Tellingumäen uudesta 25 m korkuisesta näkötornista avautuu upea näköala mutkaisen Mustjoen luhdille ja yli etelävirolaisen maiseman. Kauempaa horisontissa näkyy jo Latvia, sillä tornin lähistöllä Mustjoki laskee Viron ja Latvian rajajokena virtaavaan Koivaan eli Gaujaan. Näkötorni on suurenmoinen paikka luonnon ja lintujen tarkkailuun, sillä seudulta on bongattu useitakin harvinaisempia lintulajeja. Tornin juurella on RMK:n telttailu- ja virkistysalue nuotiopaikkoineen. Sen luota alkaa kaksi eripituista viitoitettua pyöräily- ja perinnekulttuurireittiä, joita voi taivaltaa toki jalkaisinkin.
7 kilometriä pitkä Rebäsen maisemapolku (Rebäse maastikurada) sijaitsee Karulan kansallispuistossa. Reitti kulkee vanhoissa maatilamaisemissa sekä ohittaa seudun vanhimman tilan ja nuoremman rautakauden asutuksen jälkiä sisältävän Linnamäen. Vaeltaja voi kiivetä paikalliselle Ararat-vuorelle, nähdä kylmävetisen Raudjärven ja ihailla Karulan ylängön suurimpiin kuuluvaa purorotkoa.Polun kulkeminen on mukavinta tuhdeilla jalkineilla, sateisella säällä polku voi olla paikoittain kurainen ja pitkospuut liukkaita. Reitin varrella on karja-aitauksia, joissa voit kohdata uteliaita mutta yleensä ystävällisiä lihanautoja. Varo karja-aitojen lankoja, koska niissä voi olla jännite!
Ajetaan Võru-Valga maanteiltä Sarusta Kuutsi - Tiitsa - Karisöödi - Ura - Naha (noin 14 km). Polun kokonaispituus on noin 4,8 km ja sen kulkeminen kävellen kestää kaksi-kolme tuntia. Polku alkaa Naha tilan suuren ympärysmitaltaan neljämetrisen tammen alta ja kulkee valtiorajan välittömässä läheisyydessä, joten mukana on oltava henkilöllisyystodistus. Mielenkiintoista tietää: Viron eteläkärjessä ei voi laittaa jalkaa maahaan, koska tarkka maantieteellinen Viron tasavallan eteläkärki sijaitsee mannermaalla merkitystä paikasta viiden askeleen päässä, suoraan keskellä Peetri jokea. "
Tammen jyrkänteen retkipolku sijaitsee Võrtsjärven itärannalla Elvan kunnassa Tammen ja Neemiskülan välisellä alueella, jossa löytyy useita keski-devonikauden Arukülan kerrostumien hiekkakivijyrkänteitä. Polulla sijaitseva Tammen jyrkänne on tunnettu panssarikalojen löytöpaikkana ja sieltä on kerätty 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien arvokasta paleontologista materiaalia.Noin 2 km pituisen polun varrella on 10 tietotaulua, jotka tarjoavat mielenkiintoisia tietoja paikallisesta luonnosta. Jos kuljet polkua 1 km pohjoiseen, voit kääntyä takaisin ja kulkea takaisin peltoteitä tai jyrkänteen yläreunan metsäpolkua pitkin. Retkipolusta 10 km etäisyydellä sijaitsee Trepimäen virkistysalue.
Pühajärvi sen maalauksellinen mutkitteleva rantaviiva ja neljä saarta tekevät siitä Otepään luonnonpuiston suurimman järven. Pühajärven pohjoiskärjessä sijaitsee lomaranta, jossa on rantatalo, pelikenttiä, lasten leikkipaikka, levähdyspaikkoja, kahvila ja venelaituri. Eteläkärjessä sijaitsee Koolirannan virkistysalue, josta alkaa vain Valgamaalla mutkitteleva Väike Emajõgi. Pühajärven puistosta alkaa Murrumetsan vaellusreitti ja järven ympäri kulkee 12 km pitkä Pühajärven vaellusreitti, joka kulkee Poslovitsan rantamutkan ohi järven kuuluisimman lähteen - Armuallikan. Talvella sopivissa sääolosuhteissa järvelle tehdään jäärata vaeltamista varten ja Pühajärven rannassa on talviuintipaikka.Pühajärvi on antanut runsaasti inspiraatiota kirjailijoille ja taiteilijoille. Täällä ovat viettäneet kesää esimerkiksi Fridebert Tuglas ja Eino Leino. Konrad Mäen Pühajärve-maalauksista löytyy infotaulu järven rannalta GMP Pühajärve -ravintolan läheltä. Vuonna 1991 Otepäätä vieraili ja järven siunasi dalai-lama Tenzin Gyatso, ja tätä vierailua juhlistaa puuveistos Pühajärven puiston puoleisella rannalla.
Verijärven luontopolun pituus on noin 1 km. Polun varrella on yhdeksän aluetta esittelevää taulua, jotka kertovat kasveista, puista, pensaista, linnuista ja muista eläimistä. Polku kulkee Verijärven muinaislaaksossa ja metsäpuistossa. Polulla on puiset opasviitat, 3 nuotiopaikkaa grillausritilöineen ja lankkupenkkeineen.Verijärveen liittyy useita legendoja. Järvi on saanut nimensä kauan aikaa sitten, kun orjia rangaistiin järven rannalla sijaitsevassa kellarissa ja heidän verensä värjäsi veden punaiseksi. Toinen tarina kertoo pahasta Kasaritsan kartanonherrasta, jonka kuski oli yöllä kerran kotiin ajaessaan vierittänyt vankkurit ja siellä nukkuvan herran korkealta jyrkänteeltä alas järveen.
Suur Taevaskodasta alkava tunnelmallinen reitti kulkee Ahjan joen korkeilla rannoilla ja suosikkielokuvan "Taistojen mies" reiteillä. Vaellusreitille jäävät Suur Taevaskoda, osittain säilynyt Ottenin eli Valgesoon vesimyllyrakennus, kaksiholvinen Ottenin myllysilta ja minikanjoni, joka tuli tunnetuksi elokuvan "Taistojen mies" kautta, maalaukselliset näkymät Ahjan joelle, metsänveljien bunkkeri. Reitti on merkitty vihreillä merkeillä ja suuntaviitoilla, reitillä useita tietotauluja. Mahdollisuus telttailla ja tehdä nuotio on Ottenin nuotiopaikalla. Autolla tultaessa vaellus alkaa Saesaaren pysäköintialueelta ja sen vuoksi reitti on n. 2 km pidempi.
Elistveren luontopolku on Elistveren kylässä Tartumaalla sijaitseva luontopolku. Polku alkaa Elistveren eläinpuistosta, meno-paluumatkaa on noin 2 kilometriä. Luontopolun lopussa odottavat maaginen Elistverenjärvi ja näkötorni, josta on hyvä tarkkailla järveä ympäröivää kasvillisuutta ja ruohossa juoksevia eläimiä. Vierailijaa avustavat polun varrella olevat opastaulut, ja polulla on useita näköalatasanteita. Polulla voi kulkea myös pyörätuolilla ja lastenrattailla. Luontopolulle pääsee vain eläinpuiston aukioloaikoina. Käynti eläinpuistossa on maksullista.