Õrsavan vaellusreitti

Kesäisin Otepäällä Sinua odottaa puhdashiekkainen ja kaunis Pühajärven uimaranta laitureineen ja 25 m uimaratoineen. Alueella on lapsille myös hauska leikkikenttä. Kesäisin rannalla on hengenpelastushenkilöstöä, useita ruoka- ja virvokemyyntikojuja, SUP-lautojen vuokrauspiste sekä venevuokraamo, josta voi vuokrata soutuveneen, kanootin tai polkuveneen. Pyörätuolin käyttäjiä varten on rakennettu oma laiturinsa sekä pukuhuone. Talvisin rannalla on avantouintipiste. Viereisen Pühajärven puiston polut sopivat mukavaan jaloitteluun kaikenikäisille.Tule ja nauti Otepään kesätunnelmaa!

Valgesoon näkötorni sijaitsee Valgesoon rämeellä, joka edustaa yhtä Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta ja jossa vierailua suositellaan kaikille luonnosta kiinnostuneille. Silmäänpistävästi suunnitellusta näkötornista avautuu upea näkymä Valgesoon rämeelle, alkukantaisen näköiseen aarniometsään ja "Paronin männikköön" sekä siellä kulkevalle luontopolulle. 29,7 m korkuisessa metallitornissa on 3 välitasannetta, viimeisen tasanteen korkeus on 23,8 m, sen keskellä on tuulisuoja ja penkit. Läheisyydessä RMK:n nuotiopaikka ja leirintäalue enintään viidelle teltalle.

3,5 km pituiselle, tietopisteissä erilaisia metsäkoostumuksia esittelevälle, polulle pääsee sekä polun alussa olevalta pysäköintialueelta että Sihin ja Papin nuotiopaikoilta. Polku kulkee metsänsisäisiä pinnoiteteitä, polkuja, pitkospuita ja kävelypolkuja pitkin vaihtelevassa maastossa.Polku ohittaa Manteuffelien perheen hautapaikan ja mittausaseman. Leirintämahdollisuus ja katettu nuotiopaikka on Sihin ja Papin nuotiopaikoilla. Sopii kaikenikäisille mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi kävelyretkeksi.

Kekkosen retkipolku on käytössä ympäri vuoden - kesällä kävelijöille, harrastus- ja huippu-urheilijoille sekä pyöräilijöille ja talvella hiihtäjille. Omaperäisen nimensä polku on saanut Suomen entisen presidentin Urho Kaleva Kekkosen Käärikun vierailun kunniaksi. 15 km pitkä polku alkaa Käärikun hiihtostadionilta ja kulkee ylös-alas luonnonkauniiden paikkojen, mm Harimäen kautta. Harimägi on Otepään ylängön suurimpia mäkiä (211,3 m). Kekkosen polun vieressä on 26 metriä korkea puusta tehty Harimäen näkötorni. Ja jos energiaa riittää, voi tehdä viisi kilometriä pitkän lisäkierroksen Harimäellä.

Noin 400-vuotta vanhan tammen ympärysmitan mittaamiseen on otettava mukaan isompi seurue koska jättilatvaisen puurungon ympärysmitta on 6,6 m.Puuta kutsutaan Sotatammeksi, koska se on todistanut monia historiallisia tapahtumia. Pühajärven kartanon talonpojat kieltäytyivät syksyllä 1841 tekemästä kartanon vaadittuja työpäiviä , ja kapinallisia rangaistiin juuri sen tammen lähellä. Pühajärven sota oli yksi Viron ensimmäisistä talonpoikien mellakoista kartanoherroja vastaan, ja sen muistoksi istutettiin tänne lähelle myös tammikko, jonne kapinan 130-vuotispäivänä pystytettiin muistokivi. Puuta ympäröi nykyään kaunis puisto kävelyreitteineen, ja vaikka muinainen puu ei ole enää täydessä loistossaan, se seisoo täällä täydessä arvossaan muistuttaen menneitä aikoja.

Peräjärven metsäpolku johtaa vaeltajan Viron eri metsätyyppien läpi. Hän saa käsityksen metsien erilaisesta käytöstä kautta aikojen, elävänä esimerkkinä ovat polun tuntumassa kasvavat puut, joista on valutettu pihkaa.Luontopolulla on mielenkiintoista käydä ympäri vuoden: keväällä, jolloin metsässä soi linnunlaulu ja polun alussa kukkii näsiä; kesällä ja syksyllä, jolloin metsä on täynnä marjoja ja sieniä; jopa talvella, jolloin lumeen jääneet jäljet kertovat kiehtovia asioita metsän asukkaista.

Retkimajat, näkötorni ja pitkospuut kutsuvat Meenikunnon rämeelle useita luonnosta kiinnostuneita. Kyseessä on kaunis levähdysalue. Pitkospuita pitkin kävellessä voi nähdä tavallisia suokasveja: vaiveroja, suokukkia, variksenmarjoja, suopursuja ja tupasvillaa, rämeen reunassa kasvaa myös vaivaiskoivuja. Eniten rämeellä kasvaa moniväristä rahkasammalta. Rämeen reunan umpeen kasvaneesta ojasta voivat rohkeimmat kokeilla maistaa erikoisen makuista rämevettä.Hyvä tietää: Pitkospuita pitkin voi kulkea myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.

Vällamäe 3,3 km pitkällä vaellusreitillä voit kokea voimakkaan, ainutlaatuisen korkeuseron Virossa. Vällamägi on Viron toiseksi korkein muinaismetsän peittämä ja jyrkkärinteinen kukkula, jonka korkeus merenpinnasta on 303,9 m. Kun otetaan huomioon 84 metrin korkeus jalasta huipulle, Vällamägi on suhteelliselta korkeudeltaan Viron korkein. Vuoren rinteet ovat paikoin erittäin jyrkät (kaltevuus 35-40 astetta). Vuodesta 1992 lähtien Vällamäen metsät on määrätty kuusen geenivarannon suojelualueeksi. Reitillä kulkiessa vaihtelevat jyrkät nousut ja laskut, tarjoten samalla fyysistä haastetta ja henkeäsalpaavia näkymiä muinaismetsän suojiin. Nousu huipulle voi hetkeksi saada tuntemaan, kuin olisit päätynyt vuorille, etkä Haanjaan. Vällamäen viehätys on juuri sen alkuperäisessä hiljaisuudessa ja luonnon kosketuksessa – täältä et löydä tungosta vaellusreiteillä. Jokainen vuodenaika tuo reitille oman ilmeensä: keväällä ilma täyttyy linnunlaulusta, kesällä metsästä voi löytää marjoja, syksyllä silmää ilahduttavat värikkäät lehdet ja sienirikkaus, talvella taas rinteet peittää hiljaisuuden tiheä lumikerros.