Karl Ernst von Baer -muistomerkki

Kansojen muistomerkki on Tarton vanhin muistomerkki. Yliopiston päärakennuksen rakentamisen aikana entisen Maarja-kirkon kohdalta löydettiin kirkon lattian alta ja kirkon vieressä sijaitsevalle hautausmaalle haudattuja luita. Ne haudattiin uudelleen vuonna 1806 Toomeorgiin Vallikraavi-kadun viereen ja sen kohdalle perustettiin vuonna 1811 J. W. Krausen piirustuksien mukaan pieni neliömäinen Rahvaste-muistomerkki, joka kuvaa Pien-Aasian (Lüükia) hautamonumentteja. Muistopatsaan katua kohti olevalle sivulle haudattiin 20. syyskuuta 1985 myös yliopiston päärakennuksen kellareissa saman kesän arkeologisissa kaivauksissa löydetyt ihmisluut. Yhteiseen hautaan laitettiin myös kotelo.

Muistomerkki sijaitsee Võrun keskusaukiolla ja on omistettu niille võrulaisille, jotka hukkuivat 28. syyskuuta 1994 myrskyisenä yönä matkustajalautta ”Estonian” katastrofissa. Muistomerkki on pystytetty vuonna 1996 (kuvanveistäjä M. Karmin).

Muistomerkki Viron Äiti paljastettiin 26. kesäkuuta 2010 Rõugessa. Muistomerkki arvostaa virolaista naista äitinä, ilmaisee kiitollisuutta ja kansamme jatkuvuutta. Viron Äiti –muistomerkin idean luoja ja rakentaja oli kultakätinen mies, virolaisten kyyditysmuistojen kerääjä ja useiden muistokirjojen laatija Hans Sissas (1933–2012). Muistomerkki on valmistettu Udmurtiasta tuodusta kivestä. Se on 3,6 metriä korkea ja painaa lähes 6 tonnia. Luonnoksen laatijat ovat taiteilijat / kuvanveistäjät Ilme ja Riho Kuld ja sen hakkasivat kuvanveistäjä-kivenhakkaajat Margus Kurvits ja Kristjan Kittus.

Hugo Treffner (1845-1912) oli virolainen kulttuurihenkilö ja Hugo Treffnerin lukion perustaja. Hänen nimeään kantaa Tartossa edelleen toimiva lukio (neuvostoaikaan Tarton 1. lukio), jonka seinässä Rüütli-kadulla on myös ensimmäisen rehtorin Treffnerin veistos. Treffnerin koulua pidetään yhtenä Viron eliittikouluista.Hugo Treffnerin kunniaksi pystytetty monumentti sijaitsee Emajoen rannan viereisessä Ülejõen puiston länsiosassa, entisen Hugo Treffnerin yksityiskoulun sijaintipaikalla. Monumentin tekijöitä ovat kuvanveistäjä Mati Karmin ja arkkitehti Tiit Trummal. Patsas paljastettiin 25.5.1997.Hugo Treffnerin hauta on Tartossa, Uus-Jaanin hautausmaalla.

Vuonna 1562 Walk (nykyisen Valgan vanha nimi) annettiin Puolalle yhdessä muun Liivinmaan kanssa Liivin sodan aseleposopimuksella. Valgan kaupunkioikeudet allekirjoitti Puolan kuningas Stefan Batory 11. kesäkuuta 1584 lähtien kolonisaatiopolitiikastaan. Kuningas oli sitä mieltä, että Liivinmaalle tulisi antaa katolilaisille uudisasukkaille (talonpojille, käsityöläisille, kauppiaille) maata omistusoikeudeksi ja vahvistaa myös katolilaisuutta Liivinmaalla.Siksi Valgan Kesk kadulla on Stefan Batorylle omistettu muistomerkki, joka valmistui vuonna 2002 Valgan kaupungin, Unkarin ja Puolan suurlähetystön yhteisenä työnä.

A monument to those, who fell in the War of Independence, was opened in Misso on 26 May 1935, and the activities of the 1st cavalry regiment in the battles of the War of Independence were immortalised. The monument was demolished in 1945.The reconstructed monument was reopened on 27 August 1989. The granite pillar placed on a base of quarry-stones is 2.5 m tall. Its main side has the symbol of the cavalry unit along with the text “Here, the 1st cavalry regiment fought in the War of Independence on 19 April 1919”. In front of the monument, there are six granite plates with the names of those that fell.A monument to World War II is erected only a few steps from the Monument to the War of Independence.

Paju-kartanon lähellä tapahtui 31. tammikuuta 1919 vapaussodan tärkeimpiä taisteluja. Viron itsenäistymisen puolesta taisteli virolaisten kanssa myös Suomen vapaaehtoisista koostunut Pohjan Poikien rykmentti. Taistelussa kaatui vapaussodan tunnetuin päällikkö luutnantti Julius Kuperjanov. Taistelusta muistuttaa graniittinen muistomerkki kolmiasteisella pyramidilla, joka avattiin uudelleen taistelun 75-vuosipäivänä 31.1.1994. Hyvä tietää: *muistomerkin avasi Viron Tasavallan presidentti Lennart Meri; *taistelussa kaatuneille Pohjan Pojille on omistettu muistotaulu Valga Jaani kirkon seinälle.

"Kalevipoeg" on Viron kansalliseepos samannimisen sankarin seikkailuista.Miehittäjät poistivat samalla paikalla sijainneen Amandus Adamsonin Vapaussodassa kaatuneille sotilaille omistetun "Kalevipoeg"-muistomerkin vuonna 1950. Vuonna 1952 samaan paikkaan pystytettiin lauluisä Kreutzwaldin muistomerkki. Kalevipoeg-patsaan palauttamista mietittiin vuodesta 1988 lähtien, mutta palauttaminen alkoi kaikin voimin vasta vuonna 2002 järjestetyllä näyttelyllä "Kalevipoeg skulptuuris". Kuvanveistäjä Ekke Väli muotoili patsaan valokuvien perusteella, konsulttina "Kalevipoegin" palautuksessa toimi kokenut kuvanveistäjä Endel Taniloo.