Metsä-matkailureitti on Baltian maiden läpi kulkeva noin 2000 km:n vaellusreitti, josta Viron osuus kattaa 720 km. Luontoon ja metsäteille valko-kelta-valkoraitaisin kyltein ja sprayvärimerkinnöin viitoitettu reitti on jaettu 50 päiväosioon, joista jokaisen mitta on noin 20 km. Osiot ovat patikoinnin vaikeusasteeltaan erilaisia, mutta jokainen voi valita niistä itselleen kuntotasoon parhaiten soveltuvat.Reitti kulkee Viron metsäisemmillä alueilla sekä kahden kansallispuiston eli Lahemaan ja Alutagusen halki. Sen varrella voi nähdä lukuisia eri puulajeja sekä runsaasti kohteita, joilla on seos historiallisiin tapahtumiin tai tarinoihin. Reitti sopii hyvin myös eläinten ja lintujen tarkkailusta kiinnostuneille.Metsä-matkailureitti on osa Euroopan E11-kaukovaellusreitistöä.
Järvseljan luontopolku esittelee opetus- ja kokeiluhoitoalueen ympäristön metsiä. Polku on monennäköinen ja kiertää useita metsähabitaatteja – sen varrella näet yli 380 vuoden ikäisen Kuninkaanmännyn (Kuningamänd) ja yli 40 m korkeita kuusia, jotka ovat Viron korkeimpia puita.Polku kulkee osittain pitkospuilla, reitin pituus on 1–5 km. Hyvänä lähtöpaikkana on joko Järvseljan metsästyslinna tai majatalo, joiden vieressä on reittikartan sisältävä opastaulu.Järvseljan luontopolku aarniometsineen on Etelä-Viron arvokkaimpia nähtävyyksiä, jotka on merkitty National Geographicin keltaisella ikkunalla.
Vällamäe 3,3 km pitkällä vaellusreitillä voit kokea voimakkaan, ainutlaatuisen korkeuseron Virossa. Vällamägi on Viron toiseksi korkein muinaismetsän peittämä ja jyrkkärinteinen kukkula, jonka korkeus merenpinnasta on 303,9 m. Kun otetaan huomioon 84 metrin korkeus jalasta huipulle, Vällamägi on suhteelliselta korkeudeltaan Viron korkein. Vuoren rinteet ovat paikoin erittäin jyrkät (kaltevuus 35-40 astetta). Vuodesta 1992 lähtien Vällamäen metsät on määrätty kuusen geenivarannon suojelualueeksi. Reitillä kulkiessa vaihtelevat jyrkät nousut ja laskut, tarjoten samalla fyysistä haastetta ja henkeäsalpaavia näkymiä muinaismetsän suojiin. Nousu huipulle voi hetkeksi saada tuntemaan, kuin olisit päätynyt vuorille, etkä Haanjaan. Vällamäen viehätys on juuri sen alkuperäisessä hiljaisuudessa ja luonnon kosketuksessa – täältä et löydä tungosta vaellusreiteillä. Jokainen vuodenaika tuo reitille oman ilmeensä: keväällä ilma täyttyy linnunlaulusta, kesällä metsästä voi löytää marjoja, syksyllä silmää ilahduttavat värikkäät lehdet ja sienirikkaus, talvella taas rinteet peittää hiljaisuuden tiheä lumikerros.
Pangodin järven rannan virkistysalue on suosittu paikka, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia luonnosta nauttimiseen. Lomakompleksissa voi sekä uida, telttailla että tehdä nuotion. Hiekkarannan suurella nurmialueella on lasten leikkikenttä aktiivilomailuelementeillä ja lentopallokenttä. Loma-alueen alussa on pysäköintialue, jonne mahtuu enintään 30 autoa. Järven rannalla on Pangodin leirintäalue, jossa on 3 katoksella ja 3 penkeillä ympäröityä nuotiopaikkaa. Pysäköintialueelta alkavaa Pikksaaren vaellusreittiä (1 km) pitkin pääsee Pangodin nuotiopaikalle, joka on ruuhkaiselta leirintäalueelta n. 500 m etäisyydellä Pangodin puistometsässä. Säästäthän luontoa!
