Muistomerkki Viron Vapaussodassa kaatuneille

Jõgevan kaupungin rajalle Piiben maantien viereen on pystytetty pakkaspilari. Viron pakkasennätys -43,5ºC on mitattu juuri Jõgevalla vuonna 1940. Pilarissa on myös toinen lämpötila. Vuoden 2003 pakkasennätys -37,6ºC mitattiin myös Jõgevalla.

Vapaussodassa kaatuneiden 200 rõugelaisen muistoksi pystytettiin vuonna 1926 pastori Valter Viksin johdolla Rõugen kirkon lähelle taiteilija Voldermar Mellikin suunnittelema muistomerkki. Patsaan etupuolella on kiveen kaiverrettu teksti ”1918–1920. Kunnia kaatuneille! Kiitollinen Rõugen pitäjä”. Vuonna 1945 bolsevikit räjäyttivät muistopatsaan ja pronssisoturi sekä sen aluskivi kaivattiin patsaan lähelle maahan. Paikallinen taiteilija Aksel Ollman kaivoi pronssimiehen yöllä maasta ja hautasi talonsa pihaan. Kesällä 1988 se kaivettiin esiin. 30. lokakuuta 1988 pidettiin muistopatsaan uudelleenpaljastaminen. Muodon restauroi Ars Monumentaal.

Pienehkön Valga kapungin kehityksessä ratkaiseva vuosi oli 1886, jolloin vahvistettiin Pihkva-Riika-rautatien rakennussuunnitelma Valgasta Tarttoon kulkevalle reitilleVuonna 1998 Valgan rautatieaseman lähelle pystytetty höyryveturi-muistomerkki merkitsee Pihkva-Valga-Riika-junayhteyden 110-vuotispäivää. Ensimmäinen juna Tartosta Riikaan kulki vuonna 1888 ja matka kesti silloin 12 tuntia (tänään matka kestää alle 4 tuntia). Vuonna 1889 Valgasta tuli II luokan rautatieasema ja samana vuonna valmistui myös Walk-asemarakennus, joka valitettavasti tuhoutui sodassa, ja sen tilalle on rakennettu uusi, vuonna 1949 valmistunut asemarakennus. Valga oli tärkeä solmukohta Tarto-Valga-haararadalla myös työpajojen ja päädepotin ansiosta, joista tuli kaupungin suurimpia teollisuusyrityksiksiä. Hyvä tietää: *Veturi SU 251-98 on rakennettu vuonna 1949 Sormovo laivatehtaalla, sen paino on 87 tonnia ja kattilan tuotto 12 tonnia höyryä tunnissa; *Riika-Pihkova rautatien virallinen avaaminen tapahtui 22. heinäkuuta vuonna 1889 Pihkovassa.

Tarton yliopiston pitkäaikainen professori oli loistavimpia tieteilijöitä 1900-luvulla Tartossa. Lotman tutki venäjän kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaa ja kulttuurin yleisiä lainmukaisuuksia. Hän perusti kulttuurisemiotiikan laitoksen, ja oli Tartto-Moskova semiotiikkakoulukunnan perustajia. Maailmankuulun kirjallisuustieteilijän ja semiotiikkatieteilijän kunniaksi on tehty putkesta, vedestä ja valosta muistomerkki, joka paljastettiin 6.10.2007. Se koostuu viidestä 15-metrisestä teräsputkesta ja veistoksen ja sen idea perustuu Lotmanin omakuviin. Veistoksen tekijä: Mati Karmin, arkkitehti Andres Lunge.

Viron kansalliskirjallisuuden perustajan Friedrich Reinhold Kreutzwaldin (1803–1882) patsas valmistui vuonna 1952. Muistopatsaan tekijöitä olivat kuvanveistäjät Johannes Hirv ja Martin Saks sekä arkkitehdit Heiki Karro, Ants Mellik ja Mart Port.

Karl Ernst von Baer on luonnontieteilijä, kuvaavan ja vertailevan embryologian perustaja sekä Pietarin tieteellisen akatemian akateemiikko. Hän opiskeli Tartossa vuosina 1810 - 1811 lääketiedettä ja sekä suoritti täällä tohtoritutkinnon. Vuodesta 1817 hän toimi Königsbergissa zoologian ja anatomian professorina. Pietarissa ollessaan hän harjoitti myös antropologiaa, geografiaa ja kalatiedettä Elämänsä viimeiset vuodet 1867-1876 hän vietti myös Tartossa, jossa kirjoitti 3-osaisen artiklojen ja puheiden kokoelman sekä osallistui luonnontutkijoiden seuran toimintaan, jonka puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1869. Karl Ernst von Baerin patsas valmistui vuonna 1886, tekijä M. Opeku.

Jakob Hurt (22.7.1839 - 13.1.1907) oli virolainen kansanrunoudentutkija ja kielitieteilijä. Hän opiskeli Tarton yliopistossa uskontotiedettä (teologian kandidaatti vuodesta 1865) ja sai vuonna 1886 Helsingin yliopistossa filosofian tohtorin tutkinnon. Osallistui aktiivisesti Viron kansallisuusliikkeen suur-tapahtumiin. Jakob Hurt (1839-1907) -muistomerkki valmistui vuonna 1994, muistomerkin tekijöitä ovat J. Soans ja R. Tomingas.

Tartossa opiskelleelle ja professoriksi tulleelle lääketieteilijälle omistettu muistomerkki valmistui vuonna 1952. Tekijöitä ovat J. Raudsepp, A. Mölder, P. Tarvas, A. Volberg. N. Pirogov oli kokeellisen leikkaustieteen, topografisen anatomian ja ulkoleikkaustieteen perustajia. Hänen töiden kautta Tarton leikkaustiede levisi yli koko Venäjän ja Venäjän ulkopuolellekin.