Stefan Batory muistomerkki

Pienehkön Valga kapungin kehityksessä ratkaiseva vuosi oli 1886, jolloin vahvistettiin Pihkva-Riika-rautatien rakennussuunnitelma Valgasta Tarttoon kulkevalle reitilleVuonna 1998 Valgan rautatieaseman lähelle pystytetty höyryveturi-muistomerkki merkitsee Pihkva-Valga-Riika-junayhteyden 110-vuotispäivää. Ensimmäinen juna Tartosta Riikaan kulki vuonna 1888 ja matka kesti silloin 12 tuntia (tänään matka kestää alle 4 tuntia). Vuonna 1889 Valgasta tuli II luokan rautatieasema ja samana vuonna valmistui myös Walk-asemarakennus, joka valitettavasti tuhoutui sodassa, ja sen tilalle on rakennettu uusi, vuonna 1949 valmistunut asemarakennus. Valga oli tärkeä solmukohta Tarto-Valga-haararadalla myös työpajojen ja päädepotin ansiosta, joista tuli kaupungin suurimpia teollisuusyrityksiksiä. Hyvä tietää: *Veturi SU 251-98 on rakennettu vuonna 1949 Sormovo laivatehtaalla, sen paino on 87 tonnia ja kattilan tuotto 12 tonnia höyryä tunnissa; *Riika-Pihkova rautatien virallinen avaaminen tapahtui 22. heinäkuuta vuonna 1889 Pihkovassa.

Vuonna 1969. paljastettu Struven muistomerkki on omistettu entiselle Tarton tähtitornin johtajalle F. G. W Struvelle (15.4.1793 – 23.11.1864), joka oli saksalaissyntyinen venäläinen tähtitieteilijä ja geodeetti. Hänen johdolla tehtiin 1816–1855 pituuspiirin mittaukset, joiden tavoitteena oli selvittää tarkemmin maapallon muotoa ja kokoa.Tämä muistomerkki on oman aikakautensa hengessä luotu abstrakti luomus, joka heijastaa ihmisajatuksen pyrkimistä avaruuteen. Veistoksen alaosa on saanut inspiraatiota aurinkokellosta ja yläosa tiimalasista. Muistomerkin tekijät ovat Olav Männi ja Udo Ivask.Tähtitieteilijää muistuttavat Tartossa Struven mukaan nimetty katu ja kolmioketju.

Vanemuise-teatterin rinteessä on kautta aikojen yhden tunnustetuimman virolaisen sinfonistin Eduard Tubina muotokuva (tekijät A. Vahtrapuu, V. Valk; ääni-installaatiot Louis Dandrel). Tule katsomaan, miten tunnettu virolainen säveltäjä ja kapellimestari johtaa kuviteltua orkesteria ja kuuntelemaan ääni-istallaatioita Ed. Tubinan tuotantoa.

Hugo Treffner (1845-1912) oli virolainen kulttuurihenkilö ja Hugo Treffnerin lukion perustaja. Hänen nimeään kantaa Tartossa edelleen toimiva lukio (neuvostoaikaan Tarton 1. lukio), jonka seinässä Rüütli-kadulla on myös ensimmäisen rehtorin Treffnerin veistos. Treffnerin koulua pidetään yhtenä Viron eliittikouluista.Hugo Treffnerin kunniaksi pystytetty monumentti sijaitsee Emajoen rannan viereisessä Ülejõen puiston länsiosassa, entisen Hugo Treffnerin yksityiskoulun sijaintipaikalla. Monumentin tekijöitä ovat kuvanveistäjä Mati Karmin ja arkkitehti Tiit Trummal. Patsas paljastettiin 25.5.1997.Hugo Treffnerin hauta on Tartossa, Uus-Jaanin hautausmaalla.

Otepää luterilaisen Maarjan kirkon edessä kummulla sijaitseva muistomerkki on erikoinen sapaussodassa kaatuneille omistettu patsas siitä, että se oli 30-vuotta maan povessa piilossa. Restauroinnin jälkeen muistomerkki paljastettiin vuonna 1989. Muistomerkin yläosassa on säilynyt teksti "AU LANGENUILE" ("Kunnia kaatuneille") ja 22 nimeä. Kokonaisnimilistasta on tuhoutunut osa. Metallitöitä johti kuvanveistäjä Jüri Ojaveri.Hyvä tietää: Alkuperäisen muistomerkin suunnitteli Voldemar Melnik ja työn suoritti kivenhakkaaja P. Veeber. Patsas paljastettiin juhlallisesti ensimmäisen kerran 10. kesäkuuta vuonna 1928.

Karl Ernst von Baer on luonnontieteilijä, kuvaavan ja vertailevan embryologian perustaja sekä Pietarin tieteellisen akatemian akateemiikko. Hän opiskeli Tartossa vuosina 1810 - 1811 lääketiedettä ja sekä suoritti täällä tohtoritutkinnon. Vuodesta 1817 hän toimi Königsbergissa zoologian ja anatomian professorina. Pietarissa ollessaan hän harjoitti myös antropologiaa, geografiaa ja kalatiedettä Elämänsä viimeiset vuodet 1867-1876 hän vietti myös Tartossa, jossa kirjoitti 3-osaisen artiklojen ja puheiden kokoelman sekä osallistui luonnontutkijoiden seuran toimintaan, jonka puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1869. Karl Ernst von Baerin patsas valmistui vuonna 1886, tekijä M. Opeku.

Jõgevan kaupungin rajalle Piiben maantien viereen on pystytetty pakkaspilari. Viron pakkasennätys -43,5ºC on mitattu juuri Jõgevalla vuonna 1940. Pilarissa on myös toinen lämpötila. Vuoden 2003 pakkasennätys -37,6ºC mitattiin myös Jõgevalla.

Hautausmaalle on haudattu Viron vapaussodassa kaatuneita taistelijoita. Vapaussota alkoi marraskuussa 1918 Neuvosto-Venäjän hyökätessä Viron tasavaltaan ja päättyi 2. helmikuuta 1920 Tarton rauhansopimuksen solmimiseen. Neuvostoliiton miehityksen aikana muistomerkki tuhottiin. Vuonna 1987 Vapaa Riippumaton Nuorten Kolonna Nro 1 aloitti vapaussodassa kaatuneiden hautojen kunnostuksen ja 23. kesäkuuta 1988 paljastettiin muistomerkki. Vuoden 2002 alussa Võrun kaupunginhallitus aloitti hautapaikkojen korjauksen. Nuortenkolonnan pystyttämä pylväs purettiin. Uuteen pylvääseen käytettiin nuortenkolonnan valmistamaa pylväslevyä ja ristiä.