Muistomerkki Viron Äiti

Viron tasavallan ensimmäisen opetusministerin ja kansanyliopiston perustajan, ensimmäisen pedagogiikkaprofessorin Peeter Siegfried Nikolaus Põldin (1878-1930) muistomerkki paljastettiin opetus- ja tiedeministeriön edessä 1.12.2008. Poliisikentällä sijaitsevan muistomerkin tekijöitä ovat kuvanveistäjä Ekke Väli ja arkkitehti Ain Rööpson.Peeter Põldin päivän nimissä on Tarton yliopistossa vuodesta 2008 järjestetty opiskelijoiden tiedekonferensseja ja samana päivänä yliopisto luovuttaa myös Põldin nimeä kantavan stipendin.

Muistopatsaan professori K. Morgensternille on perustanut yliopisto. Johann Karl Simon Morgenstern (1170-1852) oli saksalainen opettajaa, joka vuosina 1802-1936 oli Tarton yliopiston klassisen filologian, estetiikan, kirjallisuus- ja taidehistorian professori. Hän oli Tarton yliopiston kirjaston perustajia ja ensimmäinen rehtori (1802-1839). Hän perusti myös vuonna 1803 Tarton yliopiston taidemuseon.

Legendaarisen Viron valtiomiehen ja lehtimiehen Jaan Tõnisson -muistomerkki valmistui vuonna 1999. Muistomerkin tekijöitä ovat Mati Karmin ja Tiit Trummal.

Vuonna 1562 Walk (nykyisen Valgan vanha nimi) annettiin Puolalle yhdessä muun Liivinmaan kanssa Liivin sodan aseleposopimuksella. Valgan kaupunkioikeudet allekirjoitti Puolan kuningas Stefan Batory 11. kesäkuuta 1584 lähtien kolonisaatiopolitiikastaan. Kuningas oli sitä mieltä, että Liivinmaalle tulisi antaa katolilaisille uudisasukkaille (talonpojille, käsityöläisille, kauppiaille) maata omistusoikeudeksi ja vahvistaa myös katolilaisuutta Liivinmaalla.Siksi Valgan Kesk kadulla on Stefan Batorylle omistettu muistomerkki, joka valmistui vuonna 2002 Valgan kaupungin, Unkarin ja Puolan suurlähetystön yhteisenä työnä.

Vapaussodassa kaatuneiden 200 rõugelaisen muistoksi pystytettiin vuonna 1926 pastori Valter Viksin johdolla Rõugen kirkon lähelle taiteilija Voldermar Mellikin suunnittelema muistomerkki. Patsaan etupuolella on kiveen kaiverrettu teksti ”1918–1920. Kunnia kaatuneille! Kiitollinen Rõugen pitäjä”. Vuonna 1945 bolsevikit räjäyttivät muistopatsaan ja pronssisoturi sekä sen aluskivi kaivattiin patsaan lähelle maahan. Paikallinen taiteilija Aksel Ollman kaivoi pronssimiehen yöllä maasta ja hautasi talonsa pihaan. Kesällä 1988 se kaivettiin esiin. 30. lokakuuta 1988 pidettiin muistopatsaan uudelleenpaljastaminen. Muodon restauroi Ars Monumentaal.

Vuonna 1969. paljastettu Struven muistomerkki on omistettu entiselle Tarton tähtitornin johtajalle F. G. W Struvelle (15.4.1793 – 23.11.1864), joka oli saksalaissyntyinen venäläinen tähtitieteilijä ja geodeetti. Hänen johdolla tehtiin 1816–1855 pituuspiirin mittaukset, joiden tavoitteena oli selvittää tarkemmin maapallon muotoa ja kokoa.Tämä muistomerkki on oman aikakautensa hengessä luotu abstrakti luomus, joka heijastaa ihmisajatuksen pyrkimistä avaruuteen. Veistoksen alaosa on saanut inspiraatiota aurinkokellosta ja yläosa tiimalasista. Muistomerkin tekijät ovat Olav Männi ja Udo Ivask.Tähtitieteilijää muistuttavat Tartossa Struven mukaan nimetty katu ja kolmioketju.

Viron kansalliskirjallisuuden perustajan Friedrich Reinhold Kreutzwaldin (1803–1882) patsas valmistui vuonna 1952. Muistopatsaan tekijöitä olivat kuvanveistäjät Johannes Hirv ja Martin Saks sekä arkkitehdit Heiki Karro, Ants Mellik ja Mart Port.

Ruhtinas Michael Andreas Barclay de Tolly (1761-1818) oli venäläinen sotapäällikkö ja kenraalikomentajamarsalkka. Barclay de Tolly (venäläisittäin Mihhail Bogdanovitš Barclay de Tolly) polveutui Baltian aatelistosta. Barclay de Tolly osoitti lahjakkuutta ja urheutta Venäjän sotajoukkojen komentajana monissa taisteluissa ja hänet palkittiin 14 korkeammalla kunniamerkillä. Barclay de Tollylle myönnettiin I luokan Yrjön risti, kreivin titteli, kenraalikomentajamarsalkan arvonimi ja ruhtinaan titteli. Monumentti on rakennettu 1849. Tekijät V. Demut-Malinovski ja A. Stsedrin. Barclay de Tolly on haudattu suvun hautaan Jõgevesteen.