden-Salouse-puistossa, jossa on lepopaikka, grilliritilät ja leirintäalue. Edestakaisin kulkeva polku kiemurtelee sekä rantaradalla että metsän alla. Kavadin järveä pidetään Viron niveltyneimpänä rantaviivana. Järven pinta-ala on 27,4 hehtaaria. Järvi on saavuttanut nykyisen kokonsa ja ilmeensä noin 140 vuotta sitten, kun paroni C. FR. von Maydell, joka osti uuden-Salouse-kartanon, paisutti kolme pientä suojärveä.

10 km pitkässä ja 52 m syvässä Rõugen muinaislaaksossa on seitsemän järve: Kahrilanjärvi, Tõugjärvi, Ratasjärvi, Kaussjärvi, Rõugen Suurjärvi, Liinjärvi, Valgjärvi. Järviä yhdistää Tindiorusta alkava Rõugen eli Ajo-joki. Rõugen muinaislaakson sivulaaksot ovat Tindi-, Külm-, Mõhk-, Ööbikuorg, Tinopeetri, Hinni, Sikasoo ja Järveotsa laakso. Kuuluisin niistä on muinaista linnavuorta pohjoisesta rajoittava Ööbikuorg. Keväisin, tuomien kukinnan aikaan, laakso kaikuu satakielten laulusta – tästä nimi Ööbikuorg. Rõugessa kulkee useita vaellusreittejä, joista suosituin on Ööbikuorgin vaellusreitti, joka vie kävijän muinaislaakson läpi, järvien ja lähteiden ohi. Reitti sopii myös lapsiperheille ja on osittain kuljettavissa polkupyörällä. Kesällä järvissä voi uida ja meloa, talvella samoja reittejä käyttävät hiihtäjät ja kelkkailijat. Rõugen taajamassa sijaitsee myös Viron syvin järvi – Rõugen Suurjärvi (38 m) – sekä Viron Suurin Luontokello, jonka viisarit merkitsevät ajan kulumista luonnon rytmissä.Hyvä tietää: Ööbikuorgin reunalla sijaitsee vierailukeskus ja Pesapuun näkötorni, josta avautuu näkymä koko laaksoon.