Villem Reimanin (1861-1917) uusi muistomerkki paljastettiin vuonna 2004 , tekijä on Mati Varik. Villem Reiman oli Viron kansallisen liikkeen isä, joka pappina, kulttuuri- ja yhteiskunnantoimihenkilöna taisteli Viron kansan itsenäisyyden puolesta.
Tartossa opiskelleelle ja professoriksi tulleelle lääketieteilijälle omistettu muistomerkki valmistui vuonna 1952. Tekijöitä ovat J. Raudsepp, A. Mölder, P. Tarvas, A. Volberg. N. Pirogov oli kokeellisen leikkaustieteen, topografisen anatomian ja ulkoleikkaustieteen perustajia. Hänen töiden kautta Tarton leikkaustiede levisi yli koko Venäjän ja Venäjän ulkopuolellekin.
A monument to those, who fell in the War of Independence, was opened in Misso on 26 May 1935, and the activities of the 1st cavalry regiment in the battles of the War of Independence were immortalised. The monument was demolished in 1945.The reconstructed monument was reopened on 27 August 1989. The granite pillar placed on a base of quarry-stones is 2.5 m tall. Its main side has the symbol of the cavalry unit along with the text “Here, the 1st cavalry regiment fought in the War of Independence on 19 April 1919”. In front of the monument, there are six granite plates with the names of those that fell.A monument to World War II is erected only a few steps from the Monument to the War of Independence.
Pienehkön Valga kapungin kehityksessä ratkaiseva vuosi oli 1886, jolloin vahvistettiin Pihkva-Riika-rautatien rakennussuunnitelma Valgasta Tarttoon kulkevalle reitilleVuonna 1998 Valgan rautatieaseman lähelle pystytetty höyryveturi-muistomerkki merkitsee Pihkva-Valga-Riika-junayhteyden 110-vuotispäivää. Ensimmäinen juna Tartosta Riikaan kulki vuonna 1888 ja matka kesti silloin 12 tuntia (tänään matka kestää alle 4 tuntia). Vuonna 1889 Valgasta tuli II luokan rautatieasema ja samana vuonna valmistui myös Walk-asemarakennus, joka valitettavasti tuhoutui sodassa, ja sen tilalle on rakennettu uusi, vuonna 1949 valmistunut asemarakennus. Valga oli tärkeä solmukohta Tarto-Valga-haararadalla myös työpajojen ja päädepotin ansiosta, joista tuli kaupungin suurimpia teollisuusyrityksiksiä. Hyvä tietää: *Veturi SU 251-98 on rakennettu vuonna 1949 Sormovo laivatehtaalla, sen paino on 87 tonnia ja kattilan tuotto 12 tonnia höyryä tunnissa; *Riika-Pihkova rautatien virallinen avaaminen tapahtui 22. heinäkuuta vuonna 1889 Pihkovassa.
Tarton yliopiston pitkäaikainen professori oli loistavimpia tieteilijöitä 1900-luvulla Tartossa. Lotman tutki venäjän kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaa ja kulttuurin yleisiä lainmukaisuuksia. Hän perusti kulttuurisemiotiikan laitoksen, ja oli Tartto-Moskova semiotiikkakoulukunnan perustajia. Maailmankuulun kirjallisuustieteilijän ja semiotiikkatieteilijän kunniaksi on tehty putkesta, vedestä ja valosta muistomerkki, joka paljastettiin 6.10.2007. Se koostuu viidestä 15-metrisestä teräsputkesta ja veistoksen ja sen idea perustuu Lotmanin omakuviin. Veistoksen tekijä: Mati Karmin, arkkitehti Andres Lunge.
Jõgevan kaupungin rajalle Piiben maantien viereen on pystytetty pakkaspilari. Viron pakkasennätys -43,5ºC on mitattu juuri Jõgevalla vuonna 1940. Pilarissa on myös toinen lämpötila. Vuoden 2003 pakkasennätys -37,6ºC mitattiin myös Jõgevalla.
Vapaussodassa kaatuneiden 200 rõugelaisen muistoksi pystytettiin vuonna 1926 pastori Valter Viksin johdolla Rõugen kirkon lähelle taiteilija Voldermar Mellikin suunnittelema muistomerkki. Patsaan etupuolella on kiveen kaiverrettu teksti ”1918–1920. Kunnia kaatuneille! Kiitollinen Rõugen pitäjä”. Vuonna 1945 bolsevikit räjäyttivät muistopatsaan ja pronssisoturi sekä sen aluskivi kaivattiin patsaan lähelle maahan. Paikallinen taiteilija Aksel Ollman kaivoi pronssimiehen yöllä maasta ja hautasi talonsa pihaan. Kesällä 1988 se kaivettiin esiin. 30. lokakuuta 1988 pidettiin muistopatsaan uudelleenpaljastaminen. Muodon restauroi Ars Monumentaal.
Otepää luterilaisen Maarjan kirkon edessä kummulla sijaitseva muistomerkki on erikoinen sapaussodassa kaatuneille omistettu patsas siitä, että se oli 30-vuotta maan povessa piilossa. Restauroinnin jälkeen muistomerkki paljastettiin vuonna 1989. Muistomerkin yläosassa on säilynyt teksti "AU LANGENUILE" ("Kunnia kaatuneille") ja 22 nimeä. Kokonaisnimilistasta on tuhoutunut osa. Metallitöitä johti kuvanveistäjä Jüri Ojaveri.Hyvä tietää: Alkuperäisen muistomerkin suunnitteli Voldemar Melnik ja työn suoritti kivenhakkaaja P. Veeber. Patsas paljastettiin juhlallisesti ensimmäisen kerran 10. kesäkuuta vuonna 1928.