Vapaussodan muistomerkki Rõugessa

Ruhtinas Michael Andreas Barclay de Tolly (1761-1818) oli venäläinen sotapäällikkö ja kenraalikomentajamarsalkka. Barclay de Tolly (venäläisittäin Mihhail Bogdanovitš Barclay de Tolly) polveutui Baltian aatelistosta. Barclay de Tolly osoitti lahjakkuutta ja urheutta Venäjän sotajoukkojen komentajana monissa taisteluissa ja hänet palkittiin 14 korkeammalla kunniamerkillä. Barclay de Tollylle myönnettiin I luokan Yrjön risti, kreivin titteli, kenraalikomentajamarsalkan arvonimi ja ruhtinaan titteli. Monumentti on rakennettu 1849. Tekijät V. Demut-Malinovski ja A. Stsedrin. Barclay de Tolly on haudattu suvun hautaan Jõgevesteen.

Kristjan Jaak Peterson (14.3.1801–4.8.1822) oli virolainen kirjailija, jota pidetään Viron kansalliskirjallisuuden luojaksi.Hän opiskeli 1819-1820 Tarton yliopiston teologisessa ja filosofisessa tiedekunnassa ja kutsui itseään maakansan laulajaksi, arvosti kirjallisuuden kansallista luonnetta ja hänen mielestään alkuperäisen virolaisen kirjallisuuden luominen oli mahdollista. Petersonista muistuttavat Toomemäellä oleva pronssinen muistomerkki, joka valmistui 1983, taiteilijat J. Soans ja A. Murdmaa sekä Petersonin-niminen lukio Tartossa.Kirjailijan syntymäpäivänä 14. maaliskuuta juhlitaan äidinkielenpäivää.Mielenkiintoinen fakta on, että Peterson käveli yli 200 vuotta sitten rahanpuutteen vuoksi Tartosta Riikaan.

"Kalevipoeg" on Viron kansalliseepos samannimisen sankarin seikkailuista.Miehittäjät poistivat samalla paikalla sijainneen Amandus Adamsonin Vapaussodassa kaatuneille sotilaille omistetun "Kalevipoeg"-muistomerkin vuonna 1950. Vuonna 1952 samaan paikkaan pystytettiin lauluisä Kreutzwaldin muistomerkki. Kalevipoeg-patsaan palauttamista mietittiin vuodesta 1988 lähtien, mutta palauttaminen alkoi kaikin voimin vasta vuonna 2002 järjestetyllä näyttelyllä "Kalevipoeg skulptuuris". Kuvanveistäjä Ekke Väli muotoili patsaan valokuvien perusteella, konsulttina "Kalevipoegin" palautuksessa toimi kokenut kuvanveistäjä Endel Taniloo.

Otepää luterilaisen Maarjan kirkon edessä kummulla sijaitseva muistomerkki on erikoinen sapaussodassa kaatuneille omistettu patsas siitä, että se oli 30-vuotta maan povessa piilossa. Restauroinnin jälkeen muistomerkki paljastettiin vuonna 1989. Muistomerkin yläosassa on säilynyt teksti "AU LANGENUILE" ("Kunnia kaatuneille") ja 22 nimeä. Kokonaisnimilistasta on tuhoutunut osa. Metallitöitä johti kuvanveistäjä Jüri Ojaveri.Hyvä tietää: Alkuperäisen muistomerkin suunnitteli Voldemar Melnik ja työn suoritti kivenhakkaaja P. Veeber. Patsas paljastettiin juhlallisesti ensimmäisen kerran 10. kesäkuuta vuonna 1928.

A monument to those, who fell in the War of Independence, was opened in Misso on 26 May 1935, and the activities of the 1st cavalry regiment in the battles of the War of Independence were immortalised. The monument was demolished in 1945.The reconstructed monument was reopened on 27 August 1989. The granite pillar placed on a base of quarry-stones is 2.5 m tall. Its main side has the symbol of the cavalry unit along with the text “Here, the 1st cavalry regiment fought in the War of Independence on 19 April 1919”. In front of the monument, there are six granite plates with the names of those that fell.A monument to World War II is erected only a few steps from the Monument to the War of Independence.

Jõgevan kaupungin rajalle Piiben maantien viereen on pystytetty pakkaspilari. Viron pakkasennätys -43,5ºC on mitattu juuri Jõgevalla vuonna 1940. Pilarissa on myös toinen lämpötila. Vuoden 2003 pakkasennätys -37,6ºC mitattiin myös Jõgevalla.

Vuonna 1562 Walk (nykyisen Valgan vanha nimi) annettiin Puolalle yhdessä muun Liivinmaan kanssa Liivin sodan aseleposopimuksella. Valgan kaupunkioikeudet allekirjoitti Puolan kuningas Stefan Batory 11. kesäkuuta 1584 lähtien kolonisaatiopolitiikastaan. Kuningas oli sitä mieltä, että Liivinmaalle tulisi antaa katolilaisille uudisasukkaille (talonpojille, käsityöläisille, kauppiaille) maata omistusoikeudeksi ja vahvistaa myös katolilaisuutta Liivinmaalla.Siksi Valgan Kesk kadulla on Stefan Batorylle omistettu muistomerkki, joka valmistui vuonna 2002 Valgan kaupungin, Unkarin ja Puolan suurlähetystön yhteisenä työnä.

Karl Ernst von Baer on luonnontieteilijä, kuvaavan ja vertailevan embryologian perustaja sekä Pietarin tieteellisen akatemian akateemiikko. Hän opiskeli Tartossa vuosina 1810 - 1811 lääketiedettä ja sekä suoritti täällä tohtoritutkinnon. Vuodesta 1817 hän toimi Königsbergissa zoologian ja anatomian professorina. Pietarissa ollessaan hän harjoitti myös antropologiaa, geografiaa ja kalatiedettä Elämänsä viimeiset vuodet 1867-1876 hän vietti myös Tartossa, jossa kirjoitti 3-osaisen artiklojen ja puheiden kokoelman sekä osallistui luonnontutkijoiden seuran toimintaan, jonka puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1869. Karl Ernst von Baerin patsas valmistui vuonna 1886, tekijä M. Opeku.