Hautausmaalle on haudattu Viron vapaussodassa kaatuneita taistelijoita. Vapaussota alkoi marraskuussa 1918 Neuvosto-Venäjän hyökätessä Viron tasavaltaan ja päättyi 2. helmikuuta 1920 Tarton rauhansopimuksen solmimiseen. Neuvostoliiton miehityksen aikana muistomerkki tuhottiin. Vuonna 1987 Vapaa Riippumaton Nuorten Kolonna Nro 1 aloitti vapaussodassa kaatuneiden hautojen kunnostuksen ja 23. kesäkuuta 1988 paljastettiin muistomerkki. Vuoden 2002 alussa Võrun kaupunginhallitus aloitti hautapaikkojen korjauksen. Nuortenkolonnan pystyttämä pylväs purettiin. Uuteen pylvääseen käytettiin nuortenkolonnan valmistamaa pylväslevyä ja ristiä.
Rukkilill (myös Murtud Rukkilill) on muistomerkki kommunismin uhreille, joka paljastettiin vuonna 1990. Tekijä on P. Saar.Graniittilohkareiden päällä on murrettu ruiskaunokki (Viron kansalliskukka). Kentän harmaassa kivilattiassa on mustia viivoja eli rautatiekiskoja, jotka symboloivat kyydittämistä Siperiaan. Ruiskaunokin terälehdistä tippuu vesipisaroita, kyyneliä.Muistomerkki pystytettiin Riia- ja Pepleri-katujen nurkalle vapaussodassa taistelleiden Memento-yhdistyksen avulla. Sen jälkeen se avattiin uudelleen osoitteessa Pepleri 27. Muistomerkki sijaitsee harmaan talon vieressä. Neuvostoaikaan siellä sijaitsi KGB:n tutkintavankila, josta alkoi monien virolaisten tie Siperiaan.
Vuonna 1969. paljastettu Struven muistomerkki on omistettu entiselle Tarton tähtitornin johtajalle F. G. W Struvelle (15.4.1793 – 23.11.1864), joka oli saksalaissyntyinen venäläinen tähtitieteilijä ja geodeetti. Hänen johdolla tehtiin 1816–1855 pituuspiirin mittaukset, joiden tavoitteena oli selvittää tarkemmin maapallon muotoa ja kokoa.Tämä muistomerkki on oman aikakautensa hengessä luotu abstrakti luomus, joka heijastaa ihmisajatuksen pyrkimistä avaruuteen. Veistoksen alaosa on saanut inspiraatiota aurinkokellosta ja yläosa tiimalasista. Muistomerkin tekijät ovat Olav Männi ja Udo Ivask.Tähtitieteilijää muistuttavat Tartossa Struven mukaan nimetty katu ja kolmioketju.
Muistomerkki Viron Äiti paljastettiin 26. kesäkuuta 2010 Rõugessa. Muistomerkki arvostaa virolaista naista äitinä, ilmaisee kiitollisuutta ja kansamme jatkuvuutta. Viron Äiti –muistomerkin idean luoja ja rakentaja oli kultakätinen mies, virolaisten kyyditysmuistojen kerääjä ja useiden muistokirjojen laatija Hans Sissas (1933–2012). Muistomerkki on valmistettu Udmurtiasta tuodusta kivestä. Se on 3,6 metriä korkea ja painaa lähes 6 tonnia. Luonnoksen laatijat ovat taiteilijat / kuvanveistäjät Ilme ja Riho Kuld ja sen hakkasivat kuvanveistäjä-kivenhakkaajat Margus Kurvits ja Kristjan Kittus.
Viron tasavallan ensimmäisen opetusministerin ja kansanyliopiston perustajan, ensimmäisen pedagogiikkaprofessorin Peeter Siegfried Nikolaus Põldin (1878-1930) muistomerkki paljastettiin opetus- ja tiedeministeriön edessä 1.12.2008. Poliisikentällä sijaitsevan muistomerkin tekijöitä ovat kuvanveistäjä Ekke Väli ja arkkitehti Ain Rööpson.Peeter Põldin päivän nimissä on Tarton yliopistossa vuodesta 2008 järjestetty opiskelijoiden tiedekonferensseja ja samana päivänä yliopisto luovuttaa myös Põldin nimeä kantavan stipendin.
Hugo Treffner (1845-1912) oli virolainen kulttuurihenkilö ja Hugo Treffnerin lukion perustaja. Hänen nimeään kantaa Tartossa edelleen toimiva lukio (neuvostoaikaan Tarton 1. lukio), jonka seinässä Rüütli-kadulla on myös ensimmäisen rehtorin Treffnerin veistos. Treffnerin koulua pidetään yhtenä Viron eliittikouluista.Hugo Treffnerin kunniaksi pystytetty monumentti sijaitsee Emajoen rannan viereisessä Ülejõen puiston länsiosassa, entisen Hugo Treffnerin yksityiskoulun sijaintipaikalla. Monumentin tekijöitä ovat kuvanveistäjä Mati Karmin ja arkkitehti Tiit Trummal. Patsas paljastettiin 25.5.1997.Hugo Treffnerin hauta on Tartossa, Uus-Jaanin hautausmaalla.
Kristjan Jaak Peterson (14.3.1801–4.8.1822) oli virolainen kirjailija, jota pidetään Viron kansalliskirjallisuuden luojaksi.Hän opiskeli 1819-1820 Tarton yliopiston teologisessa ja filosofisessa tiedekunnassa ja kutsui itseään maakansan laulajaksi, arvosti kirjallisuuden kansallista luonnetta ja hänen mielestään alkuperäisen virolaisen kirjallisuuden luominen oli mahdollista. Petersonista muistuttavat Toomemäellä oleva pronssinen muistomerkki, joka valmistui 1983, taiteilijat J. Soans ja A. Murdmaa sekä Petersonin-niminen lukio Tartossa.Kirjailijan syntymäpäivänä 14. maaliskuuta juhlitaan äidinkielenpäivää.Mielenkiintoinen fakta on, että Peterson käveli yli 200 vuotta sitten rahanpuutteen vuoksi Tartosta Riikaan.
"Kalevipoeg" on Viron kansalliseepos samannimisen sankarin seikkailuista.Miehittäjät poistivat samalla paikalla sijainneen Amandus Adamsonin Vapaussodassa kaatuneille sotilaille omistetun "Kalevipoeg"-muistomerkin vuonna 1950. Vuonna 1952 samaan paikkaan pystytettiin lauluisä Kreutzwaldin muistomerkki. Kalevipoeg-patsaan palauttamista mietittiin vuodesta 1988 lähtien, mutta palauttaminen alkoi kaikin voimin vasta vuonna 2002 järjestetyllä näyttelyllä "Kalevipoeg skulptuuris". Kuvanveistäjä Ekke Väli muotoili patsaan valokuvien perusteella, konsulttina "Kalevipoegin" palautuksessa toimi kokenut kuvanveistäjä Endel Taniloo.