Väimelan kartano ja kartanopuisto

Ülenurmen ritarikartano (Üllenorm) esiintyy lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1646, jolloin sotilas Bernhard Bousselberg sai kartanon Ruotsin kuningaskunnalta vaihtokauppana kivitaloa vastaan Tartossa. Puiston ja herraskartanon perustaja saattoi olla kreivi Cancrin, Ülenurmen kartanon omistaja vuosina 1856-1883.Kartano on kulkenut omistajalta toiselle ja pääasialliseksi tulonlähteeksi on ollut vilja.1970-luvun alussa entisen Ülenurmen kartanokeskuksen lukuisat kivirakennukset luovutettiin Viron maatalousmuseolle, joka avattiin vierailijoille vuonna 1981. Vierailu museossa on maksullinen. Kokonaisuuteen kuuluvat huvimaja, kyläkeinu ja hevostallit.

Pikajärven kartano, joka tunnetaan myös Cantervillan linnan nimellä, on todennäköisesti yksi Viron viihtyisimmistä kartanoista. Kartanon vuonna 1908 valmistunut päärakennus ja värikkäistä luonnonkivistä rakennetut sivurakennukset sijaitsevat kauniissa mäkisessä maastossa järven rannalla. Upean päärakennuksen seiniä koristavat maisemamaalaukset ja muotokuvat, antiikkihuonekalut ja kattokruunujen valo tuovat tiloihin juhlallisuutta ja romantiikkaa. Yksityisomisteinen kartano toimii hotellina, ravintolana, kylpylänä sekä juhla- ja tapahtumapaikkana. Lisäksi sivurakennuksissa ja piha-alueilla on suuri kartanoaiheinen teema- ja leikkipuisto, jossa viihdytään esimerkiksi vesipuistossa ja autoradalla.

Rogosin kartanon perustaja oli puolalainen Stanislaw Rogonsinsky. 1629–1776 kartano kuului Herman von Liebsdorffille ja siirtyi myöhemmin tyttären myötäjäisinä von Glasenappien suvulle. Pakkolunastuksen jälkeen vuodesta 1934 kartanossa toimi koulu. Paikannimien virontamisen aikana vuonna 1939 paikka nimettiin Ruusmäeksi, mutta kartanon nimenä on edelleen tunnettu Rogosi. Kesällä 1990 kartanonherran poika Otto von Glasenapp vieraili isänsä talossa.Hyvä tietää: • Kartanon porttitornissa sijaitsee kotiseutumuseo, joka on avoinna kesäaikaan. • Kartanosta on säilynyt Joh. Chr. Brotzen akvarelleja.*Keskiaikana on täällä mahdollisesti ollut luostari.

Luken kartano kutsuu sinut tutustumaan entisen kartanon historialliseen arkkitehtuuriin ja sen lumoavaan puistoon, josta löydät tyylikkään rakennuksen, jossa on infopiste, kartanoa koskeva näyttely ja kesäisin kahvila. Entisöity hallitsijan talo tuo kartanokokonaisuuteen historiallista syvyyttä. Vesilähde ja paviljonki, josta on näkymät lammelle, kutsuvat sinut uppoutumaan kartanon aikakauden romantiikkaan. Kartanon terassit, erikoisen muotoisten puiden muodostama kuja ja portaiden betoninen leijona luovat ainutlaatuisen ja suurenmoisen tunnelman, joka on lasten suosiossa. Luken kartanossa voit järjestää seminaareja, osallistua kierroksille, osallistua konsertteihin tai askarrella käsityöpajassa!

Tiesitkö, että Tartossa oli historiallisesti yhdeksän kartanoa? Tarton kaupunki on laajentunut kaikissa suunnissa entisten kartanoiden alueille ja useat kaupunginosat ovat saaneet nimensä juuri näiden kartanoiden mukaan. Seitsemän niistä on edelleen olemassa ja odottavat Sinua kylään.Opastetulla retkellä "Tarton kaupunkikartanot" vierailemme viidessä kartanossa: Tähtveren, Maarjamõisan, Tammen, Ropkan ja Karlovan kartanossa. Kierroksen teemme pyörillä, autolla tai linja-autolla ja sen voi tilata viroksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, venäjäksi, liettuaksi tai espanjaksi.Ota minuun yhteyttä ja lähdemme tutustumaan historiallisiin kartanoihin!

Järveren kartano rakennettiin Sõmerpalun kartanon aputiluksiksi Vagulan järven rannalle vuonna 1766. Kartanon perustaja oli Sõmerpalun kartanonherra, filosofian tohtori Friedrich Alexander von Möller. Hän rakennutti kartanon äidilleen ja tämän vuoksi sitä kutsuttiinkin vanhanrouvan taloksi.Sõmerpalun ja Järveren kartanoita erottaa puisto, joka rakennettiin 1830-luvun maissa ja jossa jo tuolloin kasvoi lähes 200 eri puu- ja pensaslajiketta.Neuvostoliiton aikoina kartanossa toimi Võrun metsätalouskeskus. Tiluksen apurakennukset kunnostettiin ja uudistettiin vuonna 1993.Kartano on Viron muinaismuistolain nojalla julistettu suojelukohteeksi, ja se on yksityisomistuksessa.

Vietä jännittävä kulttuurillinen päivämatka Sipulitiellä, joka esittelee sinulle: * baltisaksalaisen kulttuurin Alatskivin linnassa ; * Viron talonpoikakulttuuria ja Kodaveren kirkkoa Liivin museossa tai Kodaveren Perinnekeskuksessa; * venäläisten vanhauskoisten kulttuurin Peipsimaan Perinnekeskuksessa tai Kolkjan vanhauskoisten museossa ; * paikallista sipulin viljelyä Vastaajan sipulitilalla (yhdessä maukkaiden sipulipiiraiden ja samovariteeen kanssa). Jokaisessa paikassa sinua vastaanottaa paikallinen opas, joka on täynnä tarinoita ja kertomuksia paikallisesta elämästä ja tavoista. Halutessasi voit varata kuljetuksen sopivasta lähtöpaikasta, majoituksen ja ateriat.

Ahjan kartano on keskiajalta (vuodesta 1553). Kaksikerroksinen puoliaumakattoinen barokkinen Ahjan kartanon päärakennus, joka valmistui 1740-luvun lopulla, oli tuolloin yksi Etelä-Viron ylellisimmistä. Vuosina 1929-1997 päärakennuksessa toimi koulu.Vuonna 2007 rakennuksessa oli tulipalo ja siitä jäi jäljelle vain muurit. Kartanosta on säilynyt useita sivurakennuksia vaikka suurin osa jälleen rakennettuina. Näkemisen arvoinen on puisto ja kaunis lampi, jotka ovat luonnonsuojelu- ja kulttuuriperintökohteita.Kartano ja puisto ovat monille tuttua Ahjasta kotoisin olleen kansankirjailija Friedebert Tuglasin lapsuusmuistoihin perustuvasta kirjasta "Pikku Illimar: Lapsuuteni romaani".