RMK:n Voorepalun Põrgurada

Vällamäe 3,3 km pitkällä vaellusreitillä voit kokea voimakkaan, ainutlaatuisen korkeuseron Virossa. Vällamägi on Viron toiseksi korkein muinaismetsän peittämä ja jyrkkärinteinen kukkula, jonka korkeus merenpinnasta on 303,9 m. Kun otetaan huomioon 84 metrin korkeus jalasta huipulle, Vällamägi on suhteelliselta korkeudeltaan Viron korkein. Vuoren rinteet ovat paikoin erittäin jyrkät (kaltevuus 35-40 astetta). Vuodesta 1992 lähtien Vällamäen metsät on määrätty kuusen geenivarannon suojelualueeksi. Reitillä kulkiessa vaihtelevat jyrkät nousut ja laskut, tarjoten samalla fyysistä haastetta ja henkeäsalpaavia näkymiä muinaismetsän suojiin. Nousu huipulle voi hetkeksi saada tuntemaan, kuin olisit päätynyt vuorille, etkä Haanjaan. Vällamäen viehätys on juuri sen alkuperäisessä hiljaisuudessa ja luonnon kosketuksessa – täältä et löydä tungosta vaellusreiteillä. Jokainen vuodenaika tuo reitille oman ilmeensä: keväällä ilma täyttyy linnunlaulusta, kesällä metsästä voi löytää marjoja, syksyllä silmää ilahduttavat värikkäät lehdet ja sienirikkaus, talvella taas rinteet peittää hiljaisuuden tiheä lumikerros.

Laarin nuotiopaikan pysäköintialueelta alkaa 3 km pitkä ympyrän muotoinen metsätaloudellinen luontopolku, joka soveltuu leppoisaan kävelyyn nuotiopaikalla lepäävälle, luonnosta nautiskelevalle tai lemmikkiä ulkoiluttavalle.Polku on hyvin monipuolinen – se kulkee metsäteitä ja -polkuja pitkin valoisten männikköjen, salaperäisen kuusikon ja silmäänpistävän koivikon halki, yli Lambiniityn ja Lambiojan, jonka ylittävät puusillat.Reitti on viitoitettu ja merkitty puissa olevilla punaisilla pisteillä, reitin varrella olevat opastaulut esittelevät ympäröivää luontoa ja erilaisia ​​metsänhoitotapoja.

Tellingumäen uudesta 25 m korkuisesta näkötornista avautuu upea näköala mutkaisen Mustjoen luhdille ja yli etelävirolaisen maiseman. Kauempaa horisontissa näkyy jo Latvia, sillä tornin lähistöllä Mustjoki laskee Viron ja Latvian rajajokena virtaavaan Koivaan eli Gaujaan. Näkötorni on suurenmoinen paikka luonnon ja lintujen tarkkailuun, sillä seudulta on bongattu useitakin harvinaisempia lintulajeja. Tornin juurella on RMK:n telttailu- ja virkistysalue nuotiopaikkoineen. Sen luota alkaa kaksi eripituista viitoitettua pyöräily- ja perinnekulttuurireittiä, joita voi taivaltaa toki jalkaisinkin.

Murrumetsa-vaellusreitti alkaa Pühajärve kartanopuistota kulkee Murrumetsan läpi päättyen alkupisteeseen. 3,5 km pituisen reitin kulkemiseen kuluu noin 1-1,5 tuntia. Reitillä voi lukea infotauluilta tietoja metsiemme ja kulttuurimaastojemme kasvillisuudesta sekä eläimistöstä. Reitille jää ikivanha Pühajärve-sotatammi (ympärysmitta 6,98 m ja korkeus 22 m), Murrumetsan tammikossa on muistokivi vuonna 1841 tapahtuneen Pühajärve-sodan muistoksi (kuvanveistäjä Lembit Paluteder, avattiin 11.9.1997). Reitiltä löytyy myös lepo- ja nuotiopaikkoja.

Ajetaan Võru-Valga maanteiltä Sarusta Kuutsi - Tiitsa - Karisöödi - Ura - Naha (noin 14 km). Polun kokonaispituus on noin 4,8 km ja sen kulkeminen kävellen kestää kaksi-kolme tuntia. Polku alkaa Naha tilan suuren ympärysmitaltaan neljämetrisen tammen alta ja kulkee valtiorajan välittömässä läheisyydessä, joten mukana on oltava henkilöllisyystodistus. Mielenkiintoista tietää: Viron eteläkärjessä ei voi laittaa jalkaa maahaan, koska tarkka maantieteellinen Viron tasavallan eteläkärki sijaitsee mannermaalla merkitystä paikasta viiden askeleen päässä, suoraan keskellä Peetri jokea. "

Viron ja Latvian rajalla olevan Koivajoen varrella kulkeva jännittävä vaellusreitti vie sinut näiden kahden maan kulttuuriperinnön nähtävyyksiin! Patikointireitti on edestakainen, 22 km yhteen suuntaan, yhteensä 44 km. Polku tutustuttaa muinaisvirolaisilta perittyyn elämäntapaan ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua historialliseen perintöön luonnon keskellä! Polun varrella on Tahevan kartano, tuulimylly, heinäladon rauniot ja ikivanhoja puita. Alueella on useita leirintäalueita ja leirintäalueita. Polku on viitoitettu ja varustettu viroksi, latviaksi ja englanniksi laadituilla infotauluilla, ja sitä voi myös pyöräillä.

Metsässä kulkevaa hiekkatietä pitkin kulkeva vaellusreitti esittelee muurahaisten elämää. Se kulkee vain hiekkateitä pitkin, joiden varrella on tietotauluja ja muurahaiskekojen luona vastaavat viitat. Polun voi kulkea myös ajoneuvolla. 3,6 km pituinen reitti alkaa tien vieressä olevalta tietotaululta. Vaellusreitti sijaitsee Padakõrven luonnonsuojelualueella, jonka tärkeimpiä arvoja ovat yksi Viron suurimmista tupsukekomuurahaisten kolonioista, monipuoliset metsäyhteisöt ja monipuolinen maasto. Suojelualueen tavoitteena on tupsukekomuurahaiskolonian, muiden suojeltujen lajien ja niiden asuinpaikkojen, metsäyhteisöjen ja Kärgandin Kames-muodostuman suojelu.

The Valga/Valka–Ape narrow gauge railway was opened to traffic in 1900 and the last trains ran here in 1970.Today, most of the old railway embankment is used as a hiking trail that runs through forests and fields on gravel and dirt roads.On the Valka–Žuldin and Koikküla–Hargla section, the trail is redirected to larger roads, because the former railway dam is mostly impassable there.Many old railway photographs and historical stories related to the railway have been attached to the old sleepers on the railway dam.There is a resting place in Hargla.