Verijärven luontopolku

Ahjajoen alkulaakson rannoilla sijaitsevat Iso ja Pieni Taevaskoda ovat Etelä-Viron vierailluimpia matkailukohteita. Ahjajoen luonnonsuojelualueen kauneimman osan muodostavat hiekkakivikalliot ja koskematon joki. Taevaskodan legendat kertovat luolista ja salakäytävistä, piruista sekä neidosta, jolla on kultainen kampa. Kävely Saesaaren padolta Pienen Taevaskodan seinämälle, Emaläteen, Neitsikoopaan ja lopuksi Ison Taevaskodan 22,5 korkeuteen kohoavan hiekkakiviseinämän luo kannattaa kaikkina vuodenaikoina. Kaunis ja jännittävä luonto kutsuu retkeilijöitä, ja jokaisella virolaisella on velvollisuus käydä täällä edes kerran elämässään.

Helmen luolat – kaikkein uhkeimmat Virossa sijaitsevat luolat – sijaitsevat Helmen kartanonpuistossa. Linnan raunioiden pohjoispuolella sijaitsevissa luolissa on paljastunut noin kolmen metrin matkalta valkoinen Burtniekin kerrostuman kalkkikivi. Jotkut kuuluisista luolista ovat luhistuneet kasaan. Aikoinaan luolasto koostui seitsemästä käytävillä yhdistetystä tilasta, joista suurin oli Mooseksen kirkko. Luolat ovat lähteiden uurtamia. Myöhemmin ihmiset ovat laajentaneet niitä ja käyttäneet niitä turvapaikkoina.Hyvä tietää: Helmen luolia on kansantarinoissa kutsuttu myös Helvetiksi.Kivenalainen oli vanhojen virolaisten turvapaikka sotien aikaan.

Murrumetsa-vaellusreitti alkaa Pühajärve kartanopuistota kulkee Murrumetsan läpi päättyen alkupisteeseen. 3,5 km pituisen reitin kulkemiseen kuluu noin 1-1,5 tuntia. Reitillä voi lukea infotauluilta tietoja metsiemme ja kulttuurimaastojemme kasvillisuudesta sekä eläimistöstä. Reitille jää ikivanha Pühajärve-sotatammi (ympärysmitta 6,98 m ja korkeus 22 m), Murrumetsan tammikossa on muistokivi vuonna 1841 tapahtuneen Pühajärve-sodan muistoksi (kuvanveistäjä Lembit Paluteder, avattiin 11.9.1997). Reitiltä löytyy myös lepo- ja nuotiopaikkoja.

Retkimajat, näkötorni ja pitkospuut kutsuvat Meenikunnon rämeelle useita luonnosta kiinnostuneita. Kyseessä on kaunis levähdysalue. Pitkospuita pitkin kävellessä voi nähdä tavallisia suokasveja: vaiveroja, suokukkia, variksenmarjoja, suopursuja ja tupasvillaa, rämeen reunassa kasvaa myös vaivaiskoivuja. Eniten rämeellä kasvaa moniväristä rahkasammalta. Rämeen reunan umpeen kasvaneesta ojasta voivat rohkeimmat kokeilla maistaa erikoisen makuista rämevettä.Hyvä tietää: Pitkospuita pitkin voi kulkea myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.

Kirnan 6,8 km pituinen vaelluspolku antaa hyvän mahdollisuuden tutustua Pedjan joen luhtiin ja tulvametsään. Paremman katsauksen saamiseksi luhdista ja joesta on Altmetsan tilan paikalle pystytetty näkötorni. Polun kaukaisemmassa pisteessä auttaa joen ylityksessä riippusilta. Pedjan joen oikealla rannalla on upea Musutammi. Usealla puolella vaelluspolkua on havaittavissa villisikojen ja majavien jälkiä.Polulla oltaessa saattaa kuulua Kaitseliitin (Suojeluliitto) ampumaharjoituksista tulevaa ampumista, koska Kirnan koulutuskeskus on lähellä. Luhtien likipääsytiet risteävät monessa paikassa vaelluspolun kanssa, seuraa huolella polun merkkejä!

Luontopolku sopii hyvin soiden kehitykseen ja kasvistoon tutustumiseen sekä mäntytaimikkojen tarkkailuun. Ympyrän muotoinen 1,8 km pitkä polku kiertää Valgesoon keidassuon. Polun varrella näkee rämekasveja, vanhaa "Paroninmännikkö" ja metsäneruna, jolla elää runsaasti tupsukekomuurahaisia. Pyörätuolilla ja lastenrattailla voi kulkea kaikilla polun osuuksilla. Kulkemista helpottavat polkukartta ja puissa olevat värimerkit. Retkipolun alkupäässä ovat näkötorni ja nuotiopaikka.Valgesoo on yksi Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jossa luonnonystävien kannattaa käydä.

Vapramäen luontopolulla (3,5 km), joka on osa Vapramäe-Vellavere-Vitipalun verkostoa, saa mukavan fyysisen kuormituksen valliharjulla kävellessä, lisäksi voi lukea tarinoita Kalevipojasta ja tutustua Põlismändiin, Kuningan lehmukseen, Kerikmägiin ja moneen muuhun.Luontopolku, joka on merkitty valko-puna-valkoisilla merkeillä, alkaa Vapramäen pysäkiltä. Vaellusreitillä, Elvan joen rannalla on myös nuotiopaikallinen piknikalue. Vapramäen luontotalolta voi vaeltaa vielä eteenpäin ja vierailla Tarton observatoriossa. Eteenpäin meno on helppoa, koska observatorion kupolit näkyvät kauas.

Ajetaan Võru-Valga maanteiltä Sarusta Kuutsi - Tiitsa - Karisöödi - Ura - Naha (noin 14 km). Polun kokonaispituus on noin 4,8 km ja sen kulkeminen kävellen kestää kaksi-kolme tuntia. Polku alkaa Naha tilan suuren ympärysmitaltaan neljämetrisen tammen alta ja kulkee valtiorajan välittömässä läheisyydessä, joten mukana on oltava henkilöllisyystodistus. Mielenkiintoista tietää: Viron eteläkärjessä ei voi laittaa jalkaa maahaan, koska tarkka maantieteellinen Viron tasavallan eteläkärki sijaitsee mannermaalla merkitystä paikasta viiden askeleen päässä, suoraan keskellä Peetri jokea. "