Elistveren luontopolku

Karula kansallispuisto on Viron pienin kansallispuisto, jonka kumpuileva maisema on järvien täyttämä, niitä on ylängöllä 60. Kansallispuisto on avoinna kaikille: perheille, reppumatkailijoille ja luonnon ystäville, tarjoten erilaisia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja vaeltamiseen. Ähijärven rannalla sijaitsevassa vierailukeskuksessa saa tietoa kansallispuiston tarjoamista mahdollisuuksista ja siellä oleva pysyvä näyttely esittelee Karulan alueen historiaa, luontoa, kansankulttuuria sekä nykyistä elämäntapaa. Kansallispuiston sydän on Ähijärvi, joka on ihanteellinen veneilyyn, uimiseen ja luonnosta nauttimiseen. Vaelluksesta kiinnostuneita odottavat hyvin hoidettuja reittejä, jotka kulkevat metsien, niittyjen ja kumpuilevien maisemien läpi, tarjoten näkymiä, jotka ovat ominaisia vain Karulalle. Suosittuja kohteita ovat Rebäse vaellusreitti, Lüllemäen näkötorni sekä Kaikan kumpuileva alue, josta avautuu erinomainen näkymä aaltoilevaan maisemaan. Kansallispuistosta löytyy runsaasti telttailu- ja nuotiopaikkoja sekä luonnonmukaisia uimapaikkoja, jotka tekevät siitä sopivan sekä päivän retkelle että pidemmälle lomalle.

Tartumaalla, Elvan rautatieaseman läheisyydestä alkava Väike Väerada on yksi alueen suosituimmista vaellusreiteistä. Sen erityispiirteenä ovat puuveistokset, jotka ovat saaneet inspiraationsa virolaisista kansansaduista ja joita ovat luoneet paikalliset taiteilijat. Pieni mutta voimakas Väerada vaikuttaa tervehdyttävästi sekä mieleen että kehoon. Luontopolku tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille vaelluksen ystäville ja on sopiva tutkittavaksi ympäri vuoden. Houkuttelevat veistokset eivät ainoastaan kaunista reittiä, vaan myös opastavat oikealle polulle. Metsäreitille jää useita lepoalueita ja jännittäviä lasten aktiviteetteja, jotka tekevät retkestä entistä nautinnollisemman. Vaellusreitti päättyy Tartumaa Tervisespordikeskukseen, jossa voi jatkaa seikkailua muilla metsäreiteillä, pelata frisbeegolfia tai nauttia lasten kanssa leikkipaikan iloista kauniiden mäntyjen alla. Tule kävelemään luontoon, tutki satumaisia veistoksia ja anna Elvan Väeradan tarjota sinulle rauhaa ja elämystä joka vuodenaikana.

Luonnonpoluilla on kaksi mahdollista alkua: Värska Sanatoorium -pysäköintialue ja Värska Sanatoorium Värska-lahden viereinen puoli. Pikalombi-luontopoluilla on kaksi pituutta; 3,8 km ja 9,1 km. Luonnonpolkuja kuljetaan syksyllä, keväällä ja kesällä kävellen että polkupyörällä. Velna-suo pitkospuilla on polkupyörää talutettava. Hyvä tietää: Polulla on yhteensä 11 pistettä. Pisteessä nro: 6 kauniin Saarepää-järven rannalla voidaan tehdä nuotio ja muutenkin pysähtyä ja levätä.

Võrtsjärven kyljen alla Lullin rämeen pohjoisosassa on mäntymetsän varjossa kaunis suojärvi. Luonnollinen järvi on suuri (23 ha) ja hyvin matalavetinen. Vapaata vettä on järvessä vain metrin verran.Vaellusreitin voi aloittaa metsän pysäköintialueen tietotaululta. Eteenpäin johdattavat pitkospuut veden rantaan, josta avautuu maalauksellinen näkymä järvelle ja ympäröivään rämemaastoon. Lyhyt vaellusreitti (2,3 km) kulkee järven ympäri. Eksyminen on mahdotonta, koska polku on pyöreä ja jokainen päätyy lopuksi takaisin aloituspisteeseen. Kesän loppupuolella voi ympäristöstä kerätä vatukoita, mustikoita, puolukoita ja sieniä.

Viron ja Latvian rajalla olevan Koivajoen varrella kulkeva jännittävä vaellusreitti vie sinut näiden kahden maan kulttuuriperinnön nähtävyyksiin! Patikointireitti on edestakainen, 22 km yhteen suuntaan, yhteensä 44 km. Polku tutustuttaa muinaisvirolaisilta perittyyn elämäntapaan ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua historialliseen perintöön luonnon keskellä! Polun varrella on Tahevan kartano, tuulimylly, heinäladon rauniot ja ikivanhoja puita. Alueella on useita leirintäalueita ja leirintäalueita. Polku on viitoitettu ja varustettu viroksi, latviaksi ja englanniksi laadituilla infotauluilla, ja sitä voi myös pyöräillä.

Tellingumäen uudesta 25 m korkuisesta näkötornista avautuu upea näköala mutkaisen Mustjoen luhdille ja yli etelävirolaisen maiseman. Kauempaa horisontissa näkyy jo Latvia, sillä tornin lähistöllä Mustjoki laskee Viron ja Latvian rajajokena virtaavaan Koivaan eli Gaujaan. Näkötorni on suurenmoinen paikka luonnon ja lintujen tarkkailuun, sillä seudulta on bongattu useitakin harvinaisempia lintulajeja. Tornin juurella on RMK:n telttailu- ja virkistysalue nuotiopaikkoineen. Sen luota alkaa kaksi eripituista viitoitettua pyöräily- ja perinnekulttuurireittiä, joita voi taivaltaa toki jalkaisinkin.

Maastoltaan vaihtelevan ja näkymiltään kauniin Lossijärven ympäri kulkeva 4,5 km pituinen polku tarjoaa paljon elämyksiä ja nähtävyyksiä kaikkina vuodenaikoina.Polun alku on Alatskivilla tai Kalevipojan sängyn vierestä. Polun varrelle jäävät Alatskivin linna ja linnan puisto, hirvitarha, lammassilta, Kalevipojan sänky, Veskijärv ja Lossijärv.Polulla on 2 suurta tietotaulua, Kalevipojan sängyssä hirsiportaat, 2 siltaa, opasteet ja pienet suojelualueen kohteita esittelevät tietotaulut.

Pühajärven rantapuistoon ovat erityisesti tervetulleita lapsiperheet, sillä täältä löydät uimarannan kahviloiden, oleskelu alueiden, lasten leikkikentän, pallokentän ja venevuokraamon kanssa. Puiston pohjoisosassa tarjoaa kiipeilymahdollisuuksia kuntorata ja viihdettä kyläkeinu. Pühajärven rantareitillä kävellessä avautuu mahdollisuus ruokkia sorsia tai nauttia hurmaavista järvinäkymistä.Puisto kuului aikoinaan Pühajärven kartanopuistoon ja se muotoiltiin kävelymetsäksi polkuineen jo 1800-luvulla. Pääosin puisto on luonnollisesti syntynyt lehtimetsä. HUOM! Suurtapahtumien aikana puistossa liikkuminen voi olla rajoitettua!