Väimelan kartano ja kartanopuisto

Sännan kulttuurikartanon toimintaperiaatteena on avoimuus, kulttuurin ja luovan toiminnan suotuisan ympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen ja periaatteena raittius, alkoholijuomien tiukka kielto.Tarjoamme retkiä, seminaaritilojen vuokrausta, puutyöpajoja, Velokuurin polkupyörien vuokrausta ja korjausmahdollisuutta. Työpajojen ja opastettujen retkien kohdalla suosittelemme etukäteisvarausta. Tervetulleita ovat kaikki kiinnostuneet ja uteliaat ihmiset. Palvelukeskuksessa kirjasto, myymälä, nuorisotila, toimistotilat, suihku ja pyykinpesumahdollisuus. Hyvä tietää: kartanon kohdalla on Sänna Tevarada – aurinkokunnan malli, jossa 1 m = 1 milj. km.

Tähtveren kartano on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1515 ja keskiajalla se kuului Tarton piispalle. Vuonna 1919 myytiin osa Tähtveren kartanon maista Tähtveren kaupunginosan ensimmäisiksi rakennustonteiksi. Kartanon heimat-tyylinen päärakennus on säilynyt ja käytössä yhtenä Viron maayliopiston koulutusrakennuksena (sillä on lisärakennus).Kartanon säilyneet sivurakennukset ovat pieneläinten navetta, palvelusväen talo, aitta-viljankuivaamo, navetta, muonamiehen talo ja paja.Kartanoa saa katsoa vain ulkoa ja siihen voi tutustua myös esimerkiksi opastetulla pyöräkierroksella "Tartu linnamõisad" ("Tarton kaupunkikartanot").

Mahtipontinen renessanssityyliä edustava kartanokokonaisuus ja sen valkoinen päärakennus rakennettiin G. J. Mannteuffelin aikaan vuonna 1860. Julius Kuperjanov muodosti vuonna 1918 Puurmanin linnassa sissipataljoonan.Tällä hetkellä linnassa toimii Puurmanin koulu.Puurmanin linnaan ja sen historiaan voi tutustua kesäisin järjestettävällä Unohdetut kartanot ‑kierroksella. Voidaan tilata myös kierros herraskartanossa, kartanon puistossa ja koko Jõgevamaalla. Kartanossa liikumme eri kerroksissa, joissa näemme niin kreivittären budoaarin, torniin kulkevan salaoven sekä myös kreivin toimiston ja rahakirstun. Erikoistilauksesta yökierrokset ja ruokailu.

Järveren kartano rakennettiin Sõmerpalun kartanon aputiluksiksi Vagulan järven rannalle vuonna 1766. Kartanon perustaja oli Sõmerpalun kartanonherra, filosofian tohtori Friedrich Alexander von Möller. Hän rakennutti kartanon äidilleen ja tämän vuoksi sitä kutsuttiinkin vanhanrouvan taloksi.Sõmerpalun ja Järveren kartanoita erottaa puisto, joka rakennettiin 1830-luvun maissa ja jossa jo tuolloin kasvoi lähes 200 eri puu- ja pensaslajiketta.Neuvostoliiton aikoina kartanossa toimi Võrun metsätalouskeskus. Tiluksen apurakennukset kunnostettiin ja uudistettiin vuonna 1993.Kartano on Viron muinaismuistolain nojalla julistettu suojelukohteeksi, ja se on yksityisomistuksessa.

Yksikerroksinen kivinen kartanorakennus on rakennettu 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Ropkan kartanon rakennukset sijaitsevat molemmilla puolilla Ropka-tietä. Kartanokokonaisuudesta on säilynyt vielä muonamiehen talo, navetta, uudelleen rakennettu talli ja aitta, kellari sekä puisto. Puistossa oli kolme lampea, joista yksi aiotaan palauttaa entiselleen. Palvelusväen talon länsipuolella, joka on nyt täyteen rakennettu, sijaitsi järjestelmällisesti suunniteltu hedelmäpuutarha.Rakennus on yksityisomistuksessa ja siihen voi tutustua ainoastaan ulkoa päin.

Paronien jälkien etsiminen kestää melkein neljä tuntia ja toimintaa riittää niin linnassa, linnan puistossa kuin muuallakin Alatskivissä.Päivä sisältää:* Alatskivin linnan tarinoihin tutustumisen oppaan kanssa.* Perinnekulttuurioppaan kierros linnan puistossa ja/tai linnan läheisessä metsässä. Tutkimme kartanoaikaisia rakennuksia ja kohteita.* Kartanoaikainen ateria linnan ravintolassa.Alatskivi sijaitsee Viron itärajalla. Linnan sakaraiset muurit ja terävät tornit vaikuttavat ensin epätodellisilta. Alatskivin linna on yksi Viron kauneimmista kartanorakennuksista.Ryhmän koko vähintään 4 henkeä.

Ülenurmen ritarikartano (Üllenorm) esiintyy lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1646, jolloin sotilas Bernhard Bousselberg sai kartanon Ruotsin kuningaskunnalta vaihtokauppana kivitaloa vastaan Tartossa. Puiston ja herraskartanon perustaja saattoi olla kreivi Cancrin, Ülenurmen kartanon omistaja vuosina 1856-1883.Kartano on kulkenut omistajalta toiselle ja pääasialliseksi tulonlähteeksi on ollut vilja.1970-luvun alussa entisen Ülenurmen kartanokeskuksen lukuisat kivirakennukset luovutettiin Viron maatalousmuseolle, joka avattiin vierailijoille vuonna 1981. Vierailu museossa on maksullinen. Kokonaisuuteen kuuluvat huvimaja, kyläkeinu ja hevostallit.

Mooste-järven rannalla sijaitsee Nolckenien suvun hallinnon aikaan rakennettu Moosten kartano. Kauniin päärakennuksen vieressä on Moosten kartanon ylpeys, yksi Viron kunnianhimoisimmista historiallistyylisistä sivurakennuskokonaisuuksista. Suurin osa rakennuksista on rakennettu luonnonkivistä ja koristettu tiilillä. Kartanolle ilmettä antaa englantilaistyylinen puisto. Kartanon päärakennuksessa toimii koulu, remontoituun entiseen kartanon puutyöpajaan on rakennettu Moosten kartanon vierastalo, entisessä työhevostallissa toimii restauroijien paja, hallitsijan talossa taide- ja sosiaalikeskus sekä entisessä navetassa 500-paikkainen konserttisali.