Muistomerkki Viron Vapaussodassa kaatuneille

Vapaussodassa kaatuneiden 200 rõugelaisen muistoksi pystytettiin vuonna 1926 pastori Valter Viksin johdolla Rõugen kirkon lähelle taiteilija Voldermar Mellikin suunnittelema muistomerkki. Patsaan etupuolella on kiveen kaiverrettu teksti ”1918–1920. Kunnia kaatuneille! Kiitollinen Rõugen pitäjä”. Vuonna 1945 bolsevikit räjäyttivät muistopatsaan ja pronssisoturi sekä sen aluskivi kaivattiin patsaan lähelle maahan. Paikallinen taiteilija Aksel Ollman kaivoi pronssimiehen yöllä maasta ja hautasi talonsa pihaan. Kesällä 1988 se kaivettiin esiin. 30. lokakuuta 1988 pidettiin muistopatsaan uudelleenpaljastaminen. Muodon restauroi Ars Monumentaal.

Vanemuise-teatterin rinteessä on kautta aikojen yhden tunnustetuimman virolaisen sinfonistin Eduard Tubina muotokuva (tekijät A. Vahtrapuu, V. Valk; ääni-installaatiot Louis Dandrel). Tule katsomaan, miten tunnettu virolainen säveltäjä ja kapellimestari johtaa kuviteltua orkesteria ja kuuntelemaan ääni-istallaatioita Ed. Tubinan tuotantoa.

Kirjailijan ja lääkärin Fr. R. Kreutzwaldin patsas sijaitsee Tamula-järven rantapuistikossa. Vuonna 1926 valmistuneen patsaan tekijä on kuvanveistäjä A. Adamson, ja sen pronssinen hahmo valettiin Italiassa. Sitä ympäröivän puiston tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta puistoa hallitsevien koivujen ja lehmusten iäksi on arvioitu yli sata vuotta. Puistossa kasvaa myös havupuita eli kuusia ja pihtoja. Tamula on itä-länsi suuntaisen ovaalin muotoinen ja pinta-alaltaan 231 hehtaarin suuruinen järvi, koska keskisyvyys on 4,2 metriä. Syvimmillään järvenselkä on koillisessa (7,5 m). Järven kaupungin puoleisella reunamalla on hyvä uimaranta ja kauniiksi rakennettu kävelytie eli promenaadi. Kreutzwaldin puistossa on esteetön reitti.

Fr. R. Faehlmannin muistopatsas - harmaasta kotimaan graniitista tehdyllä jalustalla oleva Faehlmannin pronssipatsas - paljastettiin Tartu Toomemägillä Vana Anatoomikum edessä 18. toukokuuta vuonna 1930. Fr. R. Faehlmann (1798-1850) oli Viron kansalliskirjallisuuden perustajia, lääkäri ja demokraatti. Hän opiskeli Rakveren aluekoulussa, Tarton lukiossa ja Tarton yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vuodesta 1824 Faehlmann työskenteli Tartossa lääkärinä. Hän toimi vanhassa anatomiasalissa. Hän oli yliopiston viron kielen lehtori ja luki vastaavana opettajana farmakologia- ja lääkkeenvalmistusoppikurssia.

Rukkilill (myös Murtud Rukkilill) on muistomerkki kommunismin uhreille, joka paljastettiin vuonna 1990. Tekijä on P. Saar.Graniittilohkareiden päällä on murrettu ruiskaunokki (Viron kansalliskukka). Kentän harmaassa kivilattiassa on mustia viivoja eli rautatiekiskoja, jotka symboloivat kyydittämistä Siperiaan. Ruiskaunokin terälehdistä tippuu vesipisaroita, kyyneliä.Muistomerkki pystytettiin Riia- ja Pepleri-katujen nurkalle vapaussodassa taistelleiden Memento-yhdistyksen avulla. Sen jälkeen se avattiin uudelleen osoitteessa Pepleri 27. Muistomerkki sijaitsee harmaan talon vieressä. Neuvostoaikaan siellä sijaitsi KGB:n tutkintavankila, josta alkoi monien virolaisten tie Siperiaan.

"Kalevipoeg" on Viron kansalliseepos samannimisen sankarin seikkailuista.Miehittäjät poistivat samalla paikalla sijainneen Amandus Adamsonin Vapaussodassa kaatuneille sotilaille omistetun "Kalevipoeg"-muistomerkin vuonna 1950. Vuonna 1952 samaan paikkaan pystytettiin lauluisä Kreutzwaldin muistomerkki. Kalevipoeg-patsaan palauttamista mietittiin vuodesta 1988 lähtien, mutta palauttaminen alkoi kaikin voimin vasta vuonna 2002 järjestetyllä näyttelyllä "Kalevipoeg skulptuuris". Kuvanveistäjä Ekke Väli muotoili patsaan valokuvien perusteella, konsulttina "Kalevipoegin" palautuksessa toimi kokenut kuvanveistäjä Endel Taniloo.

Karl Ernst von Baer on luonnontieteilijä, kuvaavan ja vertailevan embryologian perustaja sekä Pietarin tieteellisen akatemian akateemiikko. Hän opiskeli Tartossa vuosina 1810 - 1811 lääketiedettä ja sekä suoritti täällä tohtoritutkinnon. Vuodesta 1817 hän toimi Königsbergissa zoologian ja anatomian professorina. Pietarissa ollessaan hän harjoitti myös antropologiaa, geografiaa ja kalatiedettä Elämänsä viimeiset vuodet 1867-1876 hän vietti myös Tartossa, jossa kirjoitti 3-osaisen artiklojen ja puheiden kokoelman sekä osallistui luonnontutkijoiden seuran toimintaan, jonka puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1869. Karl Ernst von Baerin patsas valmistui vuonna 1886, tekijä M. Opeku.

Ruhtinas Michael Andreas Barclay de Tolly (1761-1818) oli venäläinen sotapäällikkö ja kenraalikomentajamarsalkka. Barclay de Tolly (venäläisittäin Mihhail Bogdanovitš Barclay de Tolly) polveutui Baltian aatelistosta. Barclay de Tolly osoitti lahjakkuutta ja urheutta Venäjän sotajoukkojen komentajana monissa taisteluissa ja hänet palkittiin 14 korkeammalla kunniamerkillä. Barclay de Tollylle myönnettiin I luokan Yrjön risti, kreivin titteli, kenraalikomentajamarsalkan arvonimi ja ruhtinaan titteli. Monumentti on rakennettu 1849. Tekijät V. Demut-Malinovski ja A. Stsedrin. Barclay de Tolly on haudattu suvun hautaan Jõgevesteen.