Kristjan Jaak Petersonin muistomerkki

Muistomerkki Viron Äiti paljastettiin 26. kesäkuuta 2010 Rõugessa. Muistomerkki arvostaa virolaista naista äitinä, ilmaisee kiitollisuutta ja kansamme jatkuvuutta. Viron Äiti –muistomerkin idean luoja ja rakentaja oli kultakätinen mies, virolaisten kyyditysmuistojen kerääjä ja useiden muistokirjojen laatija Hans Sissas (1933–2012). Muistomerkki on valmistettu Udmurtiasta tuodusta kivestä. Se on 3,6 metriä korkea ja painaa lähes 6 tonnia. Luonnoksen laatijat ovat taiteilijat / kuvanveistäjät Ilme ja Riho Kuld ja sen hakkasivat kuvanveistäjä-kivenhakkaajat Margus Kurvits ja Kristjan Kittus.

Rukkilill (myös Murtud Rukkilill) on muistomerkki kommunismin uhreille, joka paljastettiin vuonna 1990. Tekijä on P. Saar.Graniittilohkareiden päällä on murrettu ruiskaunokki (Viron kansalliskukka). Kentän harmaassa kivilattiassa on mustia viivoja eli rautatiekiskoja, jotka symboloivat kyydittämistä Siperiaan. Ruiskaunokin terälehdistä tippuu vesipisaroita, kyyneliä.Muistomerkki pystytettiin Riia- ja Pepleri-katujen nurkalle vapaussodassa taistelleiden Memento-yhdistyksen avulla. Sen jälkeen se avattiin uudelleen osoitteessa Pepleri 27. Muistomerkki sijaitsee harmaan talon vieressä. Neuvostoaikaan siellä sijaitsi KGB:n tutkintavankila, josta alkoi monien virolaisten tie Siperiaan.

Luunjassa juhlittiin 1. toukokuuta 1990 valtiotilan 70-vuotispäivää. Koska hevosten kasvatus ja ratsastusurheilu kuuluvat perinteisesti Luunjan kunnan elämään ja kartanon sydämessä pidetään hevosia nykyäänkin, pystytettiin Luunjaan juhlapäivän kunniaksi monumentti maanviljelijän historiallisesti parhaalle avustajalle - hevoselle. Pronssisen hevosveistoksen tekijä on Endel Taniloo. Yöllä 20. kesäkuuta 2017 tuntemattomat taitelijat maalasivat veistoksen violetiksi. Kansantarinan mukaan hevonen muuttui vihasta violetiksi, koska kuntaliitosten vuoksi Luunjan kuntaa uhkasi pakkoliitos Tarton kanssa. Kunnan onnistui säilyttää itsenäisyytensä.

Värskan keskustassa, Vabadussamba-aukiolla seisoo Viron vapaussodassa Petserinmaalla kaatuneiden muistopatsas. Kuvanveistäjä Roman Haavamägin suunnittelema muistomerkki aiottiin pystyttää Petserin kaupungin keskustaan kesällä 1940, mutta neuvostomiehityksen vuoksi jäi tämä suunnitelma toteuttamatta. Vasta 80 vuotta myöhemmin, 20. heinäkuuta 2020 paljastettiin patsas täällä Setomaalla. Sotilaspatsaan on muotoillut uudelleen vanhojen valokuvien avulla ja veistellyt graniitista kuvanveistäjä Tiiu Kirsipuu.Petserinmaan vapaudenpatsas on pystytetty historiallisella Petserinmaalla Viron vapaussodassa kaatuneen lähes 350 virolaisen sotilaan muistoksi. Se muistuttaa myös, kuinka tärkeä oli Tarton rauhansopimus seton kansalle.

"Kalevipoeg" on Viron kansalliseepos samannimisen sankarin seikkailuista.Miehittäjät poistivat samalla paikalla sijainneen Amandus Adamsonin Vapaussodassa kaatuneille sotilaille omistetun "Kalevipoeg"-muistomerkin vuonna 1950. Vuonna 1952 samaan paikkaan pystytettiin lauluisä Kreutzwaldin muistomerkki. Kalevipoeg-patsaan palauttamista mietittiin vuodesta 1988 lähtien, mutta palauttaminen alkoi kaikin voimin vasta vuonna 2002 järjestetyllä näyttelyllä "Kalevipoeg skulptuuris". Kuvanveistäjä Ekke Väli muotoili patsaan valokuvien perusteella, konsulttina "Kalevipoegin" palautuksessa toimi kokenut kuvanveistäjä Endel Taniloo.

Legendaarisen Viron valtiomiehen ja lehtimiehen Jaan Tõnisson -muistomerkki valmistui vuonna 1999. Muistomerkin tekijöitä ovat Mati Karmin ja Tiit Trummal.

Vanemuise-teatterin rinteessä on kautta aikojen yhden tunnustetuimman virolaisen sinfonistin Eduard Tubina muotokuva (tekijät A. Vahtrapuu, V. Valk; ääni-installaatiot Louis Dandrel). Tule katsomaan, miten tunnettu virolainen säveltäjä ja kapellimestari johtaa kuviteltua orkesteria ja kuuntelemaan ääni-istallaatioita Ed. Tubinan tuotantoa.

Vuonna 1969. paljastettu Struven muistomerkki on omistettu entiselle Tarton tähtitornin johtajalle F. G. W Struvelle (15.4.1793 – 23.11.1864), joka oli saksalaissyntyinen venäläinen tähtitieteilijä ja geodeetti. Hänen johdolla tehtiin 1816–1855 pituuspiirin mittaukset, joiden tavoitteena oli selvittää tarkemmin maapallon muotoa ja kokoa.Tämä muistomerkki on oman aikakautensa hengessä luotu abstrakti luomus, joka heijastaa ihmisajatuksen pyrkimistä avaruuteen. Veistoksen alaosa on saanut inspiraatiota aurinkokellosta ja yläosa tiimalasista. Muistomerkin tekijät ovat Olav Männi ja Udo Ivask.Tähtitieteilijää muistuttavat Tartossa Struven mukaan nimetty katu ja kolmioketju.