Paju-taistelun muistomerkki

Luunjassa juhlittiin 1. toukokuuta 1990 valtiotilan 70-vuotispäivää. Koska hevosten kasvatus ja ratsastusurheilu kuuluvat perinteisesti Luunjan kunnan elämään ja kartanon sydämessä pidetään hevosia nykyäänkin, pystytettiin Luunjaan juhlapäivän kunniaksi monumentti maanviljelijän historiallisesti parhaalle avustajalle - hevoselle. Pronssisen hevosveistoksen tekijä on Endel Taniloo. Yöllä 20. kesäkuuta 2017 tuntemattomat taitelijat maalasivat veistoksen violetiksi. Kansantarinan mukaan hevonen muuttui vihasta violetiksi, koska kuntaliitosten vuoksi Luunjan kuntaa uhkasi pakkoliitos Tarton kanssa. Kunnan onnistui säilyttää itsenäisyytensä.

A monument to those, who fell in the War of Independence, was opened in Misso on 26 May 1935, and the activities of the 1st cavalry regiment in the battles of the War of Independence were immortalised. The monument was demolished in 1945.The reconstructed monument was reopened on 27 August 1989. The granite pillar placed on a base of quarry-stones is 2.5 m tall. Its main side has the symbol of the cavalry unit along with the text “Here, the 1st cavalry regiment fought in the War of Independence on 19 April 1919”. In front of the monument, there are six granite plates with the names of those that fell.A monument to World War II is erected only a few steps from the Monument to the War of Independence.

Vapaussodassa kaatuneiden 200 rõugelaisen muistoksi pystytettiin vuonna 1926 pastori Valter Viksin johdolla Rõugen kirkon lähelle taiteilija Voldermar Mellikin suunnittelema muistomerkki. Patsaan etupuolella on kiveen kaiverrettu teksti ”1918–1920. Kunnia kaatuneille! Kiitollinen Rõugen pitäjä”. Vuonna 1945 bolsevikit räjäyttivät muistopatsaan ja pronssisoturi sekä sen aluskivi kaivattiin patsaan lähelle maahan. Paikallinen taiteilija Aksel Ollman kaivoi pronssimiehen yöllä maasta ja hautasi talonsa pihaan. Kesällä 1988 se kaivettiin esiin. 30. lokakuuta 1988 pidettiin muistopatsaan uudelleenpaljastaminen. Muodon restauroi Ars Monumentaal.

Legendaarisen Viron valtiomiehen ja lehtimiehen Jaan Tõnisson -muistomerkki valmistui vuonna 1999. Muistomerkin tekijöitä ovat Mati Karmin ja Tiit Trummal.

Hugo Treffner (1845-1912) oli virolainen kulttuurihenkilö ja Hugo Treffnerin lukion perustaja. Hänen nimeään kantaa Tartossa edelleen toimiva lukio (neuvostoaikaan Tarton 1. lukio), jonka seinässä Rüütli-kadulla on myös ensimmäisen rehtorin Treffnerin veistos. Treffnerin koulua pidetään yhtenä Viron eliittikouluista.Hugo Treffnerin kunniaksi pystytetty monumentti sijaitsee Emajoen rannan viereisessä Ülejõen puiston länsiosassa, entisen Hugo Treffnerin yksityiskoulun sijaintipaikalla. Monumentin tekijöitä ovat kuvanveistäjä Mati Karmin ja arkkitehti Tiit Trummal. Patsas paljastettiin 25.5.1997.Hugo Treffnerin hauta on Tartossa, Uus-Jaanin hautausmaalla.

Tarton yliopiston pitkäaikainen professori oli loistavimpia tieteilijöitä 1900-luvulla Tartossa. Lotman tutki venäjän kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaa ja kulttuurin yleisiä lainmukaisuuksia. Hän perusti kulttuurisemiotiikan laitoksen, ja oli Tartto-Moskova semiotiikkakoulukunnan perustajia. Maailmankuulun kirjallisuustieteilijän ja semiotiikkatieteilijän kunniaksi on tehty putkesta, vedestä ja valosta muistomerkki, joka paljastettiin 6.10.2007. Se koostuu viidestä 15-metrisestä teräsputkesta ja veistoksen ja sen idea perustuu Lotmanin omakuviin. Veistoksen tekijä: Mati Karmin, arkkitehti Andres Lunge.

Värskan keskustassa, Vabadussamba-aukiolla seisoo Viron vapaussodassa Petserinmaalla kaatuneiden muistopatsas. Kuvanveistäjä Roman Haavamägin suunnittelema muistomerkki aiottiin pystyttää Petserin kaupungin keskustaan kesällä 1940, mutta neuvostomiehityksen vuoksi jäi tämä suunnitelma toteuttamatta. Vasta 80 vuotta myöhemmin, 20. heinäkuuta 2020 paljastettiin patsas täällä Setomaalla. Sotilaspatsaan on muotoillut uudelleen vanhojen valokuvien avulla ja veistellyt graniitista kuvanveistäjä Tiiu Kirsipuu.Petserinmaan vapaudenpatsas on pystytetty historiallisella Petserinmaalla Viron vapaussodassa kaatuneen lähes 350 virolaisen sotilaan muistoksi. Se muistuttaa myös, kuinka tärkeä oli Tarton rauhansopimus seton kansalle.

Muistomerkki Viron Äiti paljastettiin 26. kesäkuuta 2010 Rõugessa. Muistomerkki arvostaa virolaista naista äitinä, ilmaisee kiitollisuutta ja kansamme jatkuvuutta. Viron Äiti –muistomerkin idean luoja ja rakentaja oli kultakätinen mies, virolaisten kyyditysmuistojen kerääjä ja useiden muistokirjojen laatija Hans Sissas (1933–2012). Muistomerkki on valmistettu Udmurtiasta tuodusta kivestä. Se on 3,6 metriä korkea ja painaa lähes 6 tonnia. Luonnoksen laatijat ovat taiteilijat / kuvanveistäjät Ilme ja Riho Kuld ja sen hakkasivat kuvanveistäjä-kivenhakkaajat Margus Kurvits ja Kristjan Kittus.