Võisikun kartano

Mahtipontinen renessanssityyliä edustava kartanokokonaisuus ja sen valkoinen päärakennus rakennettiin G. J. Mannteuffelin aikaan vuonna 1860. Julius Kuperjanov muodosti vuonna 1918 Puurmanin linnassa sissipataljoonan.Tällä hetkellä linnassa toimii Puurmanin koulu.Puurmanin linnaan ja sen historiaan voi tutustua kesäisin järjestettävällä Unohdetut kartanot ‑kierroksella. Voidaan tilata myös kierros herraskartanossa, kartanon puistossa ja koko Jõgevamaalla. Kartanossa liikumme eri kerroksissa, joissa näemme niin kreivittären budoaarin, torniin kulkevan salaoven sekä myös kreivin toimiston ja rahakirstun. Erikoistilauksesta yökierrokset ja ruokailu.

Sännan kulttuurikartanon toimintaperiaatteena on avoimuus, kulttuurin ja luovan toiminnan suotuisan ympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen ja periaatteena raittius, alkoholijuomien tiukka kielto.Tarjoamme retkiä, seminaaritilojen vuokrausta, puutyöpajoja, Velokuurin polkupyörien vuokrausta ja korjausmahdollisuutta. Työpajojen ja opastettujen retkien kohdalla suosittelemme etukäteisvarausta. Tervetulleita ovat kaikki kiinnostuneet ja uteliaat ihmiset. Palvelukeskuksessa kirjasto, myymälä, nuorisotila, toimistotilat, suihku ja pyykinpesumahdollisuus. Hyvä tietää: kartanon kohdalla on Sänna Tevarada – aurinkokunnan malli, jossa 1 m = 1 milj. km.

Ensimmäiset asiakirjamerkinnät Väimelan kartanosta on löydettävissä jo vuodelta 1590. Tiluksien päärakennus on nykyiseen muotoonsa rakennettu vuonna 1952.Aikojen saatossa rakennuksista ovat säilyneet viljan puintiin käytetty riihi, viinatehdas, karjasuoja, työläisten talo, navetta, puutyöverstas, vilja-aitta, heinälato sekä meijerirakennus.Kartanon puistoalue on peräisin 1700-luvulta. Puistossa kasvaa enimmäkseen lehmuksia, vaahteroita ja tammia. Väimelän alueella on kaksi järveä, Alajärve ja Mäejärve, joita yhdistää toisiinsa pieni oja. Alajärven eteläpuolella, Matussaaressa, sijaitsee Väimelan kartanonherrojen hautausmaa sekä vuonna 1885 rakennetun kappelin rauniot.Viimeisin kartanonherra oli Bernhard von Loewen. Nykyisin kartanon ylläpidosta vastaa Võrumaan ammattiopisto. Rakennuksiin on lupa tutustua vain niiden ulkopuolelta.

Sangasten linna edustaa yhtä Etelä-Viron löytämisen arvoisesta paikasta, jotka on merkitty keltaisella ikkunalla, ja joissa vierailua suositellaan kulttuurista ja historiasta kiinnostuneille. Sangasten linna ja kartanopuisto on rakennettu Englannin kuuluisan Windsorin linnan mukaiseksi. Linnan upeat salit, arkkitehtuuri ja historia mahdollistavat suurten häiden ja tapaamisten järjestämisen sekä yöpymisen oikeassa linnassa. Linnan ravintola tarjoaa paikallista ruokaa ja Sangasten rukiista valmistettua aitoa ruisviinaa. Linnan lisäksi tallit, meijeri, aitta, vesitorni ja arboretum ovat avoinna vierailijoille.

Rannun puisto on osittain kivimuurilla rajattu kartanonaikainen puisto, jota reunustavat kartanon entiset rakennukset ja aikoinaan vasallilinnaa ympäröinyt lampi. Puistossa sijainnut kartanon päärakennus purettiin 1970-luvulla. Olemassa on puutarhurintalo, kartanon aitta, vaunuvaja ja muutamat muut rakennukset. Kartanorakennuksen tilalla on kansantalo. Puisto on vapaa-ajan viettoon, lasten kanssa kävelyyn ja urheilemiseen (lentopallo, koripallo). Se on paikka, jossa voi vielä havaita kartanonaikaisten omistajien rikkauden ja upean maisemoinnin. Syksyllä 2006 puistoon tuli Rannun taistelun muistomerkki. Vuonna 2016 omistettiin penkki kirjailija Mats Traatille.

Tiesitkö, että Tartossa oli historiallisesti yhdeksän kartanoa? Tarton kaupunki on laajentunut kaikissa suunnissa entisten kartanoiden alueille ja useat kaupunginosat ovat saaneet nimensä juuri näiden kartanoiden mukaan. Seitsemän niistä on edelleen olemassa ja odottavat Sinua kylään.Opastetulla retkellä "Tarton kaupunkikartanot" vierailemme viidessä kartanossa: Tähtveren, Maarjamõisan, Tammen, Ropkan ja Karlovan kartanossa. Kierroksen teemme pyörillä, autolla tai linja-autolla ja sen voi tilata viroksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, venäjäksi, liettuaksi tai espanjaksi.Ota minuun yhteyttä ja lähdemme tutustumaan historiallisiin kartanoihin!

Ülenurmen ritarikartano (Üllenorm) esiintyy lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1646, jolloin sotilas Bernhard Bousselberg sai kartanon Ruotsin kuningaskunnalta vaihtokauppana kivitaloa vastaan Tartossa. Puiston ja herraskartanon perustaja saattoi olla kreivi Cancrin, Ülenurmen kartanon omistaja vuosina 1856-1883.Kartano on kulkenut omistajalta toiselle ja pääasialliseksi tulonlähteeksi on ollut vilja.1970-luvun alussa entisen Ülenurmen kartanokeskuksen lukuisat kivirakennukset luovutettiin Viron maatalousmuseolle, joka avattiin vierailijoille vuonna 1981. Vierailu museossa on maksullinen. Kokonaisuuteen kuuluvat huvimaja, kyläkeinu ja hevostallit.

Yksikerroksinen kivinen kartanorakennus on rakennettu 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Ropkan kartanon rakennukset sijaitsevat molemmilla puolilla Ropka-tietä. Kartanokokonaisuudesta on säilynyt vielä muonamiehen talo, navetta, uudelleen rakennettu talli ja aitta, kellari sekä puisto. Puistossa oli kolme lampea, joista yksi aiotaan palauttaa entiselleen. Palvelusväen talon länsipuolella, joka on nyt täyteen rakennettu, sijaitsi järjestelmällisesti suunniteltu hedelmäpuutarha.Rakennus on yksityisomistuksessa ja siihen voi tutustua ainoastaan ulkoa päin.