Taagepera hiking trail

Kavadin 2,2 km pitkä vaellusreitti kulkee Kavadin järven rantaa pitkin. Retkipolku alkaa ja päättyy uuden-Salouse-puistossa, jossa on lepopaikka, grilliritilät ja leirintäalue. Edestakaisin kulkeva polku kiemurtelee sekä rantaradalla että metsän alla. Kavadin järveä pidetään Viron niveltyneimpänä rantaviivana. Järven pinta-ala on 27,4 hehtaaria. Järvi on saavuttanut nykyisen kokonsa ja ilmeensä noin 140 vuotta sitten, kun paroni C. FR. von Maydell, joka osti uuden-Salouse-kartanon, paisutti kolme pientä suojärveä.

Pähnin 3 km pituinen metsäpolun alku- ja loppupiste on Pähnin luontokeskuksen luona.Reitin alussa on tietotaulu reitin kartalla ja esittelytekstillä, sen jälkeen pitää seurata suuntakylttejä.Metsäpolulla on 15 huvipistettä, jotka esittelevät erilaisia metsätyyppejä, puulajeja, perinnekulttuurikohteita ja eläinten jälkiä. Olemassa on myös nuotiopaikka ja katoksia (4), joissa voi lepuuttaa jalkojaan. Osittain reitillä on pitkospuut (200 m).

Vällamäe 3,3 km pitkällä vaellusreitillä voit kokea voimakkaan, ainutlaatuisen korkeuseron Virossa. Vällamägi on Viron toiseksi korkein muinaismetsän peittämä ja jyrkkärinteinen kukkula, jonka korkeus merenpinnasta on 303,9 m. Kun otetaan huomioon 84 metrin korkeus jalasta huipulle, Vällamägi on suhteelliselta korkeudeltaan Viron korkein. Vuoren rinteet ovat paikoin erittäin jyrkät (kaltevuus 35-40 astetta). Vuodesta 1992 lähtien Vällamäen metsät on määrätty kuusen geenivarannon suojelualueeksi. Reitillä kulkiessa vaihtelevat jyrkät nousut ja laskut, tarjoten samalla fyysistä haastetta ja henkeäsalpaavia näkymiä muinaismetsän suojiin. Nousu huipulle voi hetkeksi saada tuntemaan, kuin olisit päätynyt vuorille, etkä Haanjaan. Vällamäen viehätys on juuri sen alkuperäisessä hiljaisuudessa ja luonnon kosketuksessa – täältä et löydä tungosta vaellusreiteillä. Jokainen vuodenaika tuo reitille oman ilmeensä: keväällä ilma täyttyy linnunlaulusta, kesällä metsästä voi löytää marjoja, syksyllä silmää ilahduttavat värikkäät lehdet ja sienirikkaus, talvella taas rinteet peittää hiljaisuuden tiheä lumikerros.

Kiidjärven vierailukeskukselta alkava vaellusreitti kulkee maalauksellisen Ahjan joen rannoilla, joilta voi hyvin tarkkailla erilaisia hiekkakivipaljastumia (Sõnajalamägi, Palanumägi, Oosemägi, Laaristamägi, Mõsumägi jne.). Reitti kulkee yhtä rantaa pitkin Saesaaren padolle, sieltä yli sillan ja toista rantaa pitkin takaisin. Reitille jää Sõnajalan nuotiopaikka, jossa voi myös telttailla ja Roiupalun luontopolun nuotiopaikka.RMK:n Kiidjärven vierailukeskuksesta saa vaellusreitin kartan.Vaellusreitti kulkee paikoittain pitkin korkeita rantoja ja siellä on jyrkkiä nousuja ja laskuja. Pyydämme liikkumaan varovaisesti!

Piusa-joen alkulaakson retkeilyreitin kokonaispituus on 15 km - Vastseliinan linnoituksen raunioista Lindoraniin tai päinvastoin. Reitti on mahdollista kulkea jalan, osittain myös polkupyörällä tai autolla. Suojelualueen mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä ovat joen oikealla rannalla sijaitsevat korkeat devonikauden hiekkakiviseinämät, niistä korkein on Härma Mäeminen eli Keldren muuri, jonka kokonaiskorkeus on 43 m ja pituus 150 m. Leirintäpaikkoja on kaksi - ensimmäisellä kolmanneksella Make muurin alla ja lopussa Härma Alumisen muurin alla.Kohteessa ei ole lisävalaistusta, joten vierailuun sopii ennen kaikkea päiväsaika.

Tule perheesi kanssa kävelemään Taevaskojan vaellusreitille, joka kulkee Ahjajoen alkulaakson maisemansuojelualueella. Reitti alkaa Taevaskojan pysäköintialueelta ja kiertää Ahjajoen molemmat rannat, joilla huomiota herättävät Pienen ja Suuren Taevaskodan paljastumat, lähdeluolat ja maalaukselliset näkymät. Vaellusreitin alkupäässä on opastaulu ja virkistysalueen kartta, ja reitin varrella on opasteita viroksi, englanniksi ja venäjäksi. Pyörätuolin tai lastenrattaiden käyttäjät voivat kulkea vaihtoehtoista 3 kilometrin reittiä pitkin Suureen Taevaskodaan asti. Hyvä tietää: Taevaskojassa liikkuessasi saatat nähdä lentävän kuningaskalastajan.

Elvan metsien keskellä on salaperäinen vesistö - Vaikne-järvi. Kaunis metsäjärvi on nähtävyys itsessään, ja se lumoaa vierailijat viehättävällä luonnollaan ja hiljaisuudellaan kaikkina vuodenaikoina. Järvi on houkutellut myös runoilija J. Kärneriä, joka kävi siellä aikoinaan usein keräämässä inspiraatiota teoksiinsa.Paikka sopii vastuulliselle lomailijalle, joka pitää enemmän vähemmän kansoitetuista paikoista ja haluaa saada henkeäsalpaavan elämyksen. Järvi sopii uintiin. Vesi on puhdasta ja erittäin lämmintä.Veteen ja vedestä pois pääsee turvallisesti vain sillalta.Uinti on omalla vastuulla!Aluetta kuvaavat Väike Väeradan puuveistokset.

Vaellusreitti alkaa Kütiorun lomakeskuksen lähellä olevalta pysäköintialueelta. Reitti on vaihteleva, maasto melko jyrkkä ja haastava, joten sen kulkemiseen kannattaa varata neljästä viiteen tuntia. Reitin varrella vaeltaja saa parhaan näkymän Viron suurimpaan ja vaikuttavimpaan muinaislaaksoon – Kütioruun – ja tutustuu vanhoihin myllypaikkoihin sekä muihin kulttuuriperintökohteisiin. Kütiorun metsärinteillä kasvaa yli satavuotiaita kuusikoita sekä poikkeuksellisen paksuja ja korkeita haapoja. Reitin lähtöpisteen lähellä on nuotiopaikka, jossa on grilliritilä. Hyvä tietää: Osa reitistä kulkee yksityisalueiden läpi, joissa koirat voivat liikkua vapaasti.