Piusa-joen alkulaakson retkeilyreitti

Palojärven leirintäalue on erinomainen paikka metsä- ja rantalomaan kauniissa mäntymetsässä, jossa on paljon marjoja ja sieniä lämminvetisen Palojärven rannalla.Lomailijoille on 7 katettua nuotiopaikkaa penkeillä ja puiden suojilla, katettu pöytä-penkki, 8-paikkainen ja 1-paikkainen vessa, 2 puuvarastoa (yhdessä mahdollisuus nukkua parvella), 2 pukuhuonetta, uimalaituri Palojärvessä.Kesäisin alueella on usein paljon ihmisiä, mutta suurelle pysäköintialueelle mahtuu 30 autoa, 2 pienemmälle pysäköintialueelle 5 autoa.

Karula kansallispuisto on Viron pienin kansallispuisto, jonka kumpuileva maisema on järvien täyttämä, niitä on ylängöllä 60. Kansallispuisto on avoinna kaikille: perheille, reppumatkailijoille ja luonnon ystäville, tarjoten erilaisia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja vaeltamiseen. Ähijärven rannalla sijaitsevassa vierailukeskuksessa saa tietoa kansallispuiston tarjoamista mahdollisuuksista ja siellä oleva pysyvä näyttely esittelee Karulan alueen historiaa, luontoa, kansankulttuuria sekä nykyistä elämäntapaa. Kansallispuiston sydän on Ähijärvi, joka on ihanteellinen veneilyyn, uimiseen ja luonnosta nauttimiseen. Vaelluksesta kiinnostuneita odottavat hyvin hoidettuja reittejä, jotka kulkevat metsien, niittyjen ja kumpuilevien maisemien läpi, tarjoten näkymiä, jotka ovat ominaisia vain Karulalle. Suosittuja kohteita ovat Rebäse vaellusreitti, Lüllemäen näkötorni sekä Kaikan kumpuileva alue, josta avautuu erinomainen näkymä aaltoilevaan maisemaan. Kansallispuistosta löytyy runsaasti telttailu- ja nuotiopaikkoja sekä luonnonmukaisia uimapaikkoja, jotka tekevät siitä sopivan sekä päivän retkelle että pidemmälle lomalle.

Pühajärven rantapuistoon ovat erityisesti tervetulleita lapsiperheet, sillä täältä löydät uimarannan kahviloiden, oleskelu alueiden, lasten leikkikentän, pallokentän ja venevuokraamon kanssa. Puiston pohjoisosassa tarjoaa kiipeilymahdollisuuksia kuntorata ja viihdettä kyläkeinu. Pühajärven rantareitillä kävellessä avautuu mahdollisuus ruokkia sorsia tai nauttia hurmaavista järvinäkymistä.Puisto kuului aikoinaan Pühajärven kartanopuistoon ja se muotoiltiin kävelymetsäksi polkuineen jo 1800-luvulla. Pääosin puisto on luonnollisesti syntynyt lehtimetsä. HUOM! Suurtapahtumien aikana puistossa liikkuminen voi olla rajoitettua!

Järvseljan luontopolku esittelee opetus- ja kokeiluhoitoalueen ympäristön metsiä. Polku on monennäköinen ja kiertää useita metsähabitaatteja – sen varrella näet yli 380 vuoden ikäisen Kuninkaanmännyn (Kuningamänd) ja yli 40 m korkeita kuusia, jotka ovat Viron korkeimpia puita.Polku kulkee osittain pitkospuilla, reitin pituus on 1–5 km. Hyvänä lähtöpaikkana on joko Järvseljan metsästyslinna tai majatalo, joiden vieressä on reittikartan sisältävä opastaulu.Järvseljan luontopolku aarniometsineen on Etelä-Viron arvokkaimpia nähtävyyksiä, jotka on merkitty National Geographicin keltaisella ikkunalla.

Rõugen alkulaakson retkeilyreitti on 10 km pitkä. Reitti alkaa Hinnin kanjonin tai Ööbikuorgin keskuksen pysäköintialueelta. Ööbikuorgista Hinnin kanjonin suuntaan kulkevalla reitillä voi seurata vesioinaita, tutustua Viron syvimpään järveen - Rõuge Suurjärveen, ihailla Eesti Ema -monumenttia ja vierailla Rõugen puistossa. Ratasjärven, Tõugjärven ja Kahrilan järven rannoilla voi nähdä erilaisia metsätyyppejä ja kulkea Ennin puron rantapolkua pitkin Hinnin kanjoniin. Rõugen alkulaaksolta alkaa myös Rõugen joki, joka suuntaa Võhandun jokeen (ent. Pühajokeen). Retkeilyreitti ihastuttaa siellä kävijöitä omalla muinaisella luonnollaan ja Viron kauneimmalla laaksolla.

Ahjajoen alkulaakson rannoilla sijaitsevat Iso ja Pieni Taevaskoda ovat Etelä-Viron vierailluimpia matkailukohteita. Ahjajoen luonnonsuojelualueen kauneimman osan muodostavat hiekkakivikalliot ja koskematon joki. Taevaskodan legendat kertovat luolista ja salakäytävistä, piruista sekä neidosta, jolla on kultainen kampa. Kävely Saesaaren padolta Pienen Taevaskodan seinämälle, Emaläteen, Neitsikoopaan ja lopuksi Ison Taevaskodan 22,5 korkeuteen kohoavan hiekkakiviseinämän luo kannattaa kaikkina vuodenaikoina. Kaunis ja jännittävä luonto kutsuu retkeilijöitä, ja jokaisella virolaisella on velvollisuus käydä täällä edes kerran elämässään.

Noin 400-vuotta vanhan tammen ympärysmitan mittaamiseen on otettava mukaan isompi seurue koska jättilatvaisen puurungon ympärysmitta on 6,6 m.Puuta kutsutaan Sotatammeksi, koska se on todistanut monia historiallisia tapahtumia. Pühajärven kartanon talonpojat kieltäytyivät syksyllä 1841 tekemästä kartanon vaadittuja työpäiviä , ja kapinallisia rangaistiin juuri sen tammen lähellä. Pühajärven sota oli yksi Viron ensimmäisistä talonpoikien mellakoista kartanoherroja vastaan, ja sen muistoksi istutettiin tänne lähelle myös tammikko, jonne kapinan 130-vuotispäivänä pystytettiin muistokivi. Puuta ympäröi nykyään kaunis puisto kävelyreitteineen, ja vaikka muinainen puu ei ole enää täydessä loistossaan, se seisoo täällä täydessä arvossaan muistuttaen menneitä aikoja.

Kiidjärven vierailukeskukselta alkava vaellusreitti kulkee maalauksellisen Ahjan joen rannoilla, joilta voi hyvin tarkkailla erilaisia hiekkakivipaljastumia (Sõnajalamägi, Palanumägi, Oosemägi, Laaristamägi, Mõsumägi jne.). Reitti kulkee yhtä rantaa pitkin Saesaaren padolle, sieltä yli sillan ja toista rantaa pitkin takaisin. Reitille jää Sõnajalan nuotiopaikka, jossa voi myös telttailla ja Roiupalun luontopolun nuotiopaikka.RMK:n Kiidjärven vierailukeskuksesta saa vaellusreitin kartan.Vaellusreitti kulkee paikoittain pitkin korkeita rantoja ja siellä on jyrkkiä nousuja ja laskuja. Pyydämme liikkumaan varovaisesti!