Noin 400-vuotta vanhan tammen ympärysmitan mittaamiseen on otettava mukaan isompi seurue koska jättilatvaisen puurungon ympärysmitta on 6,6 m.Puuta kutsutaan Sotatammeksi, koska se on todistanut monia historiallisia tapahtumia. Pühajärven kartanon talonpojat kieltäytyivät syksyllä 1841 tekemästä kartanon vaadittuja työpäiviä , ja kapinallisia rangaistiin juuri sen tammen lähellä. Pühajärven sota oli yksi Viron ensimmäisistä talonpoikien mellakoista kartanoherroja vastaan, ja sen muistoksi istutettiin tänne lähelle myös tammikko, jonne kapinan 130-vuotispäivänä pystytettiin muistokivi. Puuta ympäröi nykyään kaunis puisto kävelyreitteineen, ja vaikka muinainen puu ei ole enää täydessä loistossaan, se seisoo täällä täydessä arvossaan muistuttaen menneitä aikoja.
Luhasoo-maastonsuojelualueella kulkeva opetuspolku on 5 km pitkä kierros, joka on osittain katettu pitkospuilla. Reitin keskellä sijaitsevalla suosaarella on pieni metsämaja yöpymistä varten. Retki tasaisella maastolla Luhasoossa tarjoaa vaihtelua Võrumaan muuten mäkiselle luonnolle. Suon rauha ja hiljaisuus auttavat hermoja lepäämään kaupungin hälinästä ja päivän askareista. Pitkospuilla katettu osuus on helppo myös lasten kanssa kulkea. Matkan varrella voi pitää taukoja. Luhasoo-suo on tunnettu tummavetisistä lammistaan ja lammikoiden välillä kimmeltävistä sammalaukeista. Reitillä kulkiessa avautuvat maalaukselliset näkymät suojärvelle ja ympäröivälle siirtymäsuomaastolle — tämä on ihanteellinen paikka hengittää puhdasta ilmaa, ottaa aikaa itselleen ja latautua luonnollisesti. Retki tarjoaa sekä visuaalista monimuotoisuutta että mahdollisuuden todella paeta arjen melusta. Hyvä tietää: retkimajassa tarvittavat nuotiopuut tulee ottaa mukaan pitkospuureitin alussa olevasta puiden suojakatoksesta. Retkimaja on vapaasti käytettävissä.
7 kilometriä pitkä Rebäsen maisemapolku (Rebäse maastikurada) sijaitsee Karulan kansallispuistossa. Reitti kulkee vanhoissa maatilamaisemissa sekä ohittaa seudun vanhimman tilan ja nuoremman rautakauden asutuksen jälkiä sisältävän Linnamäen. Vaeltaja voi kiivetä paikalliselle Ararat-vuorelle, nähdä kylmävetisen Raudjärven ja ihailla Karulan ylängön suurimpiin kuuluvaa purorotkoa.Polun kulkeminen on mukavinta tuhdeilla jalkineilla, sateisella säällä polku voi olla paikoittain kurainen ja pitkospuut liukkaita. Reitin varrella on karja-aitauksia, joissa voit kohdata uteliaita mutta yleensä ystävällisiä lihanautoja. Varo karja-aitojen lankoja, koska niissä voi olla jännite!
The Valga/Valka–Ape narrow gauge railway was opened to traffic in 1900 and the last trains ran here in 1970.Today, most of the old railway embankment is used as a hiking trail that runs through forests and fields on gravel and dirt roads.On the Valka–Žuldin and Koikküla–Hargla section, the trail is redirected to larger roads, because the former railway dam is mostly impassable there.Many old railway photographs and historical stories related to the railway have been attached to the old sleepers on the railway dam.There is a resting place in Hargla.