• Avasta
    • Ruoka
    • Perhe
    • Kulttuuri
    • Luonto
    • Urheilu
    • Blogi
  • Planeeri
    • Majoitus
    • Matkailutiedot
    • Tapahtumat
    • Yhteisössä
FIN
  • SuomiFIN
  • EestiEST
  • EnglishENG
  • LatviešuLAT
  • РусскийRUS
FIN
  • SuomiFIN
  • EestiEST
  • EnglishENG
  • LatviešuLAT
  • РусскийRUS
Populaarsed otsingud:
Näita kõiki tulemusi
  • Historia ja kulttuuri
  • Taide ja muotoilu
  • Muistomerkit

Monument to the War of Independence in Misso

Rõuge vald, Võru maakond, 65006

A monument to those, who fell in the War of Independence, was opened in Misso on 26 May 1935, and the activities of the 1st cavalry regiment in the battles of the War of Independence were immortalised. The monument was demolished in 1945.The reconstructed monument was reopened on 27 August 1989. The granite pillar placed on a base of quarry-stones is 2.5 m tall. Its main side has the symbol of the cavalry unit along with the text “Here, the 1st cavalry regiment fought in the War of Independence on 19 April 1919”. In front of the monument, there are six granite plates with the names of those that fell.A monument to World War II is erected only a few steps from the Monument to the War of Independence.

Mugavused

  • Free parking

Lahtiolekuajad

Aastaringselt

Ööpäevaringselt

Kontakt

  • +372 5331 1442
  • voru@visitestonia.com

Vaata lisaks

  • Muistomerkit

Jaan Tõnisson -muistomerkki

Legendaarisen Viron valtiomiehen ja lehtimiehen Jaan Tõnisson -muistomerkki valmistui vuonna 1999. Muistomerkin tekijöitä ovat Mati Karmin ja Tiit Trummal.

  • Muistomerkit

Rahvaste-muistomerkki

Kansojen muistomerkki on Tarton vanhin muistomerkki. Yliopiston päärakennuksen rakentamisen aikana entisen Maarja-kirkon kohdalta löydettiin kirkon lattian alta ja kirkon vieressä sijaitsevalle hautausmaalle haudattuja luita. Ne haudattiin uudelleen vuonna 1806 Toomeorgiin Vallikraavi-kadun viereen ja sen kohdalle perustettiin vuonna 1811 J. W. Krausen piirustuksien mukaan pieni neliömäinen Rahvaste-muistomerkki, joka kuvaa Pien-Aasian (Lüükia) hautamonumentteja. Muistopatsaan katua kohti olevalle sivulle haudattiin 20. syyskuuta 1985 myös yliopiston päärakennuksen kellareissa saman kesän arkeologisissa kaivauksissa löydetyt ihmisluut. Yhteiseen hautaan laitettiin myös kotelo.

  • Muistomerkit

Nikolai Pirogov -muistomerkki

Tartossa opiskelleelle ja professoriksi tulleelle lääketieteilijälle omistettu muistomerkki valmistui vuonna 1952. Tekijöitä ovat J. Raudsepp, A. Mölder, P. Tarvas, A. Volberg. N. Pirogov oli kokeellisen leikkaustieteen, topografisen anatomian ja ulkoleikkaustieteen perustajia. Hänen töiden kautta Tarton leikkaustiede levisi yli koko Venäjän ja Venäjän ulkopuolellekin.

  • Muistomerkit

Juri Lotman -muistomerkki

Tarton yliopiston pitkäaikainen professori oli loistavimpia tieteilijöitä 1900-luvulla Tartossa. Lotman tutki venäjän kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaa ja kulttuurin yleisiä lainmukaisuuksia. Hän perusti kulttuurisemiotiikan laitoksen, ja oli Tartto-Moskova semiotiikkakoulukunnan perustajia. Maailmankuulun kirjallisuustieteilijän ja semiotiikkatieteilijän kunniaksi on tehty putkesta, vedestä ja valosta muistomerkki, joka paljastettiin 6.10.2007. Se koostuu viidestä 15-metrisestä teräsputkesta ja veistoksen ja sen idea perustuu Lotmanin omakuviin. Veistoksen tekijä: Mati Karmin, arkkitehti Andres Lunge.

  • Muistomerkit

Jõgevan kaupungin pakkaspilari

Jõgevan kaupungin rajalle Piiben maantien viereen on pystytetty pakkaspilari. Viron pakkasennätys -43,5ºC on mitattu juuri Jõgevalla vuonna 1940. Pilarissa on myös toinen lämpötila. Vuoden 2003 pakkasennätys -37,6ºC mitattiin myös Jõgevalla.

  • Muistomerkit

Kristjan Jaak Petersonin muistomerkki

Kristjan Jaak Peterson (14.3.1801–4.8.1822) oli virolainen kirjailija, jota pidetään Viron kansalliskirjallisuuden luojaksi.Hän opiskeli 1819-1820 Tarton yliopiston teologisessa ja filosofisessa tiedekunnassa ja kutsui itseään maakansan laulajaksi, arvosti kirjallisuuden kansallista luonnetta ja hänen mielestään alkuperäisen virolaisen kirjallisuuden luominen oli mahdollista. Petersonista muistuttavat Toomemäellä oleva pronssinen muistomerkki, joka valmistui 1983, taiteilijat J. Soans ja A. Murdmaa sekä Petersonin-niminen lukio Tartossa.Kirjailijan syntymäpäivänä 14. maaliskuuta juhlitaan äidinkielenpäivää.Mielenkiintoinen fakta on, että Peterson käveli yli 200 vuotta sitten rahanpuutteen vuoksi Tartosta Riikaan.

  • Muistomerkit

Hevosmonumentti Luunjassa

Luunjassa juhlittiin 1. toukokuuta 1990 valtiotilan 70-vuotispäivää. Koska hevosten kasvatus ja ratsastusurheilu kuuluvat perinteisesti Luunjan kunnan elämään ja kartanon sydämessä pidetään hevosia nykyäänkin, pystytettiin Luunjaan juhlapäivän kunniaksi monumentti maanviljelijän historiallisesti parhaalle avustajalle - hevoselle. Pronssisen hevosveistoksen tekijä on Endel Taniloo. Yöllä 20. kesäkuuta 2017 tuntemattomat taitelijat maalasivat veistoksen violetiksi. Kansantarinan mukaan hevonen muuttui vihasta violetiksi, koska kuntaliitosten vuoksi Luunjan kuntaa uhkasi pakkoliitos Tarton kanssa. Kunnan onnistui säilyttää itsenäisyytensä.

  • Muistomerkit

Hugo Treffnerin monumentti

Hugo Treffner (1845-1912) oli virolainen kulttuurihenkilö ja Hugo Treffnerin lukion perustaja. Hänen nimeään kantaa Tartossa edelleen toimiva lukio (neuvostoaikaan Tarton 1. lukio), jonka seinässä Rüütli-kadulla on myös ensimmäisen rehtorin Treffnerin veistos. Treffnerin koulua pidetään yhtenä Viron eliittikouluista.Hugo Treffnerin kunniaksi pystytetty monumentti sijaitsee Emajoen rannan viereisessä Ülejõen puiston länsiosassa, entisen Hugo Treffnerin yksityiskoulun sijaintipaikalla. Monumentin tekijöitä ovat kuvanveistäjä Mati Karmin ja arkkitehti Tiit Trummal. Patsas paljastettiin 25.5.1997.Hugo Treffnerin hauta on Tartossa, Uus-Jaanin hautausmaalla.

  • Privacy Policy
Liity uutiskirjeeseen

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Hyväksyn markkinoinnin

Lõuna-Eesti Turismiklaster
info@visitsouthestonia.com