Otepää luterilaisen Maarjan kirkon edessä kummulla sijaitseva muistomerkki on erikoinen sapaussodassa kaatuneille omistettu patsas siitä, että se oli 30-vuotta maan povessa piilossa. Restauroinnin jälkeen muistomerkki paljastettiin vuonna 1989. Muistomerkin yläosassa on säilynyt teksti "AU LANGENUILE" ("Kunnia kaatuneille") ja 22 nimeä. Kokonaisnimilistasta on tuhoutunut osa. Metallitöitä johti kuvanveistäjä Jüri Ojaveri.Hyvä tietää: Alkuperäisen muistomerkin suunnitteli Voldemar Melnik ja työn suoritti kivenhakkaaja P. Veeber. Patsas paljastettiin juhlallisesti ensimmäisen kerran 10. kesäkuuta vuonna 1928.
Vuonna 1562 Walk (nykyisen Valgan vanha nimi) annettiin Puolalle yhdessä muun Liivinmaan kanssa Liivin sodan aseleposopimuksella. Valgan kaupunkioikeudet allekirjoitti Puolan kuningas Stefan Batory 11. kesäkuuta 1584 lähtien kolonisaatiopolitiikastaan. Kuningas oli sitä mieltä, että Liivinmaalle tulisi antaa katolilaisille uudisasukkaille (talonpojille, käsityöläisille, kauppiaille) maata omistusoikeudeksi ja vahvistaa myös katolilaisuutta Liivinmaalla.Siksi Valgan Kesk kadulla on Stefan Batorylle omistettu muistomerkki, joka valmistui vuonna 2002 Valgan kaupungin, Unkarin ja Puolan suurlähetystön yhteisenä työnä.
Vapaussodassa kaatuneiden 200 rõugelaisen muistoksi pystytettiin vuonna 1926 pastori Valter Viksin johdolla Rõugen kirkon lähelle taiteilija Voldermar Mellikin suunnittelema muistomerkki. Patsaan etupuolella on kiveen kaiverrettu teksti ”1918–1920. Kunnia kaatuneille! Kiitollinen Rõugen pitäjä”. Vuonna 1945 bolsevikit räjäyttivät muistopatsaan ja pronssisoturi sekä sen aluskivi kaivattiin patsaan lähelle maahan. Paikallinen taiteilija Aksel Ollman kaivoi pronssimiehen yöllä maasta ja hautasi talonsa pihaan. Kesällä 1988 se kaivettiin esiin. 30. lokakuuta 1988 pidettiin muistopatsaan uudelleenpaljastaminen. Muodon restauroi Ars Monumentaal.
Villem Reimanin (1861-1917) uusi muistomerkki paljastettiin vuonna 2004 , tekijä on Mati Varik. Villem Reiman oli Viron kansallisen liikkeen isä, joka pappina, kulttuuri- ja yhteiskunnantoimihenkilöna taisteli Viron kansan itsenäisyyden puolesta.
Fr. R. Faehlmannin muistopatsas - harmaasta kotimaan graniitista tehdyllä jalustalla oleva Faehlmannin pronssipatsas - paljastettiin Tartu Toomemägillä Vana Anatoomikum edessä 18. toukokuuta vuonna 1930. Fr. R. Faehlmann (1798-1850) oli Viron kansalliskirjallisuuden perustajia, lääkäri ja demokraatti. Hän opiskeli Rakveren aluekoulussa, Tarton lukiossa ja Tarton yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vuodesta 1824 Faehlmann työskenteli Tartossa lääkärinä. Hän toimi vanhassa anatomiasalissa. Hän oli yliopiston viron kielen lehtori ja luki vastaavana opettajana farmakologia- ja lääkkeenvalmistusoppikurssia.
Luunjassa juhlittiin 1. toukokuuta 1990 valtiotilan 70-vuotispäivää. Koska hevosten kasvatus ja ratsastusurheilu kuuluvat perinteisesti Luunjan kunnan elämään ja kartanon sydämessä pidetään hevosia nykyäänkin, pystytettiin Luunjaan juhlapäivän kunniaksi monumentti maanviljelijän historiallisesti parhaalle avustajalle - hevoselle. Pronssisen hevosveistoksen tekijä on Endel Taniloo. Yöllä 20. kesäkuuta 2017 tuntemattomat taitelijat maalasivat veistoksen violetiksi. Kansantarinan mukaan hevonen muuttui vihasta violetiksi, koska kuntaliitosten vuoksi Luunjan kuntaa uhkasi pakkoliitos Tarton kanssa. Kunnan onnistui säilyttää itsenäisyytensä.
Kansojen muistomerkki on Tarton vanhin muistomerkki. Yliopiston päärakennuksen rakentamisen aikana entisen Maarja-kirkon kohdalta löydettiin kirkon lattian alta ja kirkon vieressä sijaitsevalle hautausmaalle haudattuja luita. Ne haudattiin uudelleen vuonna 1806 Toomeorgiin Vallikraavi-kadun viereen ja sen kohdalle perustettiin vuonna 1811 J. W. Krausen piirustuksien mukaan pieni neliömäinen Rahvaste-muistomerkki, joka kuvaa Pien-Aasian (Lüükia) hautamonumentteja. Muistopatsaan katua kohti olevalle sivulle haudattiin 20. syyskuuta 1985 myös yliopiston päärakennuksen kellareissa saman kesän arkeologisissa kaivauksissa löydetyt ihmisluut. Yhteiseen hautaan laitettiin myös kotelo.
Värskan keskustassa, Vabadussamba-aukiolla seisoo Viron vapaussodassa Petserinmaalla kaatuneiden muistopatsas. Kuvanveistäjä Roman Haavamägin suunnittelema muistomerkki aiottiin pystyttää Petserin kaupungin keskustaan kesällä 1940, mutta neuvostomiehityksen vuoksi jäi tämä suunnitelma toteuttamatta. Vasta 80 vuotta myöhemmin, 20. heinäkuuta 2020 paljastettiin patsas täällä Setomaalla. Sotilaspatsaan on muotoillut uudelleen vanhojen valokuvien avulla ja veistellyt graniitista kuvanveistäjä Tiiu Kirsipuu.Petserinmaan vapaudenpatsas on pystytetty historiallisella Petserinmaalla Viron vapaussodassa kaatuneen lähes 350 virolaisen sotilaan muistoksi. Se muistuttaa myös, kuinka tärkeä oli Tarton rauhansopimus seton kansalle.