Elistveren luontopolku

Suur Taevaskodasta alkava tunnelmallinen reitti kulkee Ahjan joen korkeilla rannoilla ja suosikkielokuvan "Taistojen mies" reiteillä. Vaellusreitille jäävät Suur Taevaskoda, osittain säilynyt Ottenin eli Valgesoon vesimyllyrakennus, kaksiholvinen Ottenin myllysilta ja minikanjoni, joka tuli tunnetuksi elokuvan "Taistojen mies" kautta, maalaukselliset näkymät Ahjan joelle, metsänveljien bunkkeri. Reitti on merkitty vihreillä merkeillä ja suuntaviitoilla, reitillä useita tietotauluja. Mahdollisuus telttailla ja tehdä nuotio on Ottenin nuotiopaikalla. Autolla tultaessa vaellus alkaa Saesaaren pysäköintialueelta ja sen vuoksi reitti on n. 2 km pidempi.

Eteläleirin 2 km pitkä vaellusreitti on luotu Viron puolustusvoimien entiselle Eteläleirin alueelle. Vuonna 1920 rakennettiin tänne vaikuttava sotilaskompleksi, jossa kesäisin harjoittelivat jalkaväen sotilaat. Vaikka rakennuksista ei ole mitään jäljellä, puiden välissä kimalteleva patoallas, vanha silta, useat perustuskivet ja kaivannot kertovat jotain tuon ajan todellisuudesta. Infotauluista voi lukea lisää entisistä ajoista. On elämys kokea, kuinka nopeasti luonto peittää kaiken ihmisen tekemän. Eteläleirin vaellusreitti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää kevyt luontoretki Viron sotahistorian perintöön. Reitin luonnollinen kulku padon ympäri ja vanhan sillan yli luo rauhallisen, lähes meditatiivisen ilmapiirin. RMK:n nuotiopaikka mahdollistaa tauon pitämisen ja tarvittaessa myös telttailun. Reitti on merkitty ja infotaulut auttavat ymmärtämään alueen merkitystä Viron puolustusvoimien historiassa. Ampumaradan pyöräreitin risteys tarjoaa lisämahdollisuuden pidempään liikkumiseen – näin Eteläleiristä voi aloittaa myös urheilullisemman päivälenkin.

Tellingumäen uudesta 25 m korkuisesta näkötornista avautuu upea näköala mutkaisen Mustjoen luhdille ja yli etelävirolaisen maiseman. Kauempaa horisontissa näkyy jo Latvia, sillä tornin lähistöllä Mustjoki laskee Viron ja Latvian rajajokena virtaavaan Koivaan eli Gaujaan. Näkötorni on suurenmoinen paikka luonnon ja lintujen tarkkailuun, sillä seudulta on bongattu useitakin harvinaisempia lintulajeja. Tornin juurella on RMK:n telttailu- ja virkistysalue nuotiopaikkoineen. Sen luota alkaa kaksi eripituista viitoitettua pyöräily- ja perinnekulttuurireittiä, joita voi taivaltaa toki jalkaisinkin.

Elvan alkulaakson vaellusreitti on Elvan maastonsuojelualueella sijaitseva maastoltaan vaihteleva 15,5 km pituinen polku niille, jotka haluavat vaeltaa useamman päivän. Polulla on erilaisia metsämaastoja, hiekkakivipaljastumia, upeita metsäjärviä, Vitin näkötorni, saramättäitä, rantaniittyjä, kaivantoja, majavia ja muurahaisvaltakunta. Polulle jäävät myös Haltija- ja seikkailupolku.Alkulaakso alkaa ja päättyy Tartumaan kuntourheilukeskuksessa. Vaellusreitin kartta leirintä- ja nuotiopaikkojen kanssa (myös Illin leirintäalue) löytyy TÄSTÄ. Polulla olevat mustat tai keltaiset numerot näyttävät kuljetut kilometrit.Suojele luontoa!

Laarin nuotiopaikan pysäköintialueelta alkaa 3 km pitkä ympyrän muotoinen metsätaloudellinen luontopolku, joka soveltuu leppoisaan kävelyyn nuotiopaikalla lepäävälle, luonnosta nautiskelevalle tai lemmikkiä ulkoiluttavalle.Polku on hyvin monipuolinen – se kulkee metsäteitä ja -polkuja pitkin valoisten männikköjen, salaperäisen kuusikon ja silmäänpistävän koivikon halki, yli Lambiniityn ja Lambiojan, jonka ylittävät puusillat.Reitti on viitoitettu ja merkitty puissa olevilla punaisilla pisteillä, reitin varrella olevat opastaulut esittelevät ympäröivää luontoa ja erilaisia ​​metsänhoitotapoja.

3 kilometriä pitkä Sangasten metsäpuiston polku sijaitsee Kiidjärve–Kooraste-virkistysalueella ja saa alkunsa Sangasten linnan takana sijaitsevasta metsäpuistosta.Polku esittelee kreivi Friedrich Georg Magnus Bergin istuttamaa metsäpuistoa, jossa kasvaa parisataa eri puu- ja pensaslajia. Polku on varusteltu metsäpuistoa ja puulajeja esittelevillä opastauluilla, viitoilla, portailla ja silloilla. Polun varrella sijaitsee myös nuotiopaikka, jossa on katoksellinen nuotioalusta, penkkejä, puuvaja-sadekatos ja käymälä.Hyvä tietää: puistossa kasvaa Viron korkein lännendouglaskuusi, jonka korkeus on 42 metriä. Aukioloaikoina voi käydä Sangasten linnassa.

Harimägi on yksi Otepään ylängön suurimmista laavavuorista (211 m merenpinnan yläpuolella). Harimäelle kannattaa tulla kaikkien Otepään suunnalla liikkuvien. Harimäen näköalatorni sijaitsee 3 km Käärikulta Sangasten suuntaan. Tornista avautuu näköala Otepään vuorille ja Väike Emajoen laakson yli Karulan ylängölle. Hyvä tietää: Harimäkeä on kutsuttu myös Leenardin ja Leonhardin mäeksi. 1816-1819 teki täällä geodeettisia mittauksia kansainvälisesti tunnustettu astronomi ja geodeetti Friedrich Georg Wilhelm Struwe (1793-1864).

Verijärven luontopolun pituus on noin 1 km. Polun varrella on yhdeksän aluetta esittelevää taulua, jotka kertovat kasveista, puista, pensaista, linnuista ja muista eläimistä. Polku kulkee Verijärven muinaislaaksossa ja metsäpuistossa. Polulla on puiset opasviitat, 3 nuotiopaikkaa grillausritilöineen ja lankkupenkkeineen.Verijärveen liittyy useita legendoja. Järvi on saanut nimensä kauan aikaa sitten, kun orjia rangaistiin järven rannalla sijaitsevassa kellarissa ja heidän verensä värjäsi veden punaiseksi. Toinen tarina kertoo pahasta Kasaritsan kartanonherrasta, jonka kuski oli yöllä kerran kotiin ajaessaan vierittänyt vankkurit ja siellä nukkuvan herran korkealta jyrkänteeltä alas järveen.