Fr. R. Kreutzwaldin patsas ja puisto Tamula-järven rannalla

Fr. R. Faehlmannin muistopatsas - harmaasta kotimaan graniitista tehdyllä jalustalla oleva Faehlmannin pronssipatsas - paljastettiin Tartu Toomemägillä Vana Anatoomikum edessä 18. toukokuuta vuonna 1930. Fr. R. Faehlmann (1798-1850) oli Viron kansalliskirjallisuuden perustajia, lääkäri ja demokraatti. Hän opiskeli Rakveren aluekoulussa, Tarton lukiossa ja Tarton yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vuodesta 1824 Faehlmann työskenteli Tartossa lääkärinä. Hän toimi vanhassa anatomiasalissa. Hän oli yliopiston viron kielen lehtori ja luki vastaavana opettajana farmakologia- ja lääkkeenvalmistusoppikurssia.

Otepää luterilaisen Maarjan kirkon edessä kummulla sijaitseva muistomerkki on erikoinen sapaussodassa kaatuneille omistettu patsas siitä, että se oli 30-vuotta maan povessa piilossa. Restauroinnin jälkeen muistomerkki paljastettiin vuonna 1989. Muistomerkin yläosassa on säilynyt teksti "AU LANGENUILE" ("Kunnia kaatuneille") ja 22 nimeä. Kokonaisnimilistasta on tuhoutunut osa. Metallitöitä johti kuvanveistäjä Jüri Ojaveri.Hyvä tietää: Alkuperäisen muistomerkin suunnitteli Voldemar Melnik ja työn suoritti kivenhakkaaja P. Veeber. Patsas paljastettiin juhlallisesti ensimmäisen kerran 10. kesäkuuta vuonna 1928.

Kristjan Jaak Peterson (14.3.1801–4.8.1822) oli virolainen kirjailija, jota pidetään Viron kansalliskirjallisuuden luojaksi.Hän opiskeli 1819-1820 Tarton yliopiston teologisessa ja filosofisessa tiedekunnassa ja kutsui itseään maakansan laulajaksi, arvosti kirjallisuuden kansallista luonnetta ja hänen mielestään alkuperäisen virolaisen kirjallisuuden luominen oli mahdollista. Petersonista muistuttavat Toomemäellä oleva pronssinen muistomerkki, joka valmistui 1983, taiteilijat J. Soans ja A. Murdmaa sekä Petersonin-niminen lukio Tartossa.Kirjailijan syntymäpäivänä 14. maaliskuuta juhlitaan äidinkielenpäivää.Mielenkiintoinen fakta on, että Peterson käveli yli 200 vuotta sitten rahanpuutteen vuoksi Tartosta Riikaan.

Värskan keskustassa, Vabadussamba-aukiolla seisoo Viron vapaussodassa Petserinmaalla kaatuneiden muistopatsas. Kuvanveistäjä Roman Haavamägin suunnittelema muistomerkki aiottiin pystyttää Petserin kaupungin keskustaan kesällä 1940, mutta neuvostomiehityksen vuoksi jäi tämä suunnitelma toteuttamatta. Vasta 80 vuotta myöhemmin, 20. heinäkuuta 2020 paljastettiin patsas täällä Setomaalla. Sotilaspatsaan on muotoillut uudelleen vanhojen valokuvien avulla ja veistellyt graniitista kuvanveistäjä Tiiu Kirsipuu.Petserinmaan vapaudenpatsas on pystytetty historiallisella Petserinmaalla Viron vapaussodassa kaatuneen lähes 350 virolaisen sotilaan muistoksi. Se muistuttaa myös, kuinka tärkeä oli Tarton rauhansopimus seton kansalle.

Villem Reimanin (1861-1917) uusi muistomerkki paljastettiin vuonna 2004 , tekijä on Mati Varik. Villem Reiman oli Viron kansallisen liikkeen isä, joka pappina, kulttuuri- ja yhteiskunnantoimihenkilöna taisteli Viron kansan itsenäisyyden puolesta.

Vanemuise-teatterin rinteessä on kautta aikojen yhden tunnustetuimman virolaisen sinfonistin Eduard Tubina muotokuva (tekijät A. Vahtrapuu, V. Valk; ääni-installaatiot Louis Dandrel). Tule katsomaan, miten tunnettu virolainen säveltäjä ja kapellimestari johtaa kuviteltua orkesteria ja kuuntelemaan ääni-istallaatioita Ed. Tubinan tuotantoa.

"Kalevipoeg" on Viron kansalliseepos samannimisen sankarin seikkailuista.Miehittäjät poistivat samalla paikalla sijainneen Amandus Adamsonin Vapaussodassa kaatuneille sotilaille omistetun "Kalevipoeg"-muistomerkin vuonna 1950. Vuonna 1952 samaan paikkaan pystytettiin lauluisä Kreutzwaldin muistomerkki. Kalevipoeg-patsaan palauttamista mietittiin vuodesta 1988 lähtien, mutta palauttaminen alkoi kaikin voimin vasta vuonna 2002 järjestetyllä näyttelyllä "Kalevipoeg skulptuuris". Kuvanveistäjä Ekke Väli muotoili patsaan valokuvien perusteella, konsulttina "Kalevipoegin" palautuksessa toimi kokenut kuvanveistäjä Endel Taniloo.

Kansojen muistomerkki on Tarton vanhin muistomerkki. Yliopiston päärakennuksen rakentamisen aikana entisen Maarja-kirkon kohdalta löydettiin kirkon lattian alta ja kirkon vieressä sijaitsevalle hautausmaalle haudattuja luita. Ne haudattiin uudelleen vuonna 1806 Toomeorgiin Vallikraavi-kadun viereen ja sen kohdalle perustettiin vuonna 1811 J. W. Krausen piirustuksien mukaan pieni neliömäinen Rahvaste-muistomerkki, joka kuvaa Pien-Aasian (Lüükia) hautamonumentteja. Muistopatsaan katua kohti olevalle sivulle haudattiin 20. syyskuuta 1985 myös yliopiston päärakennuksen kellareissa saman kesän arkeologisissa kaivauksissa löydetyt ihmisluut. Yhteiseen hautaan laitettiin myös kotelo.