Stalinismin uhrien muistomerkki ”Rukkilill”

Jakob Hurt (1839–1907) oli ensimmäinen virolainen pappi, joka toimi Otepäällä vuosina 1872–1880. Hän oli Viron kansallisen liikkumisen merkkihenkilö, kansanrunoilija ja kielitieteilijä. Otepäällä toimiessaan J. Hurt toimi sekä Eesti Kirjameeste Seltsin että Eesti Aleksandrikoolin perustuskomitean puheenjohtajana. Hän edisti Otepään kihlakunnan kouluelämää ja uudisti koulurakennuksia. J. Hurt asui suurimman osan Otepäällä olemista vuosistaan Otepään kirkkokartanon rakennuksessa, minkä vuoksi rakennuksen edessä olevalle viheraukiolle pystytettiin 25.11.1989 Jakob Hurtin graniittinen rintakuva. Veistoksen on tehnyt Villu Jaanisoo.

Vapaussodassa kaatuneiden 200 rõugelaisen muistoksi pystytettiin vuonna 1926 pastori Valter Viksin johdolla Rõugen kirkon lähelle taiteilija Voldermar Mellikin suunnittelema muistomerkki. Patsaan etupuolella on kiveen kaiverrettu teksti ”1918–1920. Kunnia kaatuneille! Kiitollinen Rõugen pitäjä”. Vuonna 1945 bolsevikit räjäyttivät muistopatsaan ja pronssisoturi sekä sen aluskivi kaivattiin patsaan lähelle maahan. Paikallinen taiteilija Aksel Ollman kaivoi pronssimiehen yöllä maasta ja hautasi talonsa pihaan. Kesällä 1988 se kaivettiin esiin. 30. lokakuuta 1988 pidettiin muistopatsaan uudelleenpaljastaminen. Muodon restauroi Ars Monumentaal.

Karl Ernst von Baer on luonnontieteilijä, kuvaavan ja vertailevan embryologian perustaja sekä Pietarin tieteellisen akatemian akateemiikko. Hän opiskeli Tartossa vuosina 1810 - 1811 lääketiedettä ja sekä suoritti täällä tohtoritutkinnon. Vuodesta 1817 hän toimi Königsbergissa zoologian ja anatomian professorina. Pietarissa ollessaan hän harjoitti myös antropologiaa, geografiaa ja kalatiedettä Elämänsä viimeiset vuodet 1867-1876 hän vietti myös Tartossa, jossa kirjoitti 3-osaisen artiklojen ja puheiden kokoelman sekä osallistui luonnontutkijoiden seuran toimintaan, jonka puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1869. Karl Ernst von Baerin patsas valmistui vuonna 1886, tekijä M. Opeku.

Jakob Hurt (22.7.1839 - 13.1.1907) oli virolainen kansanrunoudentutkija ja kielitieteilijä. Hän opiskeli Tarton yliopistossa uskontotiedettä (teologian kandidaatti vuodesta 1865) ja sai vuonna 1886 Helsingin yliopistossa filosofian tohtorin tutkinnon. Osallistui aktiivisesti Viron kansallisuusliikkeen suur-tapahtumiin. Jakob Hurt (1839-1907) -muistomerkki valmistui vuonna 1994, muistomerkin tekijöitä ovat J. Soans ja R. Tomingas.

Pienehkön Valga kapungin kehityksessä ratkaiseva vuosi oli 1886, jolloin vahvistettiin Pihkva-Riika-rautatien rakennussuunnitelma Valgasta Tarttoon kulkevalle reitilleVuonna 1998 Valgan rautatieaseman lähelle pystytetty höyryveturi-muistomerkki merkitsee Pihkva-Valga-Riika-junayhteyden 110-vuotispäivää. Ensimmäinen juna Tartosta Riikaan kulki vuonna 1888 ja matka kesti silloin 12 tuntia (tänään matka kestää alle 4 tuntia). Vuonna 1889 Valgasta tuli II luokan rautatieasema ja samana vuonna valmistui myös Walk-asemarakennus, joka valitettavasti tuhoutui sodassa, ja sen tilalle on rakennettu uusi, vuonna 1949 valmistunut asemarakennus. Valga oli tärkeä solmukohta Tarto-Valga-haararadalla myös työpajojen ja päädepotin ansiosta, joista tuli kaupungin suurimpia teollisuusyrityksiksiä. Hyvä tietää: *Veturi SU 251-98 on rakennettu vuonna 1949 Sormovo laivatehtaalla, sen paino on 87 tonnia ja kattilan tuotto 12 tonnia höyryä tunnissa; *Riika-Pihkova rautatien virallinen avaaminen tapahtui 22. heinäkuuta vuonna 1889 Pihkovassa.

Vuonna 1562 Walk (nykyisen Valgan vanha nimi) annettiin Puolalle yhdessä muun Liivinmaan kanssa Liivin sodan aseleposopimuksella. Valgan kaupunkioikeudet allekirjoitti Puolan kuningas Stefan Batory 11. kesäkuuta 1584 lähtien kolonisaatiopolitiikastaan. Kuningas oli sitä mieltä, että Liivinmaalle tulisi antaa katolilaisille uudisasukkaille (talonpojille, käsityöläisille, kauppiaille) maata omistusoikeudeksi ja vahvistaa myös katolilaisuutta Liivinmaalla.Siksi Valgan Kesk kadulla on Stefan Batorylle omistettu muistomerkki, joka valmistui vuonna 2002 Valgan kaupungin, Unkarin ja Puolan suurlähetystön yhteisenä työnä.

Vanemuise-teatterin rinteessä on kautta aikojen yhden tunnustetuimman virolaisen sinfonistin Eduard Tubina muotokuva (tekijät A. Vahtrapuu, V. Valk; ääni-installaatiot Louis Dandrel). Tule katsomaan, miten tunnettu virolainen säveltäjä ja kapellimestari johtaa kuviteltua orkesteria ja kuuntelemaan ääni-istallaatioita Ed. Tubinan tuotantoa.

Legendaarisen Viron valtiomiehen ja lehtimiehen Jaan Tõnisson -muistomerkki valmistui vuonna 1999. Muistomerkin tekijöitä ovat Mati Karmin ja Tiit Trummal.