Sännan kulttuurikartano

Rogosin kartanon perustaja oli puolalainen Stanislaw Rogonsinsky. 1629–1776 kartano kuului Herman von Liebsdorffille ja siirtyi myöhemmin tyttären myötäjäisinä von Glasenappien suvulle. Pakkolunastuksen jälkeen vuodesta 1934 kartanossa toimi koulu. Paikannimien virontamisen aikana vuonna 1939 paikka nimettiin Ruusmäeksi, mutta kartanon nimenä on edelleen tunnettu Rogosi. Kesällä 1990 kartanonherran poika Otto von Glasenapp vieraili isänsä talossa.Hyvä tietää: • Kartanon porttitornissa sijaitsee kotiseutumuseo, joka on avoinna kesäaikaan. • Kartanosta on säilynyt Joh. Chr. Brotzen akvarelleja.*Keskiaikana on täällä mahdollisesti ollut luostari.

Adaveren kartano on mainittu ensimmäistä kertaa 1600-luvun loppupuoliskolla. 1700-1800-luvulla Adavere kuului Põltsamaan linnalle, joka Keski-Viron tärkeänä keskuksena hallinnoi ympäröiviä maita ja kyliä. Massiivinen kalkkikivinen päärakennus rakennettiin 1892-1893. Kartanoalueeseen kuluvat myös 1800-luvun lopulla rakennetut sivurakennukset - työläisten talo ja aitta-kuivuri. Kartanonpuisto (1740-luvulta) oli aikoinaan yksi Viron edustavimmista, mutta siitä loistosta ei ole paljoakaan jäljellä.Hyvä tietää:* Nykyään rakennuksessa sijaitsee Adaveren peruskoulu. Talvisin voi luistella koulun stadionin luisteluradalla.* Kartanoon voi tutustua vain ulkoa.

Ensimaininta Võisikun kartanosta on vuodelta 1558.1700-1800-luvulla yksi suurimpia Liivinmaan kartanon tiloja Põltsamaan läheltä Võrtsjärveen. Rakennuksia, joista muutamia on yhä nähtävillä, oli keskuksessa 52, apukartanoissa ja peilitehtaassa vielä 67. Võisikun kartanonherrasta Timotheus Eberhard von Bockista, joka laati keisari Aleksanteri I:lle Venäjän ensimmäisen perustuslakihankkeen ja lähetettiin sen vuoksi 9 vuodeksi Schlüsselburgin linnoitukseen, kertoo Jaan Krossin romaani ”Keisarin hullu”. Hyvä tietää: Nykyisin päärakennuksessa sijaitsee Võisikun palvelutalo ja rakennukseen voi tutustua vain ulkopuolelta.

Rannun puisto on osittain kivimuurilla rajattu kartanonaikainen puisto, jota reunustavat kartanon entiset rakennukset ja aikoinaan vasallilinnaa ympäröinyt lampi. Puistossa sijainnut kartanon päärakennus purettiin 1970-luvulla. Olemassa on puutarhurintalo, kartanon aitta, vaunuvaja ja muutamat muut rakennukset. Kartanorakennuksen tilalla on kansantalo. Puisto on vapaa-ajan viettoon, lasten kanssa kävelyyn ja urheilemiseen (lentopallo, koripallo). Se on paikka, jossa voi vielä havaita kartanonaikaisten omistajien rikkauden ja upean maisemoinnin. Syksyllä 2006 puistoon tuli Rannun taistelun muistomerkki. Vuonna 2016 omistettiin penkki kirjailija Mats Traatille.

Ensimmäiset asiakirjamerkinnät Väimelan kartanosta on löydettävissä jo vuodelta 1590. Tiluksien päärakennus on nykyiseen muotoonsa rakennettu vuonna 1952.Aikojen saatossa rakennuksista ovat säilyneet viljan puintiin käytetty riihi, viinatehdas, karjasuoja, työläisten talo, navetta, puutyöverstas, vilja-aitta, heinälato sekä meijerirakennus.Kartanon puistoalue on peräisin 1700-luvulta. Puistossa kasvaa enimmäkseen lehmuksia, vaahteroita ja tammia. Väimelän alueella on kaksi järveä, Alajärve ja Mäejärve, joita yhdistää toisiinsa pieni oja. Alajärven eteläpuolella, Matussaaressa, sijaitsee Väimelan kartanonherrojen hautausmaa sekä vuonna 1885 rakennetun kappelin rauniot.Viimeisin kartanonherra oli Bernhard von Loewen. Nykyisin kartanon ylläpidosta vastaa Võrumaan ammattiopisto. Rakennuksiin on lupa tutustua vain niiden ulkopuolelta.

Pajusin kartano on rakennettu 1600-luvulla. Pitkä klassistinen kivinen päärakennus pystytettiin kartanoon luultavasti 1800-luvun alussa. Rakennus oli yksikerroksinen, mutta sen keskiosaa kuvasi kolmen ikkunan levyinen kerrosrakenne. Kaksikerroksista osaa koristi segmenttikaarisella ikkunalla varustettu kolmiokatto. Päärakennuksen lisänä oli useita sivurakennuksia ja suuri puisto.Hyvä tietää: Kartanon päärakennuksesta on nykyaikaan säilynyt keskiosa ja oikea siipi, jossa sijaitsee Pajusin Kansantalo.

Järveren kartano rakennettiin Sõmerpalun kartanon aputiluksiksi Vagulan järven rannalle vuonna 1766. Kartanon perustaja oli Sõmerpalun kartanonherra, filosofian tohtori Friedrich Alexander von Möller. Hän rakennutti kartanon äidilleen ja tämän vuoksi sitä kutsuttiinkin vanhanrouvan taloksi.Sõmerpalun ja Järveren kartanoita erottaa puisto, joka rakennettiin 1830-luvun maissa ja jossa jo tuolloin kasvoi lähes 200 eri puu- ja pensaslajiketta.Neuvostoliiton aikoina kartanossa toimi Võrun metsätalouskeskus. Tiluksen apurakennukset kunnostettiin ja uudistettiin vuonna 1993.Kartano on Viron muinaismuistolain nojalla julistettu suojelukohteeksi, ja se on yksityisomistuksessa.

Luken kartano kutsuu sinut tutustumaan entisen kartanon historialliseen arkkitehtuuriin ja sen lumoavaan puistoon, josta löydät tyylikkään rakennuksen, jossa on infopiste, kartanoa koskeva näyttely ja kesäisin kahvila. Entisöity hallitsijan talo tuo kartanokokonaisuuteen historiallista syvyyttä. Vesilähde ja paviljonki, josta on näkymät lammelle, kutsuvat sinut uppoutumaan kartanon aikakauden romantiikkaan. Kartanon terassit, erikoisen muotoisten puiden muodostama kuja ja portaiden betoninen leijona luovat ainutlaatuisen ja suurenmoisen tunnelman, joka on lasten suosiossa. Luken kartanossa voit järjestää seminaareja, osallistua kierroksille, osallistua konsertteihin tai askarrella käsityöpajassa!