Adaveren kartano

Ahjan kartano on keskiajalta (vuodesta 1553). Kaksikerroksinen puoliaumakattoinen barokkinen Ahjan kartanon päärakennus, joka valmistui 1740-luvun lopulla, oli tuolloin yksi Etelä-Viron ylellisimmistä. Vuosina 1929-1997 päärakennuksessa toimi koulu.Vuonna 2007 rakennuksessa oli tulipalo ja siitä jäi jäljelle vain muurit. Kartanosta on säilynyt useita sivurakennuksia vaikka suurin osa jälleen rakennettuina. Näkemisen arvoinen on puisto ja kaunis lampi, jotka ovat luonnonsuojelu- ja kulttuuriperintökohteita.Kartano ja puisto ovat monille tuttua Ahjasta kotoisin olleen kansankirjailija Friedebert Tuglasin lapsuusmuistoihin perustuvasta kirjasta "Pikku Illimar: Lapsuuteni romaani".

Luken kartano kutsuu sinut tutustumaan entisen kartanon historialliseen arkkitehtuuriin ja sen lumoavaan puistoon, josta löydät tyylikkään rakennuksen, jossa on infopiste, kartanoa koskeva näyttely ja kesäisin kahvila. Entisöity hallitsijan talo tuo kartanokokonaisuuteen historiallista syvyyttä. Vesilähde ja paviljonki, josta on näkymät lammelle, kutsuvat sinut uppoutumaan kartanon aikakauden romantiikkaan. Kartanon terassit, erikoisen muotoisten puiden muodostama kuja ja portaiden betoninen leijona luovat ainutlaatuisen ja suurenmoisen tunnelman, joka on lasten suosiossa. Luken kartanossa voit järjestää seminaareja, osallistua kierroksille, osallistua konsertteihin tai askarrella käsityöpajassa!

Tähtveren kartano on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1515 ja keskiajalla se kuului Tarton piispalle. Vuonna 1919 myytiin osa Tähtveren kartanon maista Tähtveren kaupunginosan ensimmäisiksi rakennustonteiksi. Kartanon heimat-tyylinen päärakennus on säilynyt ja käytössä yhtenä Viron maayliopiston koulutusrakennuksena (sillä on lisärakennus).Kartanon säilyneet sivurakennukset ovat pieneläinten navetta, palvelusväen talo, aitta-viljankuivaamo, navetta, muonamiehen talo ja paja.Kartanoa saa katsoa vain ulkoa ja siihen voi tutustua myös esimerkiksi opastetulla pyöräkierroksella "Tartu linnamõisad" ("Tarton kaupunkikartanot").

Aikaisimmat merkinnät Paluperan ritarikartanosta ovat vuodelta 1582. 1500–1600-luvuilla kartano kuului von Dückereille, Bronskyille ja von Ferseneille. Pidemmän aikaa kartanon omistivat von Bruiningit, minkä vuoksi kartanon sydämen lähellä on myös heidän perhehautausmaansa. Mainitusta kokonaisuudesta on säilynyt useita rakennuksia, jotka ovat suojelukohteita. 28. syyskuuta 2019 avattiin Paluperan kartanon luona Elvan kunnan ensimmäinen National Geographicin keltainen ikkuna. Paluperan keltainen ikkuna on innovatiivinen siinä mielessä, että kyseessä on ensimmäinen ikkuna, jonne on asennettu vierailijoiden määrää laskeva erityinen anturi.

Järveren kartano rakennettiin Sõmerpalun kartanon aputiluksiksi Vagulan järven rannalle vuonna 1766. Kartanon perustaja oli Sõmerpalun kartanonherra, filosofian tohtori Friedrich Alexander von Möller. Hän rakennutti kartanon äidilleen ja tämän vuoksi sitä kutsuttiinkin vanhanrouvan taloksi.Sõmerpalun ja Järveren kartanoita erottaa puisto, joka rakennettiin 1830-luvun maissa ja jossa jo tuolloin kasvoi lähes 200 eri puu- ja pensaslajiketta.Neuvostoliiton aikoina kartanossa toimi Võrun metsätalouskeskus. Tiluksen apurakennukset kunnostettiin ja uudistettiin vuonna 1993.Kartano on Viron muinaismuistolain nojalla julistettu suojelukohteeksi, ja se on yksityisomistuksessa.

Rogosin kartanon perustaja oli puolalainen Stanislaw Rogonsinsky. 1629–1776 kartano kuului Herman von Liebsdorffille ja siirtyi myöhemmin tyttären myötäjäisinä von Glasenappien suvulle. Pakkolunastuksen jälkeen vuodesta 1934 kartanossa toimi koulu. Paikannimien virontamisen aikana vuonna 1939 paikka nimettiin Ruusmäeksi, mutta kartanon nimenä on edelleen tunnettu Rogosi. Kesällä 1990 kartanonherran poika Otto von Glasenapp vieraili isänsä talossa.Hyvä tietää: • Kartanon porttitornissa sijaitsee kotiseutumuseo, joka on avoinna kesäaikaan. • Kartanosta on säilynyt Joh. Chr. Brotzen akvarelleja.*Keskiaikana on täällä mahdollisesti ollut luostari.

Mahtipontinen renessanssityyliä edustava kartanokokonaisuus ja sen valkoinen päärakennus rakennettiin G. J. Mannteuffelin aikaan vuonna 1860. Julius Kuperjanov muodosti vuonna 1918 Puurmanin linnassa sissipataljoonan.Tällä hetkellä linnassa toimii Puurmanin koulu.Puurmanin linnaan ja sen historiaan voi tutustua kesäisin järjestettävällä Unohdetut kartanot ‑kierroksella. Voidaan tilata myös kierros herraskartanossa, kartanon puistossa ja koko Jõgevamaalla. Kartanossa liikumme eri kerroksissa, joissa näemme niin kreivittären budoaarin, torniin kulkevan salaoven sekä myös kreivin toimiston ja rahakirstun. Erikoistilauksesta yökierrokset ja ruokailu.

Pajusin kartano on rakennettu 1600-luvulla. Pitkä klassistinen kivinen päärakennus pystytettiin kartanoon luultavasti 1800-luvun alussa. Rakennus oli yksikerroksinen, mutta sen keskiosaa kuvasi kolmen ikkunan levyinen kerrosrakenne. Kaksikerroksista osaa koristi segmenttikaarisella ikkunalla varustettu kolmiokatto. Päärakennuksen lisänä oli useita sivurakennuksia ja suuri puisto.Hyvä tietää: Kartanon päärakennuksesta on nykyaikaan säilynyt keskiosa ja oikea siipi, jossa sijaitsee Pajusin Kansantalo